Henkilötunnus on muuttunut 1960-luvulta vain hieman – vuosituhannen vaihteessa tavuviiva vaihtui A:ksi

A-merkin kehittäjä uskoo, etteivät henkilötunnukset lopu Suomesta kesken. Hän kuitenkin varoittaa muuttamasta nykyistä mallia liiaksi.

henkilötiedot
Uusimmissa henkiötunnuksissa A-kirjain on korvannut viivan.
Uusimmissa henkiötunnuksissa A-kirjain on korvannut viivan.Väestörekisterikeskus

1960-luvulla kehitetty henkilötunnus pitää yhä pintansa, vaikka sen uudistamista onkin juuri ryhdytty pohtimaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. (siirryt toiseen palveluun)

Henkilötunnus sai rutkasti jatkoaikaa, kun tunnuksen keskellä sijaitseva tavuviiva muutettiin A-kirjaimeksi vuoden 2000 jälkeen syntyneillä. Näin tunnuksen alkuosan kuusinumeroinen syntymäaika ei sekoitu viime vuosisadalla syntyneisiin henkilöihin.

A-kirjaimen kehittänyt ylijohtaja Hannu Luntiala Väestörekisterikeskuksesta kertoo, että A-kirjain osoittautui monista vaihtoehdoista parhaaksi, kun asiaa pohdittiin kymmenien eri lausunnonantajien palautteen pohjalta.

– Pohdittiin esimerkiksi kauttaviivaa ja kaksoispistettä. Tunnuksen on toimittava kaikissa mahdollisissa järjestelmissä, kuten esimerkiksi kansainvälisissä passijärjestelmissä, Hannu Luntiala muistuttaa.

Henkilötunnukset eivät lopu kesken

Viime vuonna eläkkeelle jäänyt ylijohtaja on edelleen täysin vakuuttunut, että Suomesta henkilötunnukset eivät lopu kesken.

Pullonkaulaksi Luntialan mukaan ovat osoittautuneet vuoden 1947 syksyllä syntyneet naiset, joita varten vapaita henkilötunnuksia on jäljellä enää vain joitakin kymmeniä.

– Kyseisiä tunnuksia tarvitsevat kuitenkin vain harvat, esimerkiksi tuohon aikaan syntyneet, jotka muuttavat Suomeen ja saavat sitten suomalaisen henkilötunnuksen, Luntiala toteaa.

Luntiala kannattaa selvitysten laatimista nykyisen järjestelmän mahdollisista ongelmista, mutta varoittelee muuttamasta henkilötunnuksen rakennetta.

– Rakenteelliset muutokset koskisivat tiettävästi satojatuhansia erilaisia rekistereitä, ja muutostyöt tulisivat kalliiksi.

Henkilötunnuksen osat

Suomalainen henkilötunnus koostuu alkuosan kuusinumeroisesta syntymäajasta. Keskellä tunnusta on useimmilla tavuviiva, mikä viittaa syntymiseen 1900-luvulla. Sen sijaan 1800-luvulla syntyneillä käytetään välimerkkinä plus-merkkiä ja A-merkki kuvaa vuonna 2000 tai sen jälkeen syntyneitä.

Viimeinen merkki on tietyllä kaavalla avautuva niin kutsuttu tarkistusmerkki (siirryt toiseen palveluun), jonka edellä sijaitsee kolmenumeroinen yksilönumero. Yksilönumero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Yksilönumero kuvaa ihmisten rekisteröintijärjestystä samana päivänä syntyneiden erottelemiseksi.

Henkilötunnuksen vaihtaminen on harvinaista, mutta mahdollista. Siihen vaaditaan hyvin painavia syitä. Näitä ovat esimerkiksi identiteettivarkaustapaukset ja sukupuolenkorjaukset.