Nyt iskee vesisote: Hallitus pohjustaa rakenneremonttia Suomen vesihuoltoon

Vesilaitoksia ja vastaavia on Suomessa 1700. Asiantuntijan mukaan reilulla sadalla pärjättäisiin.

vesihuolto
Vesijohtoputkia ja viemäriputkia rakennustyömaalla Kemin Rovan asuntoalueella.
Suomen vesihuoltoverkostoa on uusittava tulevina vuosina reippaasti. Noin 6000 kilometriä verkostosta on erittäin huonossa kunnossa.Antti Heikinmatti / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa remontoiva Sipilän hallitus pohjustaa suurta rakenneuudistusta nyt myös maan vesihuoltoon. Valtioneuvosto tilaa selvityksen ohjauskeinoista, joilla vesihuoltoon saadaan aikaan rakennemuutos siten, että laitosten toimintaedellytykset saadaan kohennettua kestävälle pohjalle niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelun kannalta.

Ongelmana on, että maassa on pitkälti toista tuhatta hyvin pientä, resursseiltaan heikohkoa vesilaitosta. Moni vesiosuuskunta pyörii käytännössä talkoovoimin. Siksi tähtäimessä on rakenneremontti, jonka seurauksena maassa on sopiva määrä riittävän hyväkuntoista vesilaitosta.

– Kysymys ei ole suoraan niiden määrästä, kunnissa on myös pieniä hyvin hoidettuja laitoksia, vaan kyse on miten vesilaitosten osaaminen ja voimavarat saadaan riittämään. Ratkaisuja voi olla aika monenlaisia, vesilaitokset voivat esimerkiksi lisätä keskinäistä yhteistyötään. Seudullisella yhteistyöllä voidaan muodostaa suurempia kokonaisuuksia, toteaa vesihallintojohtaja Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriöstä.

"Reilu sata riittää"

Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu näkee tarvetta myös lukumäärän karsintaan.

– 1 700 vesihuoltolaitosta on aivan liian suuri määrä näin pieneen maahan. Alalle tarvitaan jonkinlainen vesisote tai vesihuollon rakennemuutos, että saadaan lukumäärää selvästi pienemmäksi ja pystytään turvaamaan palvelut jatkossakin, sanoo Rontu.

Ronnun mielestä sopiva määrä olisi reilut sata laitosta. Määrä putoaisi laitosliitosten ja muiden kautta siis alle kymmenesosaan nykyisestä. Se pudottaisi vedenjakelijoista pois paitsi lähes kaikki vesiosuuskunnat niin samalla yli puolet kunnallistakin vesilaitoksista. Ronnun mukaan määrän pudotus tuskin laskee vedenhintoja, vaan suurin hyöty saadaan toimitusvarmuuden ja palvelun laadun kohentumisesta.

6000 km heikossa kunnossa

Valtiovaltaa ajaa vesihuollon rakenneremontiin huoli vesihuoltoverkoston ikääntymisestä. Noin 6000 kilometriä verkostosta on erittäin huonossa kunnossa.

– Selvityksen tarve lähti alunperin liikkeelle korjausvelan kertymisestä, Kaatra sanoo.

Myös laitosten pirstaleinen sijoittuminen huolettaa. Molemmat tekijät kasvattavat vesihuollon riskejä ja nakertavat yhteiskunnan toimintavarmuutta.

Osuuskuntia ei haluta

Vesiosuuskuntien etujärjestöstä sanotaan, että vesilaitosten yhdistymisissä pallo on pitkälti kuntien vesilaitosten käsissä.

– Käsitykseni mukaan vesiosuuskunnat haluaisivat luovuttaa verkostonsa, mutta kunta tai kunnan vesihuoltolaitos ei halua näitä ottaa vastaan. Yhtenä syynä on varmasti se, että kunnallisella vesilaitoksella ei ole riittävästi resursseja ottaa vastuullensa lisää verkostoa, toteaa Suomen Vesihuolto-osuuskuntien puheenjohtaja Vesa Arvonen.

Toisaalta vastahankaa on osuuskunnissakin. Monesti niissä pelätään vesihintojen nousua.

– Kun toiminnot siirtyvät kunnalliselle laitokselle ammattilaisten hoidettavaksi, kustannukset todennäköisesti ovat suuremmat kuin mitä ne ovat olleet aikaisemmin, kun toimintaa on pyöritetty pitkälti talkoovoimin.

Arvonen näkeekin, että pelkän vesilaitosten karsimisen sijaan voitaisiin vesilaitosten resursseihin saada lisätehoja yhteistyöllä. Nyt vesiosuuskunnissa on tapana tehdä kaikki itse.

– Tälläkin hetkellä jokaisella vesiosuuskunnalla on häiriöpäivystys. Yhdenkin kunnan alueella voi olla 10-20 ihmistä, jotka päivystävät kukin vain sitä omaa vesiosuuskuntaansa. Jos ne tekisivät yhteistyötä, niin päivystäjien määräksi riittäisi yksi tai kaksi. Todennäköisyys siihen, että jotain sattuu on kuitenkin aika pieni.

Esimerkiksi Kuopiossa ja Pudasjärvellä toimii kummassakin monta kymmentä itsenäistä vesiosuuskuntaa.

Vauhtia porkkanarahalla

Mutta jos yhdistymisten tielle lähdetään, niin niitä voitaisin Arvosen mielestä vauhdittaa esimerkiksi porkkanarahalla, jota on aiemmin käytetty muun muassa kuntaliitoksissa.

– Raha varmaan helpottaisi monessa kohtaa, jotta saataisiin lisää rursseja kunnallisille laitoksille, että ne pystyisivät ottamaan haja-alueiden vesiosuuskuntia tai vesihuoltolaitoksia hoidettavakseen.

Valtaosalle suomalaisia vesiosuuskuntien määrän romahdus ei näkyisi juuri mitenkään. Vesiosuuskuntien kontolla on noin kymmenen prosenttia maan vesihuollosta. Valtioneuvoston tilaama selvitys tehdään ensi vuonna ja johtopäätösten aika on syksyllä 2018.