yle.fi-etusivu

Ugandalaisviljelijä saa kahvikupillisestasi vain pari senttiä

Pienillä perheviljelmillä ei usein edes tiedetä, että kahvinpavuista tehdään pohjoisessa juotavaa.

kahvi
kahvikuppi pöydällä
AOP

Altistuminen malarialle, koulunkäynnin katkeilu, sukupuolten epätasa-arvo ja luonnon köyhtyminen – yhdysvaltalainen sosiologi listaa tuoreessa tutkimuksessaan kahvintuotannon varjopuolia viljelijäyhteisössä Ugandassa. Uganda on Afrikan toiseksi suurin kahvinviejä Etiopian jälkeen.

Lehigh'n yliopiston (siirryt toiseen palveluun) apulaisprofessori Kelly Austin tutki Budundan kahvinviljelijöiden elämää asumalla heidän parissaan ja haastattelemalla heitä.

Budunda sijaitsee Elgon-tulivuoren juurella Itä-Ugandassa. Paikka on luonnonoloiltaan oivallinen korkealaatuisen arabicalajin viljelemiseen. Alavilla ja kuumilla alueilla viljellään vähempiarvoista robustakahvia.

"Kahvista tehdään varmaan aseita"

Austin viipyi Budundassa lähes vuoden ja haastatteli 30–76-vuotiaita asukkaita, jotka olivat osallistuneet kahvinkasvatukseen kauan, monet lapsesta asti. Kahvia kasvatetaan tyypillisesti pienillä perheviljelmillä maailman köyhissä maissa.

Omiin tarkoituksiin sitä ei viljellä. Vain puolet Austinin haastateltavista edes tiesi, että Budundasta maailmalle lähtevistä kahvipavuista tehdään juomaa.

Useat sanoivat luulleensa, että kahvista tehdään leipää tai lääkkeitä. Yksi tavallinen vastaus oli, että kahvia varmaan käytetään aseteollisuudessa.

Malariasääsket viihtyvät viljelmillä

Viljelyn suurimmaksi terveysuhaksi Austin totesi malarian. Kaikki hänen haastateltavistaan kertoivat kärsineensä malariakohtauksista edellisen satokauden aikana. Malariaa levittävät moskiitot.

– Kahvitarhoissa on enemmän moskiittoja kuin muilla viljelmillä. Se ei ole yllätys, koska moskiitot viihtyvät kosteilla alueilla, joissa on sopivasti sekä aurinkoa että varjoa, Austin sanoo.

Kahvin viljeleminen muuttaa olosuhteita, koska viljelivät kaatavat puita istuttaakseen tilalle kahvia. Austinin mukaan he ajattelevat usein, että puut kilpailevat ravinteista kahvin kanssa. Vain osa puista jätetään antamaan kahville sopivaa varjoa.

Metsien kaataminen ja viljelysten levittäytyminen vuorten rinteille luo myös otolliset olosuhteet maanvyörymille.

Kahvimarjoja poimitaan kahvipensaasta.
Kahvin marjat, jotka pitävät sisällään pavut, poimitaan Ugandassa useimmiten käsin.Petteri Juuti / Yle

Naisten työtä, miesten tulot

Budundan maaseudulla on runsaat 210 000 asukasta. Perheissä on keskimäärin kuusi tai seitsemän lasta. Tytöstä tulee äitejä jo teini-iässä: ensimmäinen lapsi saadaan yleensä 14–16-vuotiaana. Kotitalouden keskitulot ovat vajaat 85 euroa vuodessa.

Kahvin sadonkorjuukausi kestää tyypillisesti heinäkuusta lokakuuhun, mutta voi olla pidempikin, jos sää ei ole suosinut sadon kypsymistä. Monien lasten koulunkäyntiin voi tulla pitkä tauko, koska kahvin korjuu on hyvin työvaltaista ja siihen määrätään myös lapset.

Varsinaisia työjuhtia ovat naiset. Kaikki Austinin haastattelemat naiset ja myös useat miehet kertoivat, että viljelysten kastelu, sadon korjaaminen ja papujen kantaminen ovat naisten kontolla. He eivät yleensä saa työstään mitään rahallista korvausta.

Kahvin myymisen hoitavat pelkästään miehet. Hekään eivät siitä rikastu: he saavat keskimäärin hieman yli kaksi senttiä kahvikupillisesta, joka nautitaan pohjoisen markkinoilla, Austin kertoo tutkimuksessaan, joka on julkaistu World-System Research (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.