Kätilöopiston viimeinen vauva syntyy hetkenä minä hyvänsä – Synnytyssairaalan tarina alkoi korruptiosta ja päättyi sisäilmaongelmiin

Vajaan kuuden vuosikymmenen aikana Helsingin Kätilöopistolla saatettiin maailmaan yli 300 000 ihmistä.

Kätilöopiston sairaala
Kätilöopisto vuonna 1960.
Tuore äiti saa hoitajalta kapaloidun lapsen syliinsä. Kuva vuodelta 1960.Pertti Jenytin / Lehtikuva

Jos haluaa synnyttää lapsensa Kätilöopiston sairaalassa, viime hetket ovat nyt käsillä. Osoitteeseen Sofianlehto 5 on saavuttava tänään keskiviikkona kello 14 mennessä. Kello kahden jälkeen Kätilöopistolle ei oteta enää vastaan uusia synnyttäjiä. Suomen suurimman synnytyslaitoksen ovet suljetaan rakennuksen mittavien homevaurioiden takia.

Melkein kuuden vuosikymmenen aikana Kätilöopiston sairaalassa ehti syntyä yli 300 000 suomalaista.

Heistä ensimmäinen "Tyttö Lehtinen" saapui maailmaan heti sairaalan avajaispäivänä maanantaina 11. huhtikuuta 1960 kello 9:58.

Kätilöopiston ensimmäinen vauva oli historiallinen tapaus. Uusi ihminen pääsi äitinsä kanssa myös televisiouutisiin, joissa Yleisradion toimittaja vinoili, että Kätilöopisto, joka on tähän asti tuottanut pelkkiä menoja, on tänään vihdoin aloittanut tuottavan toimintansa.

Uuden sairaalan saaminen oli välttämätöntä, sillä sen tarpeesta oli puhuttu jo sotavuosista lähtien. Aiemmin Ullanlinnassa Tehtaankadun ja Neitsytpolun kulmatontilla sijainnut (siirryt toiseen palveluun) Kätilöopisto natisi liitoksistaan vauvaboomin, jota myöhemmin suuriksi ikäluokiksi kutsuttiin, seurauksena. Tarvittiin tilaa ja modernit puitteet.

Kätilöopiston leikkaussali 6.elokuuta 1970.
Kätilöopiston leikkaussali 6.elokuuta 1970.Eero Ikäheimonen / Lehtikuva

Korruptioskandaali hidasti rakennustöitä

Ennen kuin yhtäkään vauvaa oli ponnistettu maailmaan Kumpulan Kätilöopistolla, rakennus velloi korruptioskandaalin (siirryt toiseen palveluun)kourissa. Sairaalan rakennustyöt venyivät ja keskeytyivät.

Syynä oli urakkaan kyseenalaisin syin valitun rakennusliikkeen konkurssi, josta seurasi "Kätilöopiston jutuksi" kutsuttu runsaasti julkisuutta saanut virkarikosoikeudenkäynti. Kätilöopiston rakennustoimikunnassa toimineille kärkipoliitikoille määrättiin tuntuvia sakkotuomioita.

Veronmaksajille poliitikkojen kikkailusta aiheutui vuonna 1960 noin 300 miljoonan markan (nyk. noin 7 015 000 euroa) (siirryt toiseen palveluun) tappiot.

Mutta hieno uusi synnytyslaitos oli, sitten kun se vihdoin valmistui.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun)toimittaja hehkutti jutussaan uutuuttaan kiiltäviä tiloja upeiksi. Oli uusia jännittäviä instrumentteja. Henkilökunnan viestit kulkivat kuulotorvien avulla ja äidit pääsivät kessuttelemaan tupakkahuoneeseen.

Tilat oli suunniteltu siten, että vauvat mahtuivat välillä pötköttelemään äitinsä viereen, eivätkä vain kapaloituina kliiniseen metallisänkyrivistöön lastenhuoneisiin. Se oli nykyaikaa.

Kätilön työpäivä Kätilöopiston synnytyssairaalassa 30. tammikuuta 1962.
1960-luvulla äidit viettivät sairaalassa useita päiviä synnytyksen jälkeen. Kuvassa äitejä ruokailemassa tammikuussa 1962.Erkki Laitila / Lehtikuva

70-luvun jälkeen synnytys ei ollut enää naisen oma show

Kätilöopiston sairaalassa alettiin 1970-luvulta lähtien muuttaa toimintatapoja kohti perhekeskeisempää synnytystä. Aiemmin synnyttäminen oli ollut naisen oma show, jossa miehelle annettiin harvoin edes statistin paikkaa.

Isät saapuivat katsomaan vauvaa sairaalan vierastunneilla, joissa lastenhoitaja näytti lasta ikkunan läpi.

Vuodesta 1976 lähtien miehet ovat päässeet yhtäjaksoisesti mukaan synnytyksiin. Synnytyssalin ovet eivät tosin ihan noin vain avautuneet. Monissa sairaaloissa edellytyksenä isän osallistumiselle oli, että tämä oli käynyt synnytysvalmennuskurssin.

Ajat muuttuivat hiljalleen ja Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin 1996 Kätilöopistolle. Kodinomaisuutta tavoitteleva Haikarakanpesä kahta vuotta myöhemmin. Niissä sama henkilökunta on perheen yksilöllisenä tukena valmennuksesta kotiin lähtöön asti.

Hormonikierukkakin syntyi Kätilöopistolla

Kätilöopistossa saatettiin vauvoja maailmaan, mutta panostettiin samalla myös perhesuunnittelun kehittämiseen liittyvään tutkimusperinteeseen.

Kätilöopistossa alettiin 1970-luvulla kehitellä hormonikierukkaa. Kätilöopiston johtavana ylilääkärinä vuosina 1984–1992 työskennelleen Tapani Luukkaisen kehittelemä maailman tehokkain raskaudenehkäisymenetelmä hormonikierukka tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990.

Sittemmin kohdunsisäisestä hormoniehkäisimestä on tullut suomalaisen lääketeollisuuden tärkein myyntituote, jolla on noin 30 miljoonaa käyttäjää 130 maassa.

Kätilöopiston sairaala on osallistunut aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen. Tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin. Nykyisin peräti 95 prosenttia potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan.

Kätilöopiston sairaala.
Kätilöopistolla on synnytetty 1960-luvulta lähtien. Kai Gustafsson / AOP

Suomen suurin synnytyssairaala ei hiljene hetkessä

Suomen suurimman, vauvatehtaaksikin kutsutun, synnytyssairaalan vuosikymmeniin sisältyy tuhansia ja tuhansia tarinoita – koko tunteiden kirjo.

Ensimmäisenä tiloista poistuvat synnyttäjät. Viimeinen suunniteltu keisarinleikkaus tehtiin Kätilöopistolla viikko sitten torstaina. Tämän viikon lauantaina 21. lokakuuta myös lapsivuodeosastojen toiminta loppuu. Jos osastoilla on vielä potilaita, heidät siirretään tarvittaessa Naistenklinikalle tai sen viereen juuri avautuneeseen perhepesähotelliin.

Kätilöopiston muiden osastojen toiminta lopetetaan portaittain (siirryt toiseen palveluun), eli osoite Sofianlehto 5 hiljenee vähitellen.

Jatkossa pääkaupunkiseudun synnytykset jakautuvat kahteen paikkaan siten, että Naistenklinikka hoitaa 9000–10 000 synnystä ja Espoon sairaala Jorvi 4000–5000 synnytystä vuosittain.

Kätilöopiston henkilökunnan jäsenet ovat suunnitelleet vievänsä tämän viikon lauantaina kynttilöitä rakennuksen pääoven eteen.