Jättiläissilta nousee erikoiseen paikkaan – sotien strateginen piste, saimaannorpan koti ja maisema-aarre

Sulkavan Vekaransalmeen rakennetaan Suomen viidenneksi pisin silta.

sillat
Havainnekuva Vekaransalmen sillasta
Liikennevirasto

Muutaman kilometrin päässä Sulkavan kirkonkylältä kirkkaan keltainen lossi porskuttaa Vekaransalmen yli. Kolme henkilöautoa ja yksi tukkirekka seisoo rannassa odottamassa kyytiä vastarannalle. Myös vastarannalle ajaa jo ensimmäinen kyytiläinen odottamaan lossin paluuta. Matka salmen yli kestää kymmenisen minuuttia.

Lossi
Riina Kasurinen/Yle

– Tästä kulkee 600-700 autoa vuorokaudessa. Loma-aikana, kun kesäasukkaat tulevat, määrä nousee lähemmäs tuhatta, Liikenneviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen kertoo.

Lossi on operoinut salmessa 123 vuotta. Lossitoiminta alkoi vuonna 1894 ja lossivahdin tupa rakennettiin Vekaransaareen. Alkuun salmen yli soudettiin puulossilla. Moottorilossi otettiin käyttöön vuonna 1936.

Salmessa oli silta jatkosodassa

125-vuotiaana, vuonna 2019 lossikyydistä tulee historian havinaa. Seuraavien kahden vuoden ajan salmen yli rakennetaan siltaa. Eikä millaista tahansa rakennelmaa, vaan valmistuessaan kahden vuoden päästä joulukuussa salmen ylittää Suomen viidenneksi pisin silta.

Suomen armeijan vuonna 1941 rakentama ponttoonisilta Vekaransalmessa.
Armeijan rakentamaa ponttoonisiltaa käytti jatkosodan aikana myös siviiliväestö.SA-kuvat

– Voi mennä useita vuosikymmeniä ennen kuin rakennetaan uudestaan näin isoa siltaa. Tästä tulee 639 metriä pitkä, Matilainen sanoo.

Silta nousee kiinnostavaan paikkaan. Jo lossin pitkäaikainen toiminta kertoo salmen olleen tärkeä vedenylityspaikka kauan. Vekaransalmen historia ulottuu kuitenkin vielä paljon lossin toimintaa kauemmas. Vuosina 1743-1809 Ruotsin ja Venäjän välinen raja kulki salmessa.

Sodissa salmi on ollut tärkeä paikka. Sen yli on kuljetettu joukkoja jo Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa 1700-luvun lopulla. Venäläiset miehittivät salmea vuosina 1915-1916. Jatkosodan aikaan salmen yli kulki Suomen armeijan rakentama ponttoonisilta.

Viime kesänä Museovirasto tutki salmen niin rannoilta kuin veden altakin mahdollisten muinaisjäännösten varalta. Salmen länsirannalta on jo aiemmin löytynyt Salpalinjan linnoitteita. Nyt uusia löydöksiä maalta ei tehty, mutta veden alta kyllä.

– Löysimme telakan raiteet, vanhan veneen hylyn ja mielenkiintoisimpana kaksi hirsiarkkua, meriarkeologi Eveliina Salo sukellukset tehneestä Nordic Maritime Groupista kertoo.

Veneen hylky veden alla
Salmen pohjalta löytyi noin 100 vuotta vanha veneenhylky.Nordic Maritime Group

Hirsiarkut tarkoittavat suorakaiteen mallista hirsiladontaa, jonka sisälle on laitettu kiviä painoksi. Sellaisia on voitu käyttää esimerkiksi laiturin perustuksena. Pohjassa makaavat arkut ovat niin massiiviset, että kyse ei ole ollut pienestä rakennelmasta. Vesi syvenee arkkujen edustalla nopeasti ja suurikin alus olisi voitu ajaa laituriin.

– Ne ajoittuvat todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan aikoihin, Salo kertoo.

Pohjasta löydetyt veneen hylky ja telakanraiteet ovat alle sata vuotta vanhat, eivätkä yli suojeltavan muinaisjäänteen määritelmää. Hirsiarkutkaan eivät estä sillan rakentamista, sillä ne on nyt tutkittu ja niistä on saatu se tieto, mitä ne voivat tarjota.

Syksyisenä päivänä Vekaransalmi on silmiä hivelevä paikka. Rantakallioita reunustavat keltaiset puut, ja lossikyyti on lähes eksoottinen asia sellaisen harvoin näkevälle. Päivittäin lossilla kulkevaa kyyti ei enää saa huokailemaan ainakaan ihastuksesta.

– Oma päivittäinen työmatkani lyhenee noin puolella tunnilla, Savonlinnasta lossin kyytiin hurauttanut Pentti Kolehmainen sanoo.

Paitsi, että autoliikennettä kulkee salmen yli, liikennettä kulkee myös salmen läpi. Vekaransalmi on yksi Saimaan syväväylistä, jonka läpi menee noin tuhat alusta vuodessa.

Siltatyömaa ei tule häiritsemään saimaannorppaa.

projektipäällikkö Jetro Matilainen, liikennevirasto

– Tämä on erittäin vilkas paikka. Esimerkiksi puuta uitetaan noin miljoona kuutiota vuodessa, Matilainen sanoo.

Jos sattuu olemaan todella hyvä tuuri, voi lossimatkalla bongata saimaannorpan. Salmi on Natura-alueen liepeillä. Lähin saimaannorpan pesä on tiettävästi kahden kilometrin päässä. Lähimpään synnytyspesään, johon norppa tekee kuutin, tulee matkaa neljä kilometriä. Kun sillan rakentamiseen haettiin lupia, selvitettiin tarkoin esimerkiksi se, haittaako melu saimaannorppien elämää.

– Tuloksena oli, että työmaa ei tule häiritsemään norppaa. Tokikaan vedenalaisia räjäytystöitä ei pysty tekemään pesimäaikaan, Liikenneviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen sanoo.

Uuden sillan rakennuspaikka on luokiteltu erittäin vaativaksi. Se tarkoittaa, että maisemalliset ja arkkitehtoniset arvot otetaan tarkkaan huomioon suunnitteluvaiheessa.

– Ollaan panostettu muun muassa sillan valaistukseen ja värimaailmaan, että se istuisi mahdollisimman hyvin tähän maisemaan.

Siltatyömaasta ei vielä ole muita merkkejä kuin sähköyhtiön työntekijät, jotka siirtävät sähkölinjoja pois siltatyön alta. Sillan urakoitsija valitaan pian. Työmaa pääsee käyntiin tammikuussa.

– Tarkoitus olisi, että viimeinen lossikyyti ajettaisiin salmessa joulukuussa 2019, Matilainen sanoo.