Suomen itsenäisyyttä vanhempi kyläkauppa taistelee viimeisistä asiakkaistaan markettien puristuksissa

Kyläkauppias Ari Heikkinen on todistanut kyläkauppojen vähenemistä jo vuodesta 1981. Miten käy oman kaupan, kun vanhat asiakkaat ikääntyvät, eikä nuoriso löydä pientä kauppaa?

lähikaupat
Ari Heikkinen Hyryn kaupan tiskin takana
Ari Heikkisen Hyryn Kaupasta löytyy vaikka mitä: on vaatteita, ruokatuotteita ja jopa vanhan mallin sähköhammasharjapaketti.Kimmo Hiltunen / Yle

HyrynsalmiVanha kaksikerroksinen rakennus seisoo Kainuun keskellä sijaitsevan Hyrynsalmen kunnantaloa vastapäätä.

Autotieltä katsottuna voi talon ikkunoissa havaita värikkäitä k-kirjaimia, mainoksen paikallisesta teatteriesityksestä sekä pienen plakaatin. Mutta edes näistä vihjeistä ei välttämättä arvaa, mitä talon sisältä löytyy.

Siellä sijaitsee Hyryn Kauppa, joka on ulko-oven vasemmalla puolella olevan plakaatin mukaan ollut toiminnassa jo yli vuosisadan ajan.

Vuosisata kaupan pitämistä

Vuodesta 1981 Hyryn Kaupan tiskin takana palvellut Ari Heikkinen kertoo aloittaneensa kaupassa heti armeijasta päästyään. 36 vuotta kestänyt työura kuulostaa pitkältä, mutta se on vain murto-osa koko kaupan historiasta, joka alkoi jo ennen Suomen itsenäisyyttä.

– Paavo Kejonen perusti kaupan vuonna 1909. Isoisäni Aukusti Heikkinen osti sen joko vuonna 1910 tai vuonna 1911, Heikkinen kertoo.

Hän esittelee kaupan peräseinälle nostettuja valokuvia kaupan historian varrelta. Vanhoista kuvista näkee hyvin miten Hyrynsalmi ja Hyryn Kauppa ovat kehittyneet vuosisadan aikana, mutta yksi asia osuu silmään välittömästi. Kaupan sijainti on muuttunut.

Kauppa sijaitsi alun perin Hyrynsalmen läpi kulkevan Emäjoen rannalla. Heikkisen mukaan vanhan kaupan sijainnissa oli huvittavia piirteitä, sillä se itse asiassa oli Hyrynsalmen kylän vastakkaisella rannalla.

Sijainti on pysynyt Emäjoen samalla puolella, mutta kauppa siirtyi rannasta muutaman sadan metrin matkan sisämaahan päin. Nykyään vesistön ylitys onnistuu mainiosti sillan avulla.

– Tällä tontilla ollaan oltu jo vuodesta 1947 lähtien, Heikkinen toteaa.

Siis pyöreitä vuosia vietetään tänäkin vuonna, vaikka vaatimaton Heikkinen ei sitä erikseen hehkuta.

Kauppias Ari Heikkinen näyttää valokuvaa perheestään.
Kauppias kolmannessa sukupolvessa. Ari Heikkinen esittelee valokuvaa isoisästään Aukusti Heikkisestä.Kimmo Hiltunen / Yle

Hieman suuremmat juhlat vietettiin vuonna 2009, kun kaupan perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Nykyiselle kauppiaalle sadan vuoden juhlistaminen on se rakkain muisto.

– Ihmiset muistivat kauppaa oikein näyttävästi, Heikkinen toteaa.

Hän näyttää valokuvaa juhlien aiheuttamasta kukkamerestä. Väkeä vieraili juhlakohteessa paljon.

– Laskettiin, että juhlissa olisi mennyt hieman alle 300 kertakäyttömukia, eli ainakin sen verran kävi onnittelijoita, Heikkinen muistelee.

Synkkä trendi

Kyläkauppojen tulevaisuus ei näytä lupaavalta. Pienten kauppojen määrä on laskenut vuosina 2002–2015 noin 60 prosenttia ja peräti neljännes kyläkaupoista miettii yrittämisen jatkamista lähivuosina. Nyt kauppoja on noin 220, mutta vielä vuonna 2013 niitä oli noin 350.

Hyryn Kaupassa tulevaisuus näyttää kulkevan trendin mukana.

– Varmasti se on sinne samaan suuntaan menossa. Katsotaan, miten nyt riittää asiakkaita täällä, Ari Heikkinen toteaa.

Hyryn Kaupan keskimääräinen asiakas on Heikkisen mukaan vanhempi eläkeläinen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kunnassa yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä (siirryt toiseen palveluun) oli 35,6 prosenttia.

Tulevaisuutta varten olisi kuitenkin tärkeää saada nuoret löytämään kyläkaupan. Vuonna 2015 Iltalehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Heikkinen kertoi nuorten vierailujen olevan vähissä, eivätkä asiat ole muuttuneet muutamassa vuodessa.

– Kyllä se on oikeastaan ihan samalla tasolla pysynyt, tai ehkä vähentynytkin, Heikkinen kertoo.

Hyryn Kauppa Hyrynsalmella
Nykyiseen rakennukseensa Hyryn Kauppa muutti vuonna 1947.Kimmo Hiltunen / Yle

Hyryn Kaupan lähietäisyydeltä löytyy kaksi isompaa markettia, joten pienen kyläkaupan valttikortit ovat vähissä. Heikkisen ässä löytyy ihmisläheisyydestä.

– Täällä on vähän henkilökohtaisempaa palvelua ja aikaa keskustella asiakkaiden kanssa, Heikkinen pohtii.

Rauhallinen asiakaslähtöisyys näkyy käytännössä kun kaupan pihaan pyöräilee paikallinen Pekka Manninen. Kaupan ainoalla asiakkaalla aikaa kaupassa vierähtää parikymmentä minuuttia.

– Mukava asioida, täällä ei ainakaan kukaan ole härppimässä ja taskuja tyhjentelemässä, Manninen kertoo.

Hän kertoo asioivansa usein myös isoimmissa marketeissa. Tietyt asiat kuitenkin toimivat pienemmässä kaupassa.

– Kaupassa käydessä vaihdetaan omat ja kylänkin kuulumiset ja käydään läpi kylän tapahtumia. Isommissa marketeissa mennä vöyhkäistään kuin päättömät kanat, Manninen toteaa ja naurahtaa.

Keskisen kanssa samassa sarjassa

Vanhan kaupan historia ja ulkoasu on kiinnostanut mediaa jonkin verran viime vuosien aikana. Iltalehden sivuilla kerrottiin kaupan olevan eräänlainen aikakone ja se listattiin "Hullu Suomi"-tittelin alle. Ari Heikkinen naurahtaa valokeilassa vierailun tuoneen hauskan puhelun.

– Soittivat yhden lehtijutun jälkeen, että suomalaisista kyläkauppiaista eniten julkisuuteen hakeutuvia ovat Vesa Keskinen ja sinä.

Näkyvyys ei lisännyt paikallisten asiakkaiden määrää kaupassa, mutta selkeästi eroa näkyi ulkopaikkakuntalaisten vierailuissa.

– Kyllä se silloin heti vaikutti. Turisteja kävi enemmän, Heikkinen muistelee.

Yhdeksi Hyryn Kaupan vetonaulaksi on nostettu sen oma perunajauho. Heikkinen kertoo, että yhdessä jutussa perunajauhon tarina sai hiukan suuremmat siivet kuin todellisuudessa.

– Toimittaja oli saanut sellaisen käsityksen, että minä itse valmistan perunajauhoa, mutta se kyllä tulee ihan valmiina säkissä. Minä vain pussitan sitä, Heikkinen korjaa.

Perunajauho ei ole ainut asia mitä kaupan hyllyiltä löytyy: siellä on vaatteita, lankoja, ruokatuotteita ja yhtä ylähyllyä koristaa jopa vanhan mallin sähköhammasharjapaketti.

– Vielä on kohtalaisen laaja valikoima. Tämähän on virallisesti sekatavarakauppa, Heikkinen sanoo.

Erikoisimman yksittäisen tuotteen nimeäminen vaatii hetken pohdinnan.

– Papukahvi varmaan, kun sitä jauhetaan täällä, Heikkinen toteaa.

Plakaatti Hyryn kaupan oven vieressä joka kertoo kaupavan olevan yli sata vuotta vanha.
Pitkä historiakaan ei tuo tulevaisuuteen varmuutta. Sata vuotta täyttäneen kaupan asiakasmäärät ovat vähentyneet vuosien varrella.Kimmo Hiltunen / Yle

Kauppias on nähnyt paljon muutoksia pitkän uransa aikana. Tulevaisuus on uhkakuvia täynnä, mutta toisaalta näitäkin kuvia on maalattu uusiksi vuosien varrella.

– Kun kauppa-autot tulivat, sanottiin niiden olevan kuolinisku kyläkaupoille, Heikkinen muistelee.

Asiakkaat toivoisivat jatkoa pienen kunnan kyläkaupalle. Sitä toivoisi myös kauppias itse, sillä hänen mielestään Hyryn Kaupan kaltaisille kyläkaupoille on edelleen tarvetta.

– Tällaisissa paikoissa pieniäkin asioita voidaan hoitaa nopeasti. Ei tarvitse kaikkea mennä jonottamaan tuonne isoihin kauppoihin, Heikkinen summaa.