Kengät, hyvät kengät, sopivat kengät, tarpeeksi sisäänajetut kengät. Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden tärkeimpien vinkkien listaus aloitteleville vaeltajille alkaa usein samalla tavalla. Tärkeintä on katsoa, mitä jalkoihinsa laittaa.
– Luontoon mukaan avara mieli, yllättää Jari Lehtonen.
Hän on juuri kävellyt, alussa juossut, 68 kilometriä Patvinsuon kansallispuiston (siirryt toiseen palveluun) polkuja ja pitkospuita. Alunperin asetettu 100 kilometrin tavoite piti jättää toiseen kertaan.

– Viime viikonloppuna Vaarojen maraton söi voimia sen verran. Oli mun eka maraton!
Sari Perälä kulki suurimman osan ajasta yhtäjalkaa Lehtosen kanssa, mutta kävi vielä aamulla 4 kilometriä lisää ja sai näin saldokseen 72 juostua ja käveltyä kilometriä.
Luontoon mukaan avara mieli.
Erä- ja luonto-oppaaksi opiskeleva Jari Lehtonen
– Ei tässä ollut mitään Jarin voittamista mielessä. Ilman kaveria ei olisi kyllä tullut tätä määrää kilometrejä kasaan, kertoo Perälä.

Erä- ja luonto-oppaiksi Pohjois-Karjalan opistolla (siirryt toiseen palveluun) opiskelevilla on ollut jo seitsemänä syksynä perinne tulla Patvinsuon kansallispuistoon tekemään Suomu 24 -haaste. Ideana on kulkea Suomunjärven lähitienoiden vaellusreittejä niin paljon kuin vuorokauden aikana jaksaa. Vähintään 30 kilometriä kulkee jokainen haasteeseen osallistuva.
– Sekin on aloittelijalle kerralla liikaa, sanoo 60 kilometriä kävellyt Laura Kinnunen.
Polun risteykset kannattaa ottaa huolella, myös merkityillä reiteillä.
Erä- ja luonto-opasopiskelijat Pohjois-Karjalan opistolta
Kiihtelysvaaralaisen Kinnusen aiempi yhden päivän "ennätys" oli 25 kilometriä. Hän haluaa kuitenkin nauttia vaeltamisesta.
– Rinkka ja yöpymisvarusteet selässä monelle on sopiva tahti sellaiset 15 kilometriä päivässä, maastosta riippuen. Suosittelen aloittelijoille omaa vauhtia kulkemista, liian kova vauhti hyydyttää, hitaamminkin ehtii.

Pienikokoinen Laura Kinnunen kertookin kulkeneensa omaa vauhtiaan, kun huomasi, ettei muiden kyydissä pysyttely olisi vienyt häntä pitkälle. Lopulta on kuitenkin kasassa komeat 60 kilometriä.
– Kengät ovat tärkeät, hänkin korostaa ja esittelee märkiä talviretkeilykenkiään.
Suosittelen aloittelijoille omaa vauhtia kulkemista, liian kova vauhti hyydyttää, hitaamminkin ehtii.
Erä- ja luonto-opasopiskelija Laura Kinnunen
Heli Kauppinen ei suostu näyttämään rakkojaan, mutta kertoo, että niitä on monta, molemmissa jaloissa.
– Sukat kastuivat ja tuli rakkuloita, joten piti lopettaa 40 kilometriin. Ihan tyytyväinen olen ja nyt pääsee lomalle, hän nauraa.

Sampsa Räsänen korostaa huolellisen valmistautumisen merkitystä, kun ensimmäisiä kertoja lähdetään vaeltamaan.
– Pitää valmistautua, tankata hiilihydraatteja, leikata varpaankynnet, hän tiivistää.
Hannu Pehkonen hymyilee vielä 65 kilometrin jälkeen. Hän kulki aluksi polkujuoksulenkkareilla, yön pimeydessä vaelluskengillä.
– Vaihdoin sukkia monta kertaa, kuivat sukat ehkäisevät rakkuloita.

Lehtori Kai-Eerik Nyholm haluaa muistuttaa, että päiväretkillekin pitää valmistautua ja varustautua.
– Tuntuma on, että pahimmat kylmettymiset ja loukkaantumiset tulevat niillä, jotka lähtevät "vain" päiväretkelle. Silloinkin pitäisi olla pieni ensiapupakkaus, lämmintä taukovaatetta ja tulitikut.
Erä- ja luonto-oppaat kulkivat osan haastettaan pilkkopimeässä kansallispuistossa.
Tuntuma on, että pahimmat kylmettymiset ja loukkaantumiset tulevat niillä, jotka lähtevät "vain" päiväretkelle.
Lehtori ja erä- ja luonto-opas Kai-Eerik Nyholm
– Pimeässä häviää matkantaju ja kävelee helposti ohi polkujen risteyksistä, sitä ei voi kyllä suositella.
Joku tunnustaa kävelleensä harhaan päivälläkin ajatuksissaan, vaikka Suomunjärven maisemissa ollaan tällä porukalla oltu jo monta kertaa.
– Polun risteykset kannattaa ottaa huolella, myös merkityillä reiteillä.

Patvinsuon kansallispuistossa tehdään tänä vuonna kävijäennätys. Puistoon mahtuu ihmisen lisäksi sen tunnuksessa marriva kansalliseläimemme karhu tai oikeastaan niitä on alueella jopa kymmeniä.
– Tässä ovat emokarhun ja pennun tuoreet jäljet, esittelee Nyholm.
Soilla on karpaloita ja puolukoita vielä karhujen tankata, ennenkuin asettuvat talvipesiinsä. Ihmisillekin riittää elämyksellistä poimittavaa syyslomaviikoille.