Työkyvyttömyys ajaa nuoren köyhyyden kierteeseen: "On ikävä selitellä, että ihan oikeasti rahaa ei ole"

Yhä useampi alle 25-vuotias päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Heidän toimeentulonsa jää usein pelkän vähimmäiseläkkeen varaan.

työkyvyttömyyseläkkeet
Evgeni ja Sini Fomin
MS-tautia sairastava Evgeni ja Sini Fomin asuvat Tampereen Vehmaisissa. Lapsiperhe sinnittelee pienillä tuloilla.Jani Aarnio / Yle

Tamperelainen 29-vuotias Evgeni Fomin on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja yksi lapsi, toinen on tulossa.

Fomin sairastaa MS-tautia. Se on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus.

– Minä sain diagnoosin vuonna 2002, mutta oireet alkoivat jo paljon aikaisemmin. Nyt tauti on ehtinyt edetä jo pitkälle.

Fominilta on välillä mennyt jopa puhekyky. Lihasheikkous syö voimia ja näkö on heikentynyt niin, että häneltä on viety ajokortti. Ulospäin sairaus ei näy.

– Jos mä joutuisin pyörätuoliin, niin silloin se näkyisi. Nyt kaikki ihmiset eivät usko, että olen sairas ja että minulla on niitä oireita, mitä minulla on.

Rokkitähtenä voisi rikastua

Työeläkeyhtiö maksaa Fominille osatyökyvyttömyyseläkettä 200 euroa kuussa. Vaimo tekee kahta työtä ja perhe sinnittelee eteenpäin pienillä tuloilla.

– Naapurit ei varmaan tykkää meistä, kun meillä on jäänyt yhtiövastikkeita maksamatta. Maksamme kyllä rästit heti kun pystymme.

– On kauhean ikävä aina selitellä, että ihan oikeasti nyt vaan ei ole rahaa. Mulla ei ole täällä kotona sellaista painokonetta, jolla pystyisin painamaan seteleitä.

Evgeni Fomin on syntynyt Pietarissa. Hänen äitinsä on inkerinsuomalainen. Perhe muutti Tampereelle 1990-luvun alussa.

– Musiikki on minun henkireikäni. Olen soittanut rumpuja pienen ikäni. Minulla on unelma, että minusta tulee menestyvä rokkitähti. Se ratkaisisi perheen taloushuoletkin.

Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat aikaisempaa nuorempia

Työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa on aikaisempaa enemmän nuoria ja aikaisempaa vähemmän lähellä eläkeikää olevia ihmisiä. Ikärakenteen muutosta selittää muun muassa suurten ikäluokkien jääminen vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2016 Suomessa asui 211 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa. Heistä 15 000 on alle 30-vuotiaita ja 45 000 alle 45-vuotiaita.

Tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta on huolissaan erityisesti alle 25-vuotiaiden päätymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia eli työkyvyttömyyseläkettä, sairauspäivärahaa tai kuntoutusrahaa saaneiden nuorten osuus on kahdessa vuosikymmenessä tuplaantunut.

Nuorten työkyvyttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Juha Rantala

Yhä useampi osatyökykyinen nuori on kyllä päässyt opiskelemaan Kelan tukemana, mutta työelämään pääsy koulutuksen jälkeen ei läheskään aina onnistu.

– Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan yli puolet nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyi viiden vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuoreempaa tutkimustietoa asiasta ei ole.

Monet kitkuttelevat pelkän vähimmäiseläkkeen varassa

Työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa on yhä enemmän pelkästään kansaneläkettä saavia. Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaksi kolmesta alle 45-vuotiaasta eläkeläisestä saa vain kansaneläkettä.

Ikärakenteen muutos on luonut kuilun työkyvyttömyyseläkettä ja vanhuuseläkettä saavien välille, kertoo Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala.

– Nykyään työkyvyttömyyseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke on noin kolmanneksen pienempi kuin vanhuuseläkkeen saajalla. Vuonna 2000 se oli vielä samaa tasoa.

Vanhuuseläkettä saavien joukossa vain kansaneläkettä saavien osuus on tasaisesti vähentynyt.

Eläketurvakeskuksen Rantalakin on huolissaan nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä.

– Toimeentulon kannalta on huolestuttavaa, jos työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan entistä pidempään. Nuorten työkyvyttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota.