Koe uusi yle.fi

Kysely vahvistaa viljelijöiden suuret tappiot: "Onhan se aika huikea"

Etelä-Savossa on lähes 40 prosentilla viljelijöistä satoa korjaamatta. Tappion määrä euroissa voi olla lähes kolmannes maakunnan viljelijöiden aiemmasta tulosta.

maanviljely
ohrapelto
Timo Nykyri / Yle

Viljelijöiden tappiot tänä vuonna ovat suuret. Etelä-Savossa julkaistu kyselytutkimus antaa jo esitettyjen arvioiden pohjaksi viljelijöiden oman arvion sadonkorjuun onnistumisesta ja epäonnistumisesta.

Kyselyn mukaan Etelä-Savossa on lähes 40 prosentilla viljelijöistä satoa korjaamatta. Erot ovat kuitenkin valtavan suuret viljelijöiden välillä.

– Osa tiloista on tehnyt sadonkorjuun jopa kokonaan. Osa tiloista ei ole päässyt aloittamaan lainkaan. Iso osa jääkin korjaamatta, kertoo MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

Korjaamatonta alaa Etelä-Savon tiloilla on keskimäärin 12,6 hehtaaria. Sadonkorjuun tilanteeseen tilakohtaisesti vaikuttaa Kallion mukaan moni tekijä, kuten paikallissää, tilan koko ja viljeltävät kasvit.

MTK on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto.

Lisää energiaa, rehua ja sopeutusta

Kallion arvion mukaan eteläsavolaiset viljelijät voivat menettää välittöminä sadonmenetyksinä ja laatutappioina seitsemän miljoonaa euroa.

Huonon tilanteen vuoksi viljelijöille tulee välillisiä kustannuksia muun muassa kasvaneista sadonkorjuu- ja energiakustannuksista, rehuhankinnoista, karjamäärän sopeutuksesta tilan rehumäärään sekä lisääntyneistä rahoituskustannuksista. Viljelijöiden kokonaistappio Etelä-Savossa voi Kallion arvion mukaan olla 12–15 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon maatilojen verotettava tulo kunnallisverotuksessa vuonna 2015 oli noin 50 miljoonaa euroa. Tappion määrä euroina olisi enimmillään lähes kolmannes tuosta.

– Onhan se aika huikea, Kallio miettii.

Kallio korostaa arvioidensa olevan karkeita arvioita, mutta antavan hyvin suuntaa. Kallion arviot perustuvat kyselyn lisäksi valtakunnallisiin arvioihin.

Proagrian asiantuntija on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että koko Suomessa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta 10–15 prosenttia. Rahalliset menetykset olisivat 100–150 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa vähintään tällaisia tappioita (siirryt toiseen palveluun) on arvioinut myös Luonnonvarakeskus.

MTK Etelä-Savon kyselyyn vastasi 337 järjestön jäsentilaa. Tiloja Etelä-Savossa on noin 2 500.

Luonnonvarakeskus kysyy viljelijöiltä (siirryt toiseen palveluun) vuosittain sadon määrää. Viljelijät vastaavat kyselyyn lokakuussa. Luonnonvarakeskuksella on tulokset valmiina joulukuussa. Tutkimukseen osallistuu 6 200 tilaa ympäri Suomea.

Tunnelma kääntyy matalapaineeksi

Tunnelma tiloilla on taloustilanteen mukainen.

– Pari viikkoa sitten oli niin sanottu korkeapaine. Sellaista sumua, usvaa ja kosteutta korkeapaineessa ei ole monikaan nähnyt. Vaikka eteläsavolaisen viljelijän perusvire on aika positiivinen, kyllä sekin alkaa matalapaineen puolelle kääntyä. Olemme kuitenkin jo lokakuun puolessa välissä, Kallio kuvailee.

Tappiot ja mieliala eivät välttämättä muutu ensi vuonna. Kallio huomauttaa, että sadonkorjuussa tällaisilla keleillä on riskinsä. Pellot voivat kärsiä esimerkiksi mekaanisista vaurioista.

Kärsityt taloudelliset tappiot vaikuttavat ensi vuoden suunnitelmiin ja tuotannon määrään. Monella tilalla on lisäksi velkaa.

Vaikka viljelijät olisivat saaneet sadon korjattua, se ei laatuvaatimusten vuoksi välttämättä kelpaa kauppaan eikä ole rehuksikaan riittävän hyvälaatuista. Siksi osa kasvinviljelytiloistakin myy tuotteitaan kotieläintiloille rehuksi.