yle.fi-etusivu

Työmarkkinakonkarit tyrmäävät Sipilän sekaantumisen palkkaratkaisuun – “Tästä on huonoja kokemuksia”

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vanhat luotsit Ilpo Kokkila ja Lauri Ihalainen pitävät keskitettyjä ratkaisuja palkkamaltin takeena. Vaikeimpia neuvotteluja he povaavat julkiselle sektorille ja palvelualoille.

A-studio
Juha Sipilä
Juha SipiläVesa Moilanen / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä otti keskiviikkona kantaa palkankorotuksien tasoon. Hänen mielestään nollakorotukset olisivat palkansaajille kohtuuttomia. SAK:ta 1990-2009 luotsanneelta Lauri Ihalaiselta löytyy ymmärrystä pääministerin linjauksen sisällölle, mutta viisaana liikkeenä hän ei sitä välttämättä pidä.

– En nyt ala neuvomaan, mutta poliittisten päättäjien kannattaa olla varovaisia antaessaan hyviä neuvoja työmarkkinapöytään palkanmuodostuksessa, nykyisin SDP:n kansanedustajana vaikuttava Ihalainen asettelee sanansa.

Vielä suoremmin asian muotoilee toinen työmarkkinakonkari, EK:ta 2013-2014 puheenjohtanut rakennusalan konserni SVR-yhtiöiden pääomistaja Ilpo Kokkila

– Vähän turhaa oli se, että pääministeri meni ottamaan tällä tasolla kantaa palkkakysymykseen, Kokkila murahtaa.

Ihalainen muistuttaa, huonoista kokemuksista. Edellisen kerran kun poliitikot ryhtyivät määrittelemään palkkatasoa, korotukset lähtivät käsistä. Hän viittaa vuoteen 2007, jolloin puolueet intoutuivat kilvan lupaamaan sairaanhoitajille massiivisia palkankorotuksia.

Sairaanhoitajien palkkoja nostettiin tuntuvasti ja muut alat seurasivat perässä vaatimuksineen. Moni pitää vuoden 2007 neuvotteluja edelleen Suomen kilpailukyvyn kannalta ongelmana.

Lauri Ihalainen
Lauri Ihalainen.Jussi Nukari / Lehtikuva

Vaikeuksia luvassa palvelualoilla ja julkisella puolella

Neuvottelukierroksen kipukohtaa Ihalainen povaa palvelualoille. Kokkilakin näkee, että palveluissa olisi syytä jättää jotkin työntekijäryhmät rauhaan.

– On sellaisia matalapalkka-aloja, että on vaikea puolustella minkäänlaisten lisärasitteiden asettamista niille.

Myös julkisella puolella Ihalainen aistii laajaa tyytymättömyyttä ja pettymystä. Kokkilalta julkinen sektori ei aivan niin paljon ymmärrystä saa.

– Meillä on todella raskaat julkisen sektorin kustannukset. Se ei missään tapauksessa kestä sitä, että siellä tulisi muista ryhmistä poikkeavia palkkaratkaisuja.

Hänen mukaansa julkisen hallinnon kustannuksia tulisi keventää, jotta se näkyisi kaikkien ihmisten verotuksessa. Palkkoihin Kokkila ei kuitenkaan kajoaisi.

– Ne kevennykset on löydyttävä jostakin muualta kuin ihmisten taskuista. On kyettävä tehostamaan julkista hallintoa siten, että kulut putoavat, Kokkila linjaa.

Keskitettyä palkkamalttia

Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti syksyllä 2015 sääntömuutoksesta, jonka myötä se ei enää voi olla osapuolena keskitetyissä palkkaratkaisuissa. Kokkila ja Ihalainen ovat eri mieltä siitä, oliko keskitettyjen palkkaratkaisujen siirtäminen historiaan hyvä vai huono asia.

– Kolmikanta on ehkä purettu tai unohdettu ja se on se hyvä tie. On löydettävä uudenlaisia neuvottelujärjestelmiä, Kokkila sanoo.

Kokkila kuitenkin myöntää, että palkkamaltin kannalta keskitetyillä ratkaisuilla oli myös etunsa.

– Totta kai se on niin, että matalat palkankorotukset on helppo sopia sillä tavalla, että ne koskevat kaikkia. Ne on helppo sopia keskitysti, hän pohtii.

Ilpo Kokkila.
Ilpo KokkilaYle

Ihalainen puolestaan harmittelee, että kokonaiskuva uhkaa hämärtyä, jos keskitetyistä neuvottelupöydistä luovutaan kokonaan.

– Nyt pitää näissäkin olosuhteissa löytää fiksuja ratkaisuja, mutta ei niin, että kokonaan hylättäisiin sellainen ajatus, että talous- ja työmarkkinapolitiikkaa kannattaa keskenään koordinoida.

Ihalainen ei usko tupojen paluuseen, mutta koordinaation uuteen tulemiseen kyllä. Hän myös muistuttaa, että aiemmin neuvottelupöydällä oli muitakin asioita, joilla matalia palkankorotuksia saatettiin avittaa.

– Jos siinä työmarkkinapöydässä puhutaan vain nimelliskorotuksista, eikä ole muita elementtejä, jotka vaikuttaisivat ihmisten ostovoimaan, niin silloinhan se kärki tulee niihin nimelliskorotuksiin, Ihalainen toteaa.

Paikallinen sopiminen nykymaailmaa

Kokkila toivoo, että liittokierrokselta siirrytään tulevaisuudessa yhä lähemmäs työpaikkoja, siis kohti paikallista sopimista. Ihalainen ei yllättäen täysin tyrmää ajatusta.

– Paikallista sopimista voidaan laajentaa nykyisen neuvottelujärjestelmän sisällä. Otetaan esimerkki. Miksei voida sopia tulokseen pohjautuvien palkkausjärjestelmien pelisäännöistä yhdessä paikallisesti, Ihalainen ihmettelee.

Hänen mukaansa nykyisin odotellaan liiaksi, että työehtosopimuksista tihkuu asioita paikalliselle tasolle.

Työmarkkinaneuvotteluista lisää illan A-studio: Talkissa 12.10. kello 21.05 alkaen TV1:llä.