Kokkola ei kiristä verotusta – budjettiesitys pohjaa verotulojen kasvuun, vaikka Kuntaliitto arvioi toisin

Kuntaliitto arvioi kokonaisverotulojen vähenevän ensi vuonna Kokkolassa 0,4 prosenttia. Kokkolassa nähdään tilanne toisin ja uskotaan 0,7 prosentin kasvuun, jota odotetaan erityisesti yhteisöverotuloissa.

Kokkola
Kokkolan kaupungintalo syksykuvassa
Kokkolan kaupungintaloRaila Paavola / Yle

Kokkolan kaupunginjohtajan Stina Mattilan budjettiesitys hakee reilun 300 tuhannen euron ylijäämää ensi vuodelle. Emokaupungin tulos olisi liki miljoonan tappiolla, mutta Kokkolan Vedeltä odotetaan lähes 1,3 miljoonaa euroa yhteiseen pottiin.

Tulo- ja kiinteistöverojen korotuksia ei budjettiesitykseen sisälly. Kokkola on jo nykyisellään maakuntakeskusten kovin verottaja. Valtionosuudetkaan eivät kasva ensi vuonna.

Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila taulun edessä
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina MattilaRaila Paavola / Yle

Varhaiskasvatuksen muutosten vuoksi kaupungin tulojen odotetaan pienenevän 600 000 euroa. Vaikka valtion budjetissa tätä menetystä korvataan muun muassa kiinteistöverojen korottamisella, ei Kokkola hyödy tästä kompensaatiosta euroakaan, harmittelee talousjohtaja Jari Saarinen.

Kokkolan budjettiesityksen pohjana olevat verotulot lasketaan nyt merkittävästi suuremmiksi kuin Kuntaliiton arviossa. Millä siis selittyy ero 0,4 % verotulojen vähenemisarvion ja 0,7 % verotulojen kasvuarvion välillä? Kokkolassa kasvuodotusten perusteiksi nähdään hyvä työllisyys, yritysten tekemä tulos, rakennusbuumi ja uusien kiinteistöjen saaminen verotuksen piiriin.

Varovasti investoiden

Kokkola investoi noin 24,5 milj. euroa, mikä on vähemmän kuin tänä vuonna. Jos Kokkolan Vesi lasketaan mukaan, investoinnit kasvavat reilulla parilla miljoonalla eurolla.

Suurimmat tehtävät rakennuskohteet ovat Chydeniuksen koulu ja pelastuslaitos, jotka toteutetaan leasing-rahoituksella. 15 miljoonan euron omarahoitteisiin kohteisiin kuuluvat esimerkiksi kaupungintalon peruskorjauksen jatkaminen, Kälviän virastotalon kunnostus ja liikenneväylät. Kälviän virastotaloon muuttavat nykyisen Kälviän terveystalon palvelut ja suuterveydenhuolto Lohtajalta.

Koulujen ja päiväkotien palveluverkon jatkosuunnitteluun on laskettu seuraaville kolmelle vuodelle 700 000 euroa kullekin. Budjetista ei löydy rahoitusta satamaväylän syventämiseen, mutta jos asia etenee, se tulee erillisenä kaupungin käsittelyyn.

Leikkauksia luvassa kulttuuriin

Kiistellyt kulttuurileikkaukset sisältyvät kaupunginjohtajan budjettiesitykseen. Kulttuurista aiotaan leikata viisi prosenttia, mikä tarkoittaa 360 000 euron kiristystä. Lautakunta päättää leikkausten toteutuksesta museo-, kirjasto- ja kulttuuritoimien kesken. Myös kaupungin hallinnosta ja teknisen puolen henkilöstömenoista on karsittu.

Budjettiin ei sisälly irtisanomisia tai lomautuksia. Toimintoja on tehostettu, eikä eläköityjän pestiä välttämättä täytetä, kertoo kaupunginjohtaja Stina Mattila.

– Pakko varautua, että budjetti voidaan joutua avaamaan. Suurin riski on verotulopohjan pitävyys ja se, miten varhaiskasvatuslain muutos toteutuu, myös mahdolliset palkankorotukset vaikuttavat. Mitään liikkumavaraa yllättäviin tilanteisiin ei budjetissa ole.