yle.fi-etusivu

EU-neuvotteluissa hiilinieluista eletään ratkaisun hetkiä: Suomen metsähakkuisiin vaikuttavia päätöksiä odotetaan tänään

Pöydällä oleva kompromissiesitys ei vielä kelpaa Suomen ympäristöministerille KimmoTiilikaiselle.

ilmasto
Vanha kuusikko.
Jari Flinck

BRYSSEL Suomi on keskipisteenä, kun EU-maiden ympäristöministerit kokoontuvat tänään perjantaina Luxemburgiin päättämään siitä, miten metsien hakkuut otetaan huomioon unionin ilmastopäästöjen laskennassa.

Kyseessä on Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden kannalta iso asia, johon on sidottu paljon poliittista pääomaa. Suurimmalle osalle muista jäsenmaista kysymys on taas pieni. Ero johtuu siitä, että Suomessa on paljon metsää, ja hallitus ja teollisuus haluaisivat lisätä sen hakkuita merkittävästi.

Komission alkuperäinen ns. lulucf-esitys olisi Suomen mielestä aiheuttanut tilanteen, jossa Suomi olisi voinut joutua ostamaan päästöoikeuksia muilta jäsenmailta, jotta se olisi voinut toteuttaa aikomansa hakkuiden lisäykset.

"Ehdotus on riittämätön"

Tänään pöydällä on puheenjohtajamaa Viron laatima kompromissiesitys, ja ministerien tavoitteena on saada asiaan ratkaisu. Suomen hakkuuhuoliin on esityksessä pyritty vastaamaan uudella kompensaatiojärjestelyllä.

Se sallisi hakata aiempaa enemmän metsää sillä edellytyksellä, että hiilinielu eli metsän kyky sitoa ilmakehästä hiiltä kuitenkin säilyisi ennallaan tai kasvaisi. Suomelle kompensaatiota olisi tarjolla 44,1 miljoonaa tonnia vuosille 2021–2030.

– Puheenjohtajan nyt pöydällä oleva ehdotus on meidän mielestämme riittämätön. Se ei vastaa teollisuuden tekemiin investointeihin, sanoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Kimmo Tiilikainen.
Kimmo Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

Suomi haluaisi kasvattaa omaa kompensaatiotaan. Se tuskin onnistuu ilman että joku muu jäsenmaa tinkii omastaan.

Kompensaation 360 miljoonan tonnin kokonaismäärää on nimittäin vaikea kasvattaa. EU-lähteiden mukaan isompi tonnimäärä ei enää kelpaisi maille, jotka korostavat ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä.

"Porsaanreikä"

Hakkuiden kompensaation käyttö kun käytännössä johtaa tilanteeseen, jossa ilmakehään jää enemmän hiilidioksidia kuin alkuperäisessä esityksessä.

– Tämä on porsaanreikä. Se mahdollistaa ilmastopäästöjen kasvattamisen ilman että siitä joutuu maksamaan, sanoo John Lanchbery brittiläisestä RSPB-ympäristöjärjestöstä.

Hän on seurannut lulucf-laskentasääntöjen kehitystä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Vaikka sääntöjä vasta nyt luodaan EU:n sisällä, kansainvälisesti ne ovat olleet olemassa jo 20 vuotta sitten allekirjoitetusta Kioton sopimuksesta alkaen.

Lanchbery huomauttaa, että EU:n laskentasäännöistä on syytä tehdä tarpeeksi tiiviit, sillä muu maailma käyttää niitä vertailukohtana kun uusia sääntöjä sorvataan osana Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista.

– Jos EU:lla on säännöissään hauska pikku irtautumislauseke, se rohkaisee muita maita samaan, Lanchbery sanoo.

Metsäkato murheena

Tämä ongelma rajoittaa EU:n liikkumavaraa toisessakin asiassa, joka aiheuttaa Tiilikaiselle tänään päänvaivaa. Suomen metsien pinta-ala on pienentynyt rakentamisen ja peltojen raivaamisen takia.

Tästä johtuva hiilinielun pieneneminen aiheuttaa sekin laskennallisia päästöjä, joita Suomi haluaisi kompensoida metsien kasvulla.

– Tämänkaltainen ajatus puuttuu vielä kokonaan tuolta esityksestä, Tiilikainen sanoi.

Euroopan komission mukaan EU haluaa johtaa esimerkillä, ja sen takia sääntöjen on oltava vedenpitävät.

– Kaikki maailman maat eivät ole kuten Suomi. Kolmannen maailman maissa on ollut isoja ongelmia sademetsien tuhoamisen suhteen, sanoi EU-komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič eilen Helsingissä.

Ympäristöministerit pyrkivät pääsemään asiasta sopuun perjantain kokouksessa.

Euroopan parlamentti päätti oman kantansa hiilinieluihin viime kuussa. Parlamentti avasi mahdollisuuden sille, että hakkuita voidaan lisätä, kunhan hiilinielut eivät pienene pitkällä tähtäimellä.

Kun jäsenmaiden kanta on selvillä, ministerineuvosto, parlamentti ja komissio aloittavat neuvottelut joissa haetaan lulucf-sääntöjen lopullinen muoto. Neuvotteluissa jäsenmaiden sana painaa yleensä parlamenttia enemmän, sillä jäsenmaat joutuvat käytännössä panemaan toimeen neuvottelujen lopputuloksen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Valtion talousarviot

Yle seurasi keskustelua eduskunnassa:

"Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?"

Poliisi

Vähäväkinen mutta suuri Enontekiö jäämässä kokonaan ilman poliisia

Eläköityvän poliisin mielestä länsäoloa tarvitaan jatkossakin

Ammatillinen koulutus

Ammattiopiskelijat kyllästyivät lähiopetuksen puutteeseen:

"Hukkaan heitettyä aikaa"

Raqqa

Katso video murskatusta kaupungista

Ylen Antti Kuronen kävi ensimmäisenä suomalaistoimittajana Isisin entisessä pääkaupungissa Raqqassa