Katalonian kansallismieliset eivät näe paluuta entiseen: "Itsenäisyys on ainoa vaihtoehto"

Espanjan valtio aikoo rangaista Kataloniaa kovin ottein itsenäisyyspyrkimyksistä, uskoo Gironan pormerstari. Periksi ei silti anneta, hän sanoo Ylelle.

Ulkomaat
Mielenosoitus.
Antti Kuronen / Yle

*KATALONIA *Gironan kaupunki kuohuu kansallistunnetta. Jo aamuvarhaisella ryhmä kansallismielisiä on kerääntynyt tämän keskisuuren kaupungin keskustaan.

Tasan kello kahdeksan pamahtaa. Kolme ilotulitesarjaa ammutaan entisen presidentin, Lluis Companysin muistolle. Kenraali Francisco Franco teloitutti hänet tasan 77 vuotta sitten.

Companysin teloitus merkitsi aikoinaan Katalonian autonomian loppua. Francon pitkän valtakauden aikana jopa katalaanin kieli oli pannassa. Kouluissa sitä ei sallittu. Pahimmillaan kaduillakin joutui olemaan varuillaan.

Kunnialaukausten jälkeen seurue kokoontuu aamiaiselle. Paikalla on myös katalonian alueparlamentin jäsen Roger Torrent. Hän näkee suoran yhteyden Companysin väkivaltaisen kohtalon ja tämän päivän tapahtumien välillä.

– Tässä on kyse Espanjan keskusvallan sorrosta, etenkin kansanpuolueen. Katalonialaisia on vuosien varrella nöyryytetty monin tavoin.

Kansanedustaja
Katalonian alueparlamentin jäsen Roger Torrent tapaa itsenäisyyden kannattajia Giranossa Kataloniassa.Antti Kuronen / Yle

Torrent kuuluu tasavaltalaiseen vasemmistoon. Se on yksi alueparlamentissa itsenäisyyttä ajavista puolueista.

Kahvila Savoyhin kerääntyneet ovat kovan linjan kansallismielisiä. Girona on todennäköisesti kaikkein kansallismielisin Katalonian kaupungeista. Keskustelu poukkoilee, mutta tulevaisuudesta on yhteinen huoli.

Kuinka käy koulujen tai paikallisen yleisradioyhtiön? Kärsiikö katalonialainen kulttuuri, kun Espanja ryhtyy rajoittamaan Katalonian autonomiaa? Entä aluehallinnon palkkojen, kun ne kierrätetään Madridin kautta?

Kysymykset ovat perusteltuja, koska Katalonian parlamentti ja Espanjan hallitus ovat ajautumassa kohti täydellistä välirikkoa.

Katalonian on tänään määrä ilmoittaa siitä, onko se julistautumassa itsenäiseksi tasavallaksi vai ei. Jos vastaus on kyllä tai ehkä, puuttuu Espanjan keskushallinto Katalonian itsemäärämisoikeuteen palauttaakseen perustuslaillisen järjestyksen.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ilmoittanee konkreettisista toimenpiteistä torstaina.

– Ihmiset ovat huolissaan, mutta toiveikkaita. Itsenäisyys saavutetaan, vaikka se voi viedä aikaa.

Torrent ei ole kovin huolissaan siitä, että itsenäinen Katalonia jäisi yksin ilman kansainvälistä tunnustusta. Esimerkiksi EU-maat eivät ole tukeneet itsenäisyyspyrkimyksiä.

– Tietysti EU:n reaktio on ollut pettymys, mutta kun Espanja ottaa artikla 155:n käyttöön, paljastuvat Espanjan sortotoimet kaikkien nähtäväksi, vakuuttaa alueparlamentin jäsen.

Mielenosoitus.
Radikaali vasemmisto on mukana Giranon kaupungin mielenosoituksessa Kataloniassa.Antti Kuronen / Yle

Espanjan poliittisten myllerysten keskellä presidentti Lluis Companys julisti Katalonian tasavallaksi vuonna 1934 ja joutui vankilaan.

Vallan vaihduttua Espanjassa hän vapautui. Sisällissodassa hän tuki tasavaltalaisia ja päätyi Ranskaan maanpakoon Francon voitettua sodan.

Natsi-Saksan miehitettyä Ranskan vuonna 1940 hän joutui Gestapon kynsiin ja passitettiin Espanjaan teloitettavaksi.

Pormestari.
Gironan pormestari Marta Madrenas pitää puhetta Katalonian teloitetun presidentin Lluis Companysin muistolle.Antti Kuronen / Yle

Idyllisen keskustan laidalla Lluis Companysin muistolle pystytetyn patsaan luona pormestari Marta Madrenas pitää puhetta. Noin satapäinen yleisö hiljenee minuutiksi esikuvansa muistoksi.

Pormestari Madrenas uskoo, että Espanjan hallituksen toimet tulevat olemaan jyrkkiä. Hän ei edes sulje pois vankilaan joutumisen mahdollisuutta.

– Poliitikoita on jo vangittu, miksei se voisi jatkua.

Todennäköisempänä hän näkee, että Espanjan hallitus rajoittaa opetustoimintaa, rahansiirtoja instituutioille ja yleisradioyhtiön toimintaa.

– Jos tilanne menee todella pahaksi, Espanjan hallitus voi jopa kieltää joidenkin poliittisten puolueiden toiminnan.

Madrenas tunnustaa olevansa huolissaan tulevasta. Paluuta entiseen ei silti ole. Hänen mukaansa kansanäänestys velvoittaa Katalonian päätöksentekijöitä.

– Jos minulla ei olisi voimia tai rohkeutta jatkaa tällä tiellä, eroaisin. Itsenäisyyshankkeessa ei ole kyse poliitikoiden vaan ihmisten tahdosta.

Vaikka äänestysaktiivisuus jäi alle puoleen lokakuun alussa järjestetyssä kaoottisessa kansanäänestyksessä, ovat itsenäisyyttä ajavat poliitikot varmoja siitä, että heillä on kansan tuki.

Maria (oikealla) koki Espanjan sisällissodan pikkutyttönä. Hän on tullut kunnioittamaan Katalonian entistä presidenttiä teloituksen vuosipäivänä.
Maria (oikealla) koki Espanjan sisällissodan pikkutyttönä. Hän on tullut kunnioittamaan Katalonian entistä presidenttiä teloituksen vuosipäivänä.Antti Kuronen / Yle

82-vuotias Maria on tullut kunnioittamaan entisen presidentin muistoa. Vaikka Maria oli vain pikkutyttö Espanjan sisällissodan aikaan, on hänellä muistikuvia sodan traumaattisista tapahtumista.

– Olen huolissani tilanteesta. Välillä en pysty nukkumaan kunnolla. Haluan vain rauhallista yhteiseloa ja itsenäisyyttä, sanoo Maria.

Espanja
Ignassi Thio näyttää valokuvia poliisien kovista otteista hänen johtamassaan vaalihuoneistossa Gironassa Kataloniassa.Antti Kuronen / Yle

*Tällä hetkellä näiden kahden asian *yhdistäminen ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Ignasi Thio haluaa näyttää lähellä sijaitsevan koulun, jossa Espanjan poliisi käytti kovia otteita äänestyspäivänä.

Thio vastasi äänestyspaikasta. Hänen mukaansa seitsemänkymmentä aktiivia loukkaantui poliisien ilmestyessä paikalle. Monet lievästi.

– He ryhtyivät heti pamputtamaan, ensiksi jalkoihin, sitten yläruumiseen ja päähän.

Juuri Gironassa poliisien otteet olivat rankimmat. Thion mukaan se johtui siitä, että Katalonian aluehallituksen johtaja Carles Puigdemont aiemmin oli kaupungin pormestari.

Poliisiväkivallan laajuudesta on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Varmaa on, että juuri se kärjisti tilannetta.

– Yli 80-vuotias isoäitini on Etelä-Espanjasta. Hän ei ole tukenut itsenäisyyttä, mutta kuultuaan poliisiväkivallasta hän suuntasi oitis vaaliuurnalle, toteaa Ignasi Thio.

Mielenosoitus.
Radikaali vasemmisto marssii mielenosoituskulkueen kärjessä Giranon kaupungissa Kataloniassa.Antti Kuronen / Yle

Puoliltapäivin parituhatpäinen mielenosoituskulkue marssii Espanjan keskushallinnon rakennukselle.

Eturivissä kulkee nuoria vasemmistoanarkistejä. Yhdessä banderollissa lukee: “Tästä talosta tehdään kirjasto”.

Taaempana on kaikenikäisiä, myös paljon lapsiperheitä. Kadun varrella on Katalonian aluehallinnon poliiseja. Sivukadulla näkyy myös Espanjan keskushallinnon poliiseja.

Katalonia
Cris (vasemmalla) ja hänen ystävänsä ovat vuosikausia olleet aktiiveja itsenäisyyskamppailussa Kataloniassa.Antti Kuronen / Yle

Italian kielen opettaja Cris kertoo osallistuneensa kansanäänestyksen järjestämiseen. Se tarkoitti muun muassa äänestyslippujen suojelemista.

Hän kertoo kavereistaan, jotka ovelasti ajoivat autonsa edellisenä iltana äänestyspaikan viereen. Äänestyslipukkeet olivat takakontissa.

Cris sanoo, että hänelle itsenäisyydessä on kyse katalonialaisesta kulttuurista ja arvokkuudesta. Kyse on myös verotuloista, joita Katalonia kanavoi Espanjan muihin osiin.

Hänkin uskoo vakaasti, että itsenäisyysliikkeellä on enemmistön kannatus Kataloniassa. Gironan sadantuhannen asukkaan kuplassa näin varmasti onkin.

Katalonia on silti yli seitsemän miljoonan asukkaan monikulttuurinen maakunta.