Koe uusi yle.fi

Turun puukotuksesta epäillyn mielentila tutkitaan ripeästi – syyttäjä: "Yhteiskunnan kannalta on järkevää tehdä se jo nyt"

Mielentilatutkimus kestää kaksi kuukautta, ja siinä tutkitaan ihminen kauttaaltaan.

Turun puukotukset 2017
Kynttilä- ja kukkameri muistuttaa Turun puukotuksen uhreista.
Turun puukotuksen uhreille pystytettiin kynttilämeri Turun kauppatorille.Lassi Lähteenmäki / Yle

Ensi vuonna alkavassa Turun puukotusoikeudenkäynnissä syyttäjiä on poikkeuksellisesti kolme. Syyttäjäryhmää vetää valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Syyttäjäryhmän jäsen Hannu Koistinen sanoo olevansa tyytyväinen torstaiseen Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätökseen määrätä Turun puukotuksista epäilty Abderrahman Bouanane mielentilatutkimukseen jo esitutkinnan aikana.

– Yhteiskunnan kannalta on järkevää tehdä se jo nyt, sillä mielentilatutkimuksen tulokset ovat käytettävissä sitten jo syyteharkinnassa, sanoo kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen.

Tällä haettiin joutuisuutta asian käsittelyyn.

Olli Töyräs

Oikeudenkäynti nopeutuu

Oulun syyttäjänvirastossa työskentelevä Koistinen nimitettiin syyttäjäryhmään, koska hän on erikoistunut terrorismirikosasioiden käsittelyyn. Sama tausta on ryhmän kolmannella jäsenellä, syyttäjänvaltuuksin toimivalla ylitarkastaja Sampsa Hakalalla Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Mielentilatutkimuksen tekeminen poikkeuksellisesti jo esitutkinnan aikana nopeuttaa tulevaa oikeudenkäyntiä.

– Ei tarvitse sitten keskeyttää tuomioistuinkäsittelyä mielentilatutkimuksen ajaksi, Hannu Koistinen sanoo.

Syyttäjä, sen enempää kuin tutkinnanjohtajakaan eivät vastustaneet mielentilatutkimusta käräjäoikeudessa.

– Tällä haettiin joutuisuutta asioiden käsittelyyn, ja esitutkinta on siinä vaiheessa, että hänet voidaan vapauttaa mielentilatutkintaan, sanoo tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista.

Nyt odotetaan tietoa koska ja missä mielentilaa selvitetään.

Kaarle Gummerrus

Pyynnön tutkimuksesta esitti puukotuksista epäillyn puolustusasianajaja Kaarle Gummerrus.

– Hänen kanssaan päädyttiin yhdessä tähän ratkaisuun. Nyt odotetaan tietoa, koska ja missä mielentilaa selvitetään, Gummerrus sanoo.

Mielentilatutkimuksen paikasta ja ajankohdasta päättää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saatuaan tutkimuspyynnön tuomioistuimelta.

Mielentilatutkimus kestää kaksi kuukautta

Suomessa mielentilatutkimuksia tehdään vain muutamissa paikoissa. Vankiloiden yhteydessä olevissa vankisairaaloissa ja joissain valtion mielisairaaloissa.

Millainen sitten mielentilatutkimus on? Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma valottaa asiaa yleisellä tasolla.

– Mielentilatutkimusta varten henkilöstä kerätään kaikki mahdolliset dokumentit hänen koko elämänsä ajalta, Lauerma sanoo.

Tarkoituksena on selvittää henkilön psykiatrinen dignoosi ja onko sillä ollut tekemistä syytteen alaisen teon kanssa. Mielentilatutkimus kestää kaksi kuukautta.

– Hänen ruumiinrakenteensa tutkitaan, aivot kuvataan, virtsasta ja verestä otetaan laboratorionäytteet, tehdään mahdolliset kromosomitutkimukset, Lauerma luettelee.

Lisäksi ihminen haastatellaan perusteellisesti, tehdään psykologiset tutkimukset ja hänen käyttäytymistään seurataan 24 tuntia vuorokaudessa. Selvitystä on tekemässä koko joukko ihmisiä.

– Siinä on mukana oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja erikoiskoulutettuja hoitajia, Lauerma luettelee.

Sata mieltä tutkitaan vuodessa

Mielentilatutkimuksia tehdään Suomessa noin sata vuodessa. Määrä on vähentynyt reippaasti, sillä vielä 2000-luvun alussa tutkimuksia tehtiin kaksi kertaa enemmän.

– Tästä nyt kiistellään alan piirissä, että mikä vaikutus tällä on ollut esimerkiksi siihen, että vankiloissa on entistä enemmän mieleltään sairaita vankeja.

Mielentilatutkimuksen tulos voidaan jakaa periaatteessa kahteen ryhmään. Ihminen on joko syyntakeinen tai syyntakeeton. Jos hänet todetaan syyntakeettomaksi, hän päätyy määräämättömän pituiseen, jopa elinikäiseen hoitoon valtionsairaalassa.

Puhutaan pitkistä hoitoajoista, yleensä kymmenestä viiteentoista vuoteen.

Hannu Lauerma

– Puhutaan pitkistä hoitoajoista, yleensä kymmenestä viiteentoista vuoteen.

Turun puukottajan päätyminen mielentilatutkimukseen ei olisi ollut itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa.

– Käytännöt vaihtelevat maittain, mutta kaikissa maissa terroristepäiltyjä ei passiteta mielentilatutkimukseen, Hannu Lauerma sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seuraa hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Presidentinvaalit

Puhuvatko presidenttiehdokkaat puppua Ylen Suuressa vaalikeskustelussa? Faktantarkistajat selvittävät

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä