Koe uusi yle.fi

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Ilmastonmuutos muuttaa sen, mitä syöt, kuinka asut ja millä liikut. Filosofi Ville Lähde tutkimusryhmineen luo konkreettisen kuvan siitä, miltä näyttää sellainen tulevaisuuden Suomi, joka on laskenut rajusti ilmastopäästöjään.

Tehtävänä tulevaisuus
Ville Lähde
Filosofi Ville Lähde viljelee osan ruoastaan itse. Jyrki Ojala / Yle

Ympäristöfilosofi Ville Lähde möyhii valkosipulipeltoa puutarhassaan Lempäälässä. Oma vihannes- ja juurestarha tuottaa suuren osan Lähteen ja hänen puolisonsa ravinnosta kesäisin.

Filosofi Lähde on ottanut tehtäväkseen popularisoida erityisesti ympäristötutkimuksen tuloksia. Hän on vakuuttunut siitä, että ruuan kasvattamisesta Suomessa ja osittain itse tulee tärkeä taito. Syynä on ilmastonmuutos.

– Emme voi olettaa, että maailmalta tulee tulevaisuudessa mitä tahansa ruokaa jokaisena vuodenaikana, Lähde sanoo.

Jopa espanjalaisista tomaateista ja kurkuista saattaa tulla harvinaisuuksia. Ilmastotutkijat ennustavat, että esimerkiksi Välimeren alue muuttuu (siirryt toiseen palveluun) kuivuuden ja kuumuuden takia mahdollisesti viljelykelvottomaksi.

Tutkimustietoa elämästä ilmastonmuutoksen kanssa

Kuokan heiluttelu omalla kasvimaalla on yksi konkreettinen tulevaisuuden kuva, jonka Lähde on muodostanut tutkijakollegoidensa kanssa ympäristötutkimuksia lukiessaan.

Lähde työskentelee tällä hetkellä tutkimusyhteisö Biosissa (siirryt toiseen palveluun). Se on eri alojen tutkijoista koostuva ryhmä, joka saa rahoituksensa Koneen Säätiöltä.

Lähde ja muut tutkimusyhteisö Biosin tutkijat seuraavat kansainvälistä tutkimusta ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista sekä tekevät niistä yhteenvetoja, oman tutkimustyönsä lisäksi. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset. He etsivät tutkimuksista myös ratkaisuja siihen, kuinka seurauksiin voi varautua ja kuinka ilmastonmuutosta voi hidastaa.

– Ruoka, asuminen ja liikkuminen muuttuvat, Lähde sanoo.

Samaa viestiä kuulee vaivihkaa Suomen ministereiltäkin. Tavallisten kansalaisten arkisesta elämästä syntyvät ilmastopäästöt pitäisi puolittaa ympäristöministeriön mukaan vuoteen 2030 mennessä, jotta Suomi pääsisi omalta osaltaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Sopimuksen mukaan ilmakehä saisi lämmetä korkeintaan kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ville Lähde
Ville Lähde kirjoitti 30 tarinaa tulevaisuuden Suomesta Yle draamalle dramaturgi Juho Gröndahlin kanssa.Jyrki Ojala / Yle

Kertomuksia tulevaisuuden Suomesta

Filosofi Lähde keittää kahvit perikunnan omistamassa kesäpaikan hirsipirtissä ja puhuu vähäpäästöisestä elämästä.

Lähde pulppuaa kuvauksia tulevaisuuden suomalaisista. Hän on kirjoittanut juuri kymmeniä kertomuksia Ylen draamatuotannolle yhdessä käsikirjoittaja Juho Gröndahlin kanssa. Kertomuksissa kuvaillaan elämää Suomessa seuraavina vuosikymmeninä.

– Tarinat kertovat yhteiskunnasta, joka on muuttunut sellaiseksi, ettei se enää ruoki ilmastonmuutosta, Lähde kertoo.

Lähteen tarinoissa esiintyy esimerkiksi kaupunkilainen, joka kasvattaa itse osan ruuastaa kattopuutarhassa – vähän samaan tapaan kuten Lähde itse tekee puolen tunnin kävelymatkan päässä Lempäälän keskustasta.

Vaikka kertomukset on dramatisoitu ja tapahtuvat tulevaisuudessa, ne perustuvat monitieteiseen tutkimustietoon, jota Lähde kollegoineen on kerännyt. Henkilöt ja tilanteet ovat keksittyjä.

Tarinat kertovat myös syyrilaisen viiniviljelijän elämästä suomalaisella maaseudulla, rauhanturvaajan tehtävistä kriisialueeksi muuttuneessa Etelä-Espanjassa sekä Suomen viimeistä bensa-asemaa sulkevasta yrittäjästä.

Lapin turistit veneilevät tarinoissa talvella

Tarinoissa eletään kaupungissa, jossa on helppo liikkua ilman omaa autoakin. Lapin turistit taas ihailevat tarinoissa revontulia keskellä talvea sulalla järvellä liikkuvasta veneestä.

– Yleiskuva siitä, kuinka suuriksi ongelmat muuttuvat on faktaa, Lähde sanoo.

Esimerkiksi kuvaukset säätilojen muutoksesta ja luonnonvarojen, kuten joidenkin metallien tai juomaveden hupenemisesta perustuvat Lähteen mukaan tutkimustietoon.

– Se, millaiseksi yhteiskunta voi muuttua, on meidän tutkijoiden arvailua, Lähde täydentää.

Lähteen luonnostelemista kymmenistä tarinoista valikoitui 30, joista Ylen draama on tuottanut kymmenen podcastia ja kymmenen kuvitettua itsenäistä pienoiskuunnelmaa. Ensimmäiset podcastit ja pienoiskuunnelmat julkaistaan maanantaina Yle Areenassa.

Ville Lähde
Jyrki Ojala / Yle

"Ilmastonmuutoksesta selvitään"

Ville Lähde arvelee, että jokin on mennyt pieleen ilmastonmuutoksesta kerrottaessa. Hänen mielestään sekä tutkijoilla että toimittajilla on parantamisen varaa tiedon välityksessä. Lähteelle ja muille Biosin tutkijoille tarinat tulevaisuuden Suomesta ovat uusin yritys popularisoida tutkimustietoa.

– Ihmisten on vaikea hahmottaa, miten monin tavoin arkielämänkin on muututtava ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien takia, Lähde sanoo.

Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on ollut pitkään jumittuneena kahteen ääripäähän.

– Joko on jotain hirveää tulossa tai sitten sanotaan, että kyllä me selvitään tästä ihan pienellä, Lähde puhuu.

Lähteen missio on saada kerrottua vaikeat asiat kaikille ymmärrettävällä tavalla.

– Ilmastonmuutoksesta selvitään, kunhan saadaan yhteiskunta muuttumaan, Lähde tiivistää ydinviestinsä.

Tutkimustiedon mukaan kurjuutta on tulossa, jos ilmastopäästöt jatkuvat loputtomiin nykyiseen tapaan.

"Lämpöpumput eivät pelasta maailmaa"

Filosofi Lähde ja muut Bios-yksikön tutkijat seuraavat huolestuneena myös tieteellisen tiedon vähättelyä poliitikkojen keskuudessa. Tiedon popularisointiin sisältyy aina tulkintaa, mutta tahallista tieteen tulosten mitätöintiä ei Lähteen mielestä saisi tapahtua.

– Väitteet pitää pystyä perustelemaan tieteellisesti, Lähde sanoo.

Ympäristöfilosofi paheksuu sitä, jos pelkän tekniikan uskotaan (siirryt toiseen palveluun) ratkaisevan ilmastonmuutoksen.

– Jos joku sanoo, että ilmalämpöpumput ja sähköautot pelastavat maailman, se on satua, Lähde sanoo.

Ilmalämpöpumput ja sähköautot ovat toki Lähteenkin mielestä hyviä muutoksia. Lähteen ja Bios-tutkijoiden keräämien tietojen mukaan käytössä oleva tekniikka ei pysty kuitenkaan yksin vähentämään päästöjä tarpeeksi nopeasti.

– Aika ei riitä. Muutokset pitää aloittaa nyt, Lähde sanoo.

Uuden päästöttömän tekniikan lisäksi ihmisen on elettävä niin, että energiaa kuluu vähemmän, on Bios-tutkijoiden päätelmä. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi oman auton vaihtamista bussiin tai polkupyörään kaupungeissa ja muutenkin ihmisvoimalla tehtävän työn lisääntymistä.

Arvio siitä, kuinka nopea ilmastopäästöjen pudotuksen on oltava, vaihtelee. Tänä kesänä ilmestyneessä tiedelehti Naturen artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) aikaa rajun pudotuksen alkuun annettiin kolme vuotta.

Lähde hoitaa kasvimaataan.
Ville LähdeJyrki Ojala / Yle

Lähde puhuu ilmastonmuutoksesta kohtalonkysymyksenä

Lähteen kesäpaikan rannassa kaikki maailmassa näyttää olevan kohdallaan. Järven vesi kimaltelee syysauringossa ja saunan terassilla kuivuvat oman pellon sipulit.

Puhelin soi. Toimittaja Helsingistä soittaa.

Filosofi Lähde lupaa puhua jälleen kerran selkokielellä siitä, kuinka ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja kuinka katastrofi voidaan välttää.

Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuudessa ilmestyi sunnuntaina 15.10. ensimmäinen juttu Ylen Uutisten sivuilla (siirryt toiseen palveluun). Jutussa pohditaan, miten Suomessa liikutaan lähivuosikymmeninä ja autoillaan öljy-yhtiön Nesteen toimitusjohtajan Matti Lievosen kanssa sähköautolla. Samaa asiaa käsitellään Areenassa A-studion jutussa. Tuottaja Terhi Upola kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun) Yle Uutisten sivuilla siitä, mikä Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuus on.

Yle julkaisee Areenassa myös radiodraaman tuottamaa sisältöä tulevaisuuden Suomesta. Videoiden ja podcastien minikuunnelmissa eletään elämää, jossa Suomessa muun muassa liikutaan lähes päästöttömästi ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet on saavutettu muillakin keinoin. Millaista sellainen elämä voisi olla?

Tehtävänä tulevaisuus Areenassa: podcastit, audiovideot, uutisjutut.