Tunnistatko uuden kansallispukuharrastajan? Tarkkaile näitä: säppäli, tykkimyssy, tasku

Kansallispuku elää voimakasta nousukautta, kun sen osat on otettu arkikäyttöön. Uusi kansallispukuyhdistys kertoo harrastusinnosta.

kansallispuvut
Sini Vento Tammelan puvussa, käsissään Teuvan puvun tasku.
Sini Vento Tammelan puvussa, käsissään Peräpohjolan puvun hametta mukailevaa trikoota ja Teuvan puvun tasku. Tanja Perkkiö / Yle

Sini Vento kietaisee päähänsä säppälin ja lähtee luennolle. Hän on kansallispukuharrastaja ja kutsuu itseään sekakäyttäjäksi eli hän käyttää arkiasuissaan kansallispukujen osia.

Kansallispukuharrastajan käyttämä sanasto on kuin vierasta kieltä: päähän säppäli, tanu tai perväskä! Ne ovat erilaisia naisten puvun päähineitä. Säppäli on otsanauha, jossa on tinanastoja koristeena.

– Sanat oppii äkkiä, kun tähän hurahtaa, nauraa Sini Vento.

Säppäli eli kansallispuvun päänauha
Säppäli on päähine Tuuterin (nyk. Tuutarin) puvusta. Koristeet ovat tinaa. Tanja Perkkiö / Yle

Uudet aktiiviharrastajat ajattelevat, että kansallispuku on juhlava ja epäkäytännöllinen arkiasu. Mutta pelkkänä juhla-asuna se jää liian vähälle käytölle, joten osat on otettava mukaan arkeen.

– Perinne pysyy elävänä, kun otamme osat käyttöön. Minä esimerkiksi käytän liiviä farkkujen kanssa ja saatan kietaista Tammelan pukuun kuuluvan taskun arkena kännykkätaskuksi, Vento esittelee.

Se on ollut hyvä asia ennenvanhaan, että emännällä on leveä perä.

Kansallispukuharrastaja Sini Vento

Tammelan puku (siirryt toiseen palveluun) on Venton ensimmäinen kansallispuku, jonka hän osti nettikirppikseltä käytettynä. Se oli sopivankokoinen ja -hintainen, mutta hametta hän on leventänyt ja jatkanut toisella hameella.

– Nykyisessä trendissä mennään kansanpuvun suuntaan eli saa olla reilusti rehevää helmaa, joka korostaa reisiä ja takapuolta. Se on ollut hyvä asia ennenvanhaan, että emännällä on leveä perä, Vento hymyilee.

Kansallispuvun paidan hiha.
Kansallispuvuissa on kauniita käsin ommeltuja yksityiskohtia. Sini Vento tekee Tammelaan pukuunsa uutta paitaa. Tanja Perkkiö / Yle

Eli vaikka puvun osiin suhtaudutaan vaatteina, niitä käytetään nimenomaan kansallispuku-asenteellla ja kokonaista pukua uusien harrastajien keskuudessa fanitetaan ja arvostetaan.

– Mutta jos puvut jäävät kaappeihin, perinne kuolee, sanoo Vento.

Sosiaalisessa mediassa jaetaan #tuunaamunperinne -tunnuksella kuvia, joissa perinnettä uudistetaan.

Suomalaisia pukuja on jo satoja kansallispukukeskuksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun). Ja niitä tulee koko ajan lisää. Uuden ajan harrastajat, vuoden käsityöläiseksi 2017 valitun Soja Murron johdolla, ovat myös vauhdilla ravistelemassa pölyt tykkimyssyjen päältä.

– Meillä on kansallispukujen roadshow (siirryt toiseen palveluun), tuuletustapahtumia ja kansallispukupiknikkejä. Ja pian julkaistaan rohkea kansallispukukalenteri (siirryt toiseen palveluun), jossa on pin up -tyylisiä kuvia kansallispukujen osiin pukeutuneista, luettelee Sini Vento.

Tykkimyssyn valmistusta.
Sini Vento valmistaa Tammelan puvun tykkimyssyä. Työvaiheita on kymmeniä. Tammelan pukuun kuuluu hopeinen levyriipus.Tanja Perkkiö / Yle

Hän on vastaperustetun Suomen kansallispukuyhdistys Raidan hallituksessa ja puvut ovat vieneet täysin mennessään. Yhdistyksessä on mukana väkeä laidasta laitaan ja sosiaalinen media on nostattanut pienimuotoisen kansallispukukuumeen. Facebookin Kansallispuku - folkdräkt -ryhmässä oli yli 5000 jäsentä.

– Somessa voi keskustella ja jakaa, se on ihanaa löytää samanhenkisiä ihmisiä, summaa Vento.

Käsityöalan ammattilaisena ja tulevana käsityönopettajana Ventoa viehättävät etenkin käsityön yksityiskohdat, myös itse tehden. Värikkäät läntisen perinteen puvut kirkkaine väreineen ihastuttavat Ventoa. Naisen puvun kruunaa päähine.

– Tykkimyssyt ovat ihania! Niiden kirjonnat ja koristeet. Unelmana on joskus tutkia museomateriaalia ja tehdä uusi museomallin mukainen tykkimyssy, hän haaveilee.

Feresin värimaailmaa.
Feresi on karjalainen kansanpuku, ei siis kansallispuku. Fereseissä on vapaa värikirjo. Tässä mekon kanssa Kalevala-korun Ilomantsin risti. "Yleensä Kalevala-korut eivät kuulu kansallispukujen kanssa, koska ovat niitä vanhempien mallien mukaan tehtyjä, mutta saa rikkoa rajoja tässäkin."Tanja Perkkiö / Yle

Myös kokonaisen puvun valmistaminen itse käsin tulee joskus ohjelmaan. Nyt on työn alla Tammelan puvun tykkimyssyn kirjailu ja uuden paidan ompeleminen pitseineen.

Sohvan selkänojalla on esillä myös feresi, joka on karjalainen kansanpuku sekä Teuvan puku, jonka Sini Vento sai edesmenneeltä anopiltaan. Sen on tehnyt tämän äiti.

– Nämä ovat meidän kaikkien omaisuutta ja lopultakin vain vaatteita. Näitä saa käyttää niin kuin tahtoo. Ei puku siitä pahastu, vaikka otan käyttööni vain sen osan, innostaa Sini Vento.

Kuulemma enää ihmisetkään eivät pahastu pukujen puolesta, kuten vielä muutama vuosi sitten.