yle.fi-etusivu

”No onpas nyt hävytöntä” – palkittu Riihimäen teatteri teki näytelmän oman kaupungin tv-julkimosta

Riihimäki on tv-juontaja ja koomikko Janne Katajan kotikaupunki. Riihimäen teatteri yrittää syksyn tärkeimmässä ensi-illassaan avata katsojille, mikä on miehiään kaupungin suurin julkimo ja miten hän katsoo maailmaa.

Janne Kataja
Kaksi miestä pukeutuneina taikurin vaatteisiin
Riku Korhonen ja Tatu Mönttinen esittävät Janne Katajaa ja Aku Hirviniemeä nuoria taikureina.Aki Loponen

Riihimäki

Miksi elävien kirjoissa yhä vahvasti olevasta tv-tähdestä piti tehdä vielä näytelmä, kun tv-kanavat suoltavat Katajaa harva se ilta?

– Kataja on lähtökohtana vähän hävytön, koska hän on niin nuori mies, myöntää Janne Katajan Riihimäki -näytelmän ohjaaja Janne Saarakkala.

Näytelmä saa ensi-iltansa (siirryt toiseen palveluun) Riihimäen teatterissa lauantaina. Se on Vuoden teatteriksi valitun kantahämäläisen teatterin tämän syksyn tärkein näytelmä.

Saarakkala on aiemmin eri kaupungeista kertovissa näytelmissään käsitellyt historiallisia merkkihenkilöitä tai ainakin vähän aikaa sitten kuolleita legendoja.

– Mutta Janne Kataja on minua 10 vuotta nuorempi! Sen takia tuntui, että onpas nyt hävytöntä, virnisteli Saarakkala vielä keväällä puhuessaan tulevasta näytelmästä Ylelle.

Mutta samalla juuri lähtökohtien epätavallisuus kiehtoi ohjaajaa niin paljon, että hän innostui aiheesta.

Riihimäki on kuin ranskalainen pikkukylä

Uutuusnäytelmän käsikirjoittaja Taija Helminen ja ohjaaja Janne Saarakkala haastattelivat tekstiä varten itse kohdetta, Janne Katajaa, mutta sisältöä saatiin myös muilta kaupunkilaisilta ja pari vuotta sitten järjestetystä kirjoituskilpailusta.

– Tämä on tarina pikkukaupungista, mutta se on myös ajankuva 1980-luvusta tähän päivään. Se kertoo Jannen ja Riihimäen kaaren, kertoo käsikirjoittaja Taija Helminen.

Kaksi miestä tanssii
Tatu Mönttinen ja Riku Korhonen pitävät lavalla hauskaa. Eko-Riksu -jänis on Katajan keksimä hahmo 90-luvulla.Aki Loponen

Helminen on pyrkinyt katsomaan niin kaupungin lähihistoriaa kuin historiaa vähän pidemmälläkin tähtäimellä.

– Minua on kiinnostanut Riihimäen sosiaalinen kerrostuneisuus ja Katajan asettama kuva Riihimäestä. Se on näiden kahden vertailua ja niiden yhteneväisyyttä.

Ohjaaja Janne Saarakkala on jo aiemmin puhunut Riihimäen lähihistoriasta, jossa hänen mielestään suurimmaksi draamaksi nousee lasitehtaan loppuminen vuonna 1993.

– Siitä toipuminen on ollut Riihimäellä vaikeaa. On siis Riihimäki ennen sitä ja sen jälkeen. Näytelmän kolmas osa on kaupungin tulevaisuus, joka muistuttaa Janne Katajan silmin ranskalaista pikkukylää – täynnä yhdessä tekemistä, osallistumista ja me-henkeä.

Kataja ei jätä ketään kylmäksi

Näytelmässä Riihimäki näyttäytyy kahdesta kulmasta.

– Toinen on jopa vähän inhorealistinen näkemys. Toinen on Katajan nostalginen ja osittain fantastinen näkymä Riihimäestä.

Saarakkalan mielestä on mahdotonta valita sitä, kumpi näistä näkemyksistä on lähempänä totuutta.

– Vuosikymmenien varrella Riihimäki on ollut lasitehtaan, Sakon, varuskunnan, vankilan ja rautateiden kaupunki.

Hän toimii ikään kuin kahdella jakkaralla.

Janne Saarakkala

Tekijöitä kiehtoi näytelmää tehdessä kahden ison asian, yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välinen kamppailu.

– Ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, mutta toisaalta kulttuurimme on yksilökeskeistä. Tämä tiivistyy mielenkiintoisesti juuri Janne Katajassa. Hän on vanhan Riihimäen tuote, mutta se, miten hän tekee töitä nyt, on taas hyvin individualistista, Janne Saarakkala filosofoi.

Hän sanoo myös ymmärtävänsä hyvin, että juuri tämän takia Kataja herättää voimakkaita tunteita, kuten ihailua ja kateutta, vihaa ja iloa.

– Hän toimii ikään kuin kahdella jakkaralla.

Muitakin paikallisjulkkuja

Janne Katajan Riihimäki -näytelmä luo kotoisan näkemyksen Riihimäestä. Se kertoo teollisuuspatruuna Arvi Paloheimosta, lamavuosien valtiovarainministeri Iiro Viinasesta ja laulaja Anita Hirvosesta.

Vahva vaikutus on ollut myös Jannen parhaalla kaverilla, Aku Hirviniemellä ja Hirviniemen klaanilla.

Eläinkuoseihin pukeutunut pörrötukkainen nainen hölmistyneenä
Katja Peacock esittää näytelmässä muun muassa Anita Hirvosta.Aki Loponen

Näitä hahmoja esittävät näyttelijät Riku Korhonen, Tatu Mönttinen, Katja Peacock ja Maija Siljander.

Jollakin tavalla ohjaaja Saarakkala sanoo myös ihailevansa Aku Hirviniemeä ja Janne Katajaa. Kaksikko toimii kuin nykypäivän patruunat, jotka selvästi haluavat kehittää kotikaupunkiaan niillä rahoilla, joita he viihdebisneksessä tekevät.

– Hehän ovat Riihimäellä kiinteistönomistajia, vuokraajia ja rakentajia. Olen kovasti sitä mieltä, että he ovat tämän ajan patruunoita.

Pikkupoika perusti museon

Näytelmää kirjoittaessa Taija Helmiselle valkeni joidenkin ihmisten merkitys Janne Katajalle ja koko Riihimäelle.

Yksi avainhahmo kaupungissa on Arvi Paloheimo (1921-2014), joka toimi muun muassa Paloheimo-yhtiön toimitusjohtajana.

– Janne puhui että ”Arvi sitä ja Arvi tätä”. Kataja on hirveän sivistynyt tämän paikkakunnan historiasta. Hän on tutkinut sitä tosi paljon.

Janne puhui että ”Arvi sitä ja Arvi tätä”

Taija Helminen

Esimerkkinä Helminen mainitsee, kuinka Kataja jo 10-vuotiaana pyöritti omaa museota.

– Se on osoitus siitä, millainen tyyppi hän on, Helminen painottaa.

Tekijät selittävät, että nyt ensi-iltaan tuleva teos on kurkistus mediasta tutun Katajan kuvan taakse, mistä hänet on tehty ja miten Riihimäki näkyy hänen dna:saan.

– Vilpittömyys on se, minkä me olemme poimineet hänen persoonastaan.

Teatterinjohtaja oppi lähihistoriaa

Vaikka Janne Katajan Riihimäki kertoo Riihimäestä, on se samalla tarina, jonka voi sijoittaa muihinkin pikkukaupunkeihin. Näin uskoo Riihimäen teatterin johtaja Matti Arnkil.

– Kun me Janne Katajan kanssa suunnittelimme tämän ottamista ohjelmistoon, pohdimme kuinka tämän pitää kertoa universaalisti pienistä paikkakunnista ja ihmisten suhteesta omaan paikkakuntaansa.

Ohjaaja ja näyttelijät
Ohjaaja Janne Saarakkala (vas.) ja näyttelijät Tatu Mönttinen, Riku Korhonen, Katja Peacock ja Maija Siljander tuovat lavalle esityksen Riihimäen lähimenneisyydestä Janne Katajan silmin katsottuna. Timo Leponiemi / Yle

Nykyään Hämeenlinnassa asuva Arnkill on oppinut näytelmästä myös jotain Riihimäestä.

– Minä olen ollut Riihimäellä jo aika kauan, vuodesta 2008. Oikeastaan se, mitä tämä näytelmä on tarjonnut minulle, on se historiatieto. Tähän en ole tavallisessa arjessa päässyt käsiksi.

– Kokemukseni on, että tämä on hirmuisen tärkeä kaupunki monelle ihmiselle, tunnustaa Matti Arnkil.

Tuleeko jo mitta täyteen?

Janne Katajaa on tänä syksynä nähty teeveessä usealta tv-kanavalta ja marraskuussa myös valkokankaalla, kun Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset -elokuva tulee ensi-iltaan.

Ei siis ihme, että joillakin voi tulla jo mitta täyteen, kun vielä paikallinen teatterikin nostaa ohjelmistoonsa näytelmän, jonka keskiössä on joka paikan julkku.

– Kun kaikki on täynnä tätä Jannea, niin kannattaa tulla meille käsittelemään asiaa. Me kerromme mistä hänet on tehty, mistä hän tulee ja minkälainen tie hänellä on ollut, Janne Saarakkala virnistää.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Facebook

Entinen Facebook-johtaja kritisoi voimakkaasti somea:

"Huonot näyttelijät voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä haluavat"

Kittilä

Kittilän vs. kunnanjohtaja: Syytetyt luottamushenkilöt pois päätöksenteosta

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"

Lähi-itä

Israelin Suomen suurlähettiläs: Olemme valmiita neuvottelemaan Jerusalemista