Uhka vai mahdollisuus? Yrityksissäkin mietitään, miten käy, jos Suomen työmarkkinat avataan venäläisille

Keskustelu ulkomaisesta työvoimasta käy jälleen kuumana. Yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite sallisi esimerkiksi venäläisten työntekijöiden vapaamman liikkumisen Suomeen.

työvoima
Raosin työmaa-alue Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla 14.9.2016. Ruskon Betonin betoniasema.
Rakennusliitto on ollut huolissaan etenkin Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan työpaikoista, jos EU:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan.Risto Degerman / Yle

– Se tulee ehdottomasti sotkemaan työmarkkinoita. Jos tarjolla on halpaa työvoimaa, niin ikävä kyllä sitä myös käytetään. Ongelmia on ollut myös lomakorvausten ja ylitöiden maksamisissa muualta tulleille työntekijöille, arvioi Rakennusliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö Juha Kauppinen.

Syyskuussa jätettyä lakialoitetta voimakkaasti vastustava Rakennusliitto on huolissaan suomalaisten työntekijöiden asemasta ja palkkauksesta ulkomaisen halpatyövoiman paineessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on yksi viidestä lakialoitteen liikkeelle laittajasta. Tuppuraisen mukaan saatavuusharkintaa ei pidä käyttää työmaiden edunvalvontaan, vaan mahdolliset ongelmat on ratkaistava muilla tavoin.

– Työmaiden ja työehtosopimusten valvontaa on tiukennettava, jotta turvataan työntekijöiden tasa-arvo. Se on suomalaisenkin duunarin etu, Tuppurainen arvioi.

Saatavuusharkinta kohdistuu etenkin rakennus- ja palvelualan työpaikkoihin.

Avaako Fennovoima oven venäläisyrityksille?

Rakennusliitto on ollut huolissaan etenkin Pyhäjoen ydinvoimalaurakan työpaikoista, jos työvoiman saatavuusharkinta poistetaan. Työntekijäjärjestön pelkona on, että työt lipeävät suomalaisrakentajien käsistä ulkomaille.

Soittokierros Oulun ja Raahen seudun rakennusyrityksiin toi esille myös toisenlaisen huolen. Pelkona on, että laitostoimittaja Rosatomin ja pääurakoitsija Titan 2 -yhtiön kainalossa Suomeen rantautuu pienempiä venäläisyrityksiä, jotka saattavat tavoitella Suomesta muitakin rakennusurakoita.

Jo nyt osa yrityksistä on joutunut kilpailemaan Hanhikiven urakoista esimerkiksi liettualaisten ja virolaisten yritysten kanssa.

Oulaistelainen Sorvoja rakensi Hanhikiven ydinvoimala-alueen pääporttirakennuksen
Hanhikiven ydinvoimala-alueen pääporttirakennus valmistui elokuussa. Urakasta vastasi oulaistelainen Sorvoja Oy.Yle

Puhelinkeskusteluissa esille nousivat myös ydinvoimalan laitosrakentamisen vaatimukset ja isot työntekijämäärät, joihin Suomessa ei ehkä pystytä vastaamaan. Esimerkiksi satojen hitsareiden ja -maalareiden saaminen Suomesta on vaikeaa, varsinkin jos tekijöiltä vaaditaan erityistaitoja ja ydinvoimalaosaamista.

Lakialoitteen laatija Tytti Tuppurainen ei halua maalata uhkakuvia.

– Tässä pitää olla tarkkana, ja ammattiliitoilla pitäisi olla riittävät oikeudelliset mahdollisuudet puuttua työelämän epäkohtiin.

Tällä Tuppurainen tarkoittaa työntekijäjärjestöjen kanneoikeutta, joka helpottaisi ammattiliittojen toimintaa työsuhteisiin ja tasa-arvoon liittyvissä asioissa.

Lakialoite saa kannatusta yrityksissä

Oulun ja Raahen seudun rakennus- ja teollisuusyrityksissä löytyy myös ymmärrystä EU:n ulkopuolisen työvoiman käytölle.

Raahelaisella kunnossapito- ja konepajayritys Telatekilla on pitkä kokemus työskentelystä venäläisten kanssa niin Suomessa kuin itärajankin takana.

– Pidän työvoiman liikkuvuutta ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana, toteaa toimitusjohtaja Juha Iiponen.

Hän on samoilla linjoilla lakialoitteen laatijoiden kanssa siitä, että EU-rajan mukainen saatavuusharkinta on teennäinen rajoitus, koska työntekijöitä tulee Suomeen jo EU:n alueelta.

Pienemmissä rakennusyrityksissä lakialoitteeseen suhtaudutaan vielä varsin neutraalisti ja osin myönteisesti, koska osaavalle työvoimalle on tarvetta rakennusalalla.

Oululaisen hoiva- ja siivousalan yrityksen Hoivean toimitusjohtajalla Jouni Pitkäsellä on selkeä näkemys tilanteeseen.

– En näe tilanteessa ongelmia, sillä työvoiman liikkuvuuden rajoitukset ovat turhia. Tarjonta ja kilpailu ruokkivat kysynnän kasvua, johon vastaaminen on meidän tehtävä, Pitkänen toteaa.

Lakialoitteella on vielä pitkä matka maaliin

Syyskuussa eduskunnalle jätetyn lakialoitteen (siirryt toiseen palveluun) takana on 105 kansanedustajaa. He kannattavat työvoiman vapaampaa liikkumista, mikä helpottaisi suomalaisyrittäjien ja ulkomailta Suomeen töihin tulleiden elämää.

Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat Anna Kontula (vas.), Tytti Tuppurainen (sd.), Juhana Vartiainen (kok.), Emma Kari (vihr.) ja Veronica Rehn-Kivi (r.). Heidän mukaansa EU:n sisäisen ja ulkoisen työvoiman välille vedetty raja pitäisi purkaa.

Kuumana käyneessä keskustelussa on monelta unohtunut, että kansanedustajien tuoreella lakialoitteella vielä on pitkä matka maaliin.

Yleensä lait hyväksytään hallituksen esityksistä, ja vain harva kansanedustajan lakialoite hyväksytään sellaisenaan.

Tällä vuosituhannelle yli kahdesta tuhannesta lakialoitteesta on hyväksytty ilman muutoksia vain parikymmentä esitystä. SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen tiedostaa tilanteen.

– Nyt on tärkeää herättää keskustelua. Uusi laki voisi tulla aikaisintaan voimaan ehkä seuraavalla hallituskaudella, Tuppurainen arvioi.

Seuraavaa hallitusohjelmaa viritellään Suomessa vuonna 2019, jolloin myös Fennovoima toivoo saavansa rakentamisluvan Pyhäjoen ydinvoimalalleen.

Lue lisää:

Anna Kontulan ja Rakennusliiton raju sanasota huolestuttaa sivustakatsojia – Li Andersson: "Olen seurannut keskustelua surullisin mielin"