Analyysi: Itävallan perinteinen oikeisto kopioi populistien käsikirjan – EU:lle vaalitulos on hankala

Itävallan parlamentti luisui reilusti oikealle. Vaalivoiton vei keskustaoikeistolainen ÖPV, joka saattaa ottaa hallituskumppanikseen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen.

Yle maailmalla: Berliini
Sebastian Kurz
Keskustaoikeistolaisesta Sebastian Kurzista on tulossa Euroopan nuorin valtionpäämies.Vladimir Simicek / AFP

WIEN Itävalta kääntyi eilisissä parlamenttivaaleissa ison harppauksen oikealle. Keskustaoikeistolainen Kansanpuolue ÖVP muokkasi vaaliohjelmansa oikeistopopulistiseen suuntaan ja nousi Itävallan suurimmaksi puolueeksi.

ÖVP:n kärkiehdokas Sebastian Kurz oli vaalivoiton pääarkkitehti. Kampanja oli lähes pelkästään 31-vuotiaan kunnianhimoisen ulkoministerin soolosuoritus. Hän muokkasi puolueen itsensä näköiseksi.

Kurz ratsasti populistisilla teemoilla, jotka ovat perinteisesti tulleet tutuiksi Itävallan Vapauspuolueen kampanjoista. Vaalipuheissa toistuivat islamia ja maahanmuuttoa kriittisesti tai kielteisesti kuvaavat iskulauseet.

Myös Vapauspuolue FPÖ sai reilun vaalivoiton. Vapauspuolueen ohjelma on vielä pari piirua ÖVP:tä oikeammalla.

Vapauspuolueen mukaan islam on Euroopalle ja eurooppalaisuudelle yksiselitteisesti uhka. Puolueen riveistä löytyy uusnatseja.

Kansanpuolueen ja Vapauspuolueen yhteinen kannatus on lähes 60 prosenttia. Se on valtava määrä ihmisiä ja kertoo Itävallan muuttaneen poliittista suuntaansa.

Vaalien luonnollinen seuraus on se, että Sebastian Kurzista tulee Itävallan seuraava liittokansleri. Todennäköisesti Kurz nostaa vapauspuolueen hallitukseensa.

Heinz-Christian Strache kampanjoi Wienissä.
FPÖ:n johtaja Heinz-Christian Strache kampanjoi Wienissä perjantaina.Joe Klamar / AFP

Itävallan tulos on osa suurempaa eurooppalaista oikeistopopulistista liikettä, jossa kansallismielinen ja konservatiivinen ajattelu paiskaavat kättä. Erityisesti kysymyksessä on halu määritellä kansallinen identiteetti uudelleen.

Tässä ajattelussa kansallinen identiteetti sulkee pois islamin. Kansallisen identiteetin uskonnollinen liima on kristinuskossa.

Siksi Itävallassa kiellettiin musliminaisten kasvot peittävät huivit. Siksi Itävallassa keskustellaan siitä, pitääkö muslimeille sallia omat päiväkodit tai pitääkö muslimien pyhäpäiviä huomioida.

Euroopan Unionilla on kokemusta siitä, kun Itävallan poliittinen elämä koukkaa oikealta. Vuonna 2000 Jörg Haider nosti Vapauspuolueen Kansanpuolueen rinnalle hallitukseen.

Tuolloin EU vielä kavahti. Itävaltaa boikotoitiin ja maata mätkäistiin pakotteilla.

Paljon on virrannut vettä Tonavassa noista ajoista. Jos Vapauspuolue nousee nyt Itävallan hallitukseen, niin Bryssel kaiketi vaikenee.

Oikeistopopulismi ja tiukka kansallismielisyys ovat Euroopassa poliittista valtavirtaa.

Vaikeita hetkiä saattaa silti olla luvassa. Yhteisiä arvoja koetellaan. Itävallan EU-politiikka tiukkenee entisestään ainakin maahanmuuttoasioissa.

Itävalta on pitkän aikaa lämmitellyt suhteitaan naapurimaiden EU-änkyröihin, kuten historialliseen kumppaniinsa Unkariin. Esimerkiksi Unkarin ja Puolan oikeusvaltiokehitys on ottanut vuosikymmenten mittaiset takapakit.

Auxit on tuskin mielessä Itävallassa kenelläkään, mutta etäisyyttä unioniin varmasti otetaan ja helppo viiteryhmä tähän löytyy naapurustosta.

Jos Sebastian Kurz ottaa Vapauspuolueen hallitukseensa, niin vanhan kaavan mukaan tukipuolueelle tulee antaa ulkoministerin salkku. On kiinnostavaa nähdä, miten EU reagoi, jos Vapauspuolue istuttaa paikalle johtajansa Heinz-Christian Strachen.

Hän oli nuoruudessaan mukana uusnatsien toiminnassa. Hän sanoo uusnatsiviehtymyksen kuuluneen nuoruuden hairahduksiin – ja menneeseen.

Monissa asioissa oikeistopopulistit ja äärioikeisto tahtovat juuri nostalgiaa – paluuta menneeseen.