VTT:n tutkimusprofessori: ”Ei maailma sillä pelastu, että vaihdetaan kaikki henkilöautot polttomoottorisista sähköautoihin”

Suomi pääsisi vuoden 2030 CO2-päästötavoitteeseen eliminoimalla liikenteestä kaikki paketti-, kuorma- ja linja-autot sekä 15 prosenttia henkilöautoista, laskee VTT:n Nils-Olaf Nylund.

sähköautot
Sahkoauto lataus
Alex Segre / AOP

Suomi on asettanut tavoitteekseen 250 000 sähkö- ja ladattavaa hybridiautoa vuonna 2030. Samana vuonna liikenteen päästöjen pitäisi olla 50 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005.

VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olaf Nylund muistuttaa, että kun Suomen liikennesektorin päästövähennystavoite on 50 prosenttia, niin koko EU:n alueella se on vain 18-19 prosenttia.

Nylund sanoo, että päästökeskusteluissa tämän hetken hype on sähköauto. Hype-aaltoihin ei kuitenkaan pidä lähteä mukaan.

– Silloin, kun hype on päällä, keskustellaan vain siitä. Kaikki vannovat vain uuden jutun nimeen.

Suomessa pitäisi 2030 olla 2,1 miljoonaa sähköautoa

Nylund sanoo, että keskusteluissa menevät välillä ”puurot ja vellit sekaisin”; ihmiset puhuvat ristiin lähipäästöistä ja kasvihuonekaasuista.

Paikallisesti sähköauto on nollapäästöinen. Hiilisähköä käyttävä sähköauto tuottaa kuitenkin enemmän CO2-päästöjä kuin tavanomainen polttomoottoriauto. Sillä keinolla ei kasvihuonepäästöjä vähennetä.

– Ei maailma sillä pelastu, että vaihdetaan kaikki henkilöautot polttomoottorisista sähköautoihin. Ruuhkatkin pysyvät ihan samoina.

Noin 60 prosenttia tieliikenteen päästöistä syntyy henkilöautoista. Tutkimusprofessori ottaa henkilöautoesimerkin.

– Jos päästöjä pitäisi leikata 50 prosenttia, niin silloinhan pitäisi tästä 60 saada 50 pois. Jos Suomen sähköautotavoite on 250 000 autoa, niin se kattaisi tästä tavoitteesta viisi prosenttia. Vielä pitäisi hakea 45 prosenttia jostain muualta.

Nylund laskee, että jos mitään uutta ei keksitä, niin neljännesmiljoonan auton sijaan pitäisi nollapäästöisiä henkilöautoja vuonna 2030 olla 2,1 miljoonaa.

Samana vuonna Suomen koko arvioitu henkilöautokanta on noin kolme miljoonaa. Se on reilut puoli miljoonaa autoa enemmän kuin vuonna 2005.

– Yritän tässä herättää keskustelua, onko 50 prosenttia vähän vai paljon? Minusta se on aika paljon, Nylund sanoo.

Sähköauto tulee kansantaloudelle kalliiksi

VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olaf Nylund vieraili viikonloppuna Saksan Stuttgartissa EVI:n eli Electric Vehicles Initiativen –kokouksessa. Jokavuotisessa kansainvälisessä tapaamisessa mietitään, miten liikenteen sähköistymistä voisi eri puolilla edistää.

Nylund oli paikalla lähinnä kuuntelemassa. Suomalaisia ja VTT:tä kiinnosti tällä kertaa ennen kaikkea bussiliikenteen sähköistyminen, jossa Suomi tähtää edelläkävijäksi. VTT on mukana suomalaisessa Linkker-sähköbussihankkeessa.

Sähköisten henkilöautojen lisääntyminen Suomessa toisi Nylundin mukaan myös talousmurheita. Hän muistuttaa, että 50 prosentin säästöihin CO2-päästöissä pääsisi yhtä hyvin sillä, että puolet liikennepolttoaineista olisi biopolttoainetta. Ja liikenteen biopolttoaineiden tarve on vuoden 2050 ennusteen mukaan vielä suurempi kuin 2030.

– Jos sähköautot yleistyvät, niin kansantalouteen sillä on suuri negatiivinen vaikutus. Sähköautot ovat tuontitavaraa. Jos taas pystyttäisiin rakentamaan biojalostamoja, se loisi sekä työpaikkoja että investointeja Suomeen.

Oman sarjavalmisteisen sähköauton valmistaminen Suomessa näyttää melko epätodennäköiseltä. Mutta tutkimusprofessorilla on idea, johon Suomen kannattaisi tarttua.

– Sinne henkilöautoteollisuuden toimitusketjuun ei pääse. Isot autotehtaat ovat akkujen osalta liittoutuneet. Mutta Suomen mahdollisuus on työkonepuoli. Esimerkiksi satama- ja kuormauslaitteissa sähköistys voisi olla hyvä juttu.