Analyysi: Tiilikainen puki voiton tappioksi kiistassa hiilinieluista

Suomi esitti pettynyttä, muttei kuitenkaan äänestänyt hiilinieluratkaisua vastaan. Kimmo Tiilikainen sai tavoitteitaan läpi neuvotteluissa enemmän kuin haluaa myöntää.

ilmastonmuutos
Kimmo Tiilikainen.
Kimmo Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

*LUXEMBURG *Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tuli ulos kokouksesta perjantai-iltana pettynein äänenpainoin. EU-maat olivat sopineet säännöistä sille, miten metsien hakkuut huomioidaan ilmastopäästöjä laskettaessa.

– Eihän tässä ole hirveän paljon päätä eikä häntää, Tiilikainen sanoi.

Kokouksessa päädyttiin siihen, että maat saavat lisätä hakkuita, kunhan koko EU:n hiilinielu ei pienene. Tätä kompensaatiota on tarjolla kymmeneksi vuodeksi yhteensä 370 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä, josta 54 miljoonaa tonnia on jyvitetty Suomelle.

Maansa myynyt Tiilikainen ei kuitenkaan äänestänyt kokouksessa ratkaisua vastaan Kroatian ja Puolan kanssa, vaan pidättäytyi äänestämästä.

Ratkaisu on ymmärrettävä, sillä Tiilikainen sai ehdotukseen läpi monia Suomen ajamia asioita. Puheenjohtajamaa Viro rakensi koko kompensaatiojärjestelmän käytännössä Suomen tarpeiden tyydyttämiseksi.

– Rakkaan kollegani Kimmon pitäisi olla tyytyväisempi, sillä tätä parempaan ratkaisuun emme olisi päässeet tässä tilanteessa. Tasapaino oli hyvin hauras, sanoi kokouksen puheenjohtaja, Viron ympäristöministeri Siim Kiisler.

*Vielä perjantaiaamuna *Suomelle oli tarjolla 44,1 miljoonaa tonnia kompensaatiota. Tiilikainen pyysi kokouksessa 20 miljoonaa lisätonnia, mutta sai kymmenen.

Kompensaation kokonaismäärää saatiin nostettua 360:sta miljoonasta tonnista 370:een. Komission alkuperäisessä esityksessä ei edes ollut mitään kompensaatiomekanismia.

– Suomi sai hyvän tuloksen. Ei sitä, jonka se olisi halunnut, mutta kansainvälisissä neuvotteluissa ei voi saada kaikkea mitä haluaa, ilmastokomissaari Miguel Aries Canete sanoi.

Ainoa asia jota Suomi ei saanut, oli mahdollisuus kompensoida laskentasäännöissä metsäpinta-alan pienenemistä metsien kasvulla. Tämä ajatus ei kelvannut neuvotteluissa juuri kenellekään, sillä sen katsottiin heikentävän EU:n asemia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Suomea siis palveltiin hyvin neuvotteluissa. Tiilikaiselle oli silti tärkeää esittää pettynyttä, koska hiilinielukysymyksen ratkaisuun on sidottu niin paljon poliittista pääomaa.

Sääntöihin vaikuttaminen on ollut Suomen hallituksen EU-politiikan tärkein tavoite jo toista vuotta. Ilmeisesti Tiilikainen olisi ollut tyytyväinen ainoastaan siihen, että olisi päässyt kirjoittamaan säännöt itse.

Ilmastokomissaari Miguel Aries Canete ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ministerikokouksessa Luxemburgissa perjantaina.
Ilmastokomissaari Miguel Aries Canete ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ministerikokouksessa Luxemburgissa perjantaina.EU