Sairas pyhä Ganges

Tumma kemikaaleilta haiseva vesi virtaa syvästä ojasta Gangesiin. Myrkkyvesi on peräisin nahkatehtaista, joiden tuotteita tuodaan myös Suomeen. Yle kävi Intiassa katsomassa miten pyhän joen puhdistus etenee.

saastuminen
Ganges-joki Varanasin kaupungin kohdalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

GangesGANGES Värikkäisiin asuihin pukeutuneet pyhiinvaeltajat laskeutuvat kivisiä portaita pitkin kahden joen yhtymäkohtaan. Suosituin reitti lähellä veden pintaa erottuu kivirappusiin kuluneena painaumapolkuna.

Pyhiinvaeltajat kiertävät portaiden puolivälissä seisovan lehmän. He asettelevat jalkansa tarkkaan, sillä pyhä vesi on nuollut kivet liukkaiksi.

Valkoiseen ja oranssiin pukeutuneet papit seisovat portaiden alapäässä. Osan otsa on maalattu oranssilla ja keltaisella värillä. Papit ojentavat kätensä. He ovat valmiina painamaan peukalolla tulokkaiden otsaan merkin siunaukseksi.

Miehet menevät veteen alushoususillaan. Naiset kastautuvat täysissä vaatteissa.

Vedessä pyhiinvaeltajat muodostavat käsillään kupin, kauhaisevat vettä joesta ja antavat sen valua hitaasti takaisin jokeen. Lopuksi he kyykistyvät useita kertoja pinnan alle.

Toiset nappaavat vettä suuhunsa ja nielaisevat tai purskauttavat pois. Jotkut täyttävät muovisia kanistereita jokivedellä.

Pyhiinvaeltaja sukeltaa Ganges-jokeen.

Olemme saapuneet Himalajan vuoriston alarinteille, paikkaan, jossa Bhagirathi- ja Alaknanda-joet kohtaavat. Toinen joista virtaa kirkkaan vihreänä, toisen vesi on rusehtavaa.

Yhtymäkohdassa vesimassat kietoutuvat toisiinsa ja värit sekoittuvat. Tästä Uttarakhandin osavaltiossa, Devprayagin kylässä sijaitsevasta pisteestä Gangesin katsotaan saavan virallisesti alkunsa.

– Uskomme, että edellisten elämien synnit puhdistuvat, kun otamme pyhän kylvyn täällä jokien yhtymäkohdassa, kertoo Suchindra Mailwar, joka saapui perheensä kanssa eteläintialaisesta Hyderabadin suurkaupungista Himalajalle.

Ganges-joen kartta, Intia.

Valkoisiin lannevaatteisiin pukeutuneet Mailwar ja hänen sukulaismiehensä seisovat rivissä vedessä ja rukoilevat. Sitten he pulahtavat pinnan alle.

Mailwarin mukaan rituaalin tarkoituksena on taata esi-isille pääsy taivaaseen.

– Tyyneys valtaa mielen ja sydämen. Henkisyys ottaa haltuunsa, Mailwar kuvaa tuntemuksiaan pyhän kylvyn jälkeen.

Jokien yhtymäkohdassa melko kirkkaana virtaava vesi houkuttelee meidätkin kastautumaan. Vesi on miellyttävän viileää 30 asteen helteessä.

Hindut palvovat pyhää jokea

Pyhä seremonia aarti Rishikeshissä
Rishikeshin suurin ashram Parmarth Niketan järjestää joka ilta uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian.Kaisu Jansson / Yle

Devprayagin eteläpuolella sijaitsevassa, maailman joogapääkaupungiksi kutsutussa Rishikeshissa suuntaamme alueen suurimpaan ashramiin, Parmarth Niketaniin.

Ashram on hinduille vähän samanlainen pysähtymisen paikka kuin luostari kristityille. Täällä voi hiljentyä, joogata tai osallistua uskonnollisiin yhteislaulutilaisuuksiin kukonlaulusta auringonlaskuun saakka.

Hindulaisuus on valtauskonto Intiassa. Arviot Intian hindujen määrästä vaihtelevat, mutta heitä heitä uskotaan olevan noin miljardi kaikista noin 1,3 miljardista intialaisesta.

Auringon jo painuttua mailleen ashramin rannasta kuuluu musisointia. Sinne on kerääntynyt suuri väkijoukko.

Ihmiset huojuvat puolelta toiselle taputtaen käsiään puisen rummutuksen ja triangelia muistuttavien kilahdusten tahtiin. Rytmisektion täydentää melodia, jonka esilaulajana toimii ashramin johtaja eli guru Pujya Chitanand Saraswati Swamiji.

Seremonian aikana monet ihmiset laulavat mukana ja huojuvat silmät suljettuna puolelta toiselle. Swamjin amerikkalainen seuraaja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji pitää puheen Gangesin merkityksestä. Seremonia huipentuu tulirituaaliin, jossa heilutetaan suuria kynttelikköjä ilmassa.

Uskonnollisen Ganga Aarti -seremonian tavoitteena on kannustaa ihmisiä suojelemaan Gangesia. Joki on hinduille äitijumala Gangan ilmentymä.

Miksi intialaiset saastuttavat pyhää jokeaan?

Parmarth Niketan Ashramin gurut Pujya Chitanand Saraswati Swamiji ja amerikkalaislähtöinen Sadhvi Bhagawati Saraswatiji.
Gurut Pujya Chitanand Saraswati Swamiji ja Sadhvi Bhagawati Saraswatiji ovat tunnettuja aktivisteja maailmanlaajuisesti.

– Jos Ganges kuolee, niin Intia kuolee. Jos Ganges menestyy, niin Intia menestyy. Miksi siis emme huolehtisi joesta ja luonnosta, Swamiji sanoo Aartin jälkeen.

Hän on kansainvälisesti tunnettu uskonnollinen johtaja, joka osallistuu Gangesin suojeluun monin tavoin.

Vaikka Ganges on pyhä, ihmiset laskevat sinne jätteensä. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n mukaan Gangesin jokialueen teollisuuden ja asutuskeskusten tuottamien jäte- ja viemärivesien määrä on moninkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Padot ja maanviljelykseen ohjattavat vesimäärät ovat vähentäneet Gangesin virtausta, mikä heikentää saasteiden liukenemista veteen.

Gangesin jokialueen jätevedet 2008 ja 2017 – miljoonaa litraa päivässä.

Lisäksi hindujen rituaalit, kuten polttohautaus, kuormittavat luontoa. Krematoidun vainajan tuhkat lasketaan perinteen mukaan Gangesiin tai johonkin muuhun jokeen.

Miksi hindut siis saastuttavat pyhää jokeaan?

Sadhviji avaa aihetta vertauskuvan avulla. Hänen mukaansa hinduille on pyhäinhäväistys, että Gangesia voitaisiin saastuttaa.

– Ganges on jumalatar. Ei Ganges ole tämä joki. Vesi on vain muoto, jossa hän ilmenee. Aivan kuten vaatteet, joita äitisi käyttää, Sadhviji sanoo.

– Jos äitisi menee iltakävelylle ja kaatuu mutalätäkköön tai putoaa viemäriin, niin hän on yhä äitisi. Ei hän ole menettänyt kykyään siunata sinua, vaikka hän on likaantunut, guru jatkaa.

Pääministerin kunnianhimoinen lupaus

Poikia uimassa
Monet saapuvat Gangesin varteen rauhoittumaan, mutta rishikeshiläisille pojille joki tarjoaa virkistystä helteessä.Kaisu Jansson / Yle

Intian pääministeri Narendra Modi lupasi jo vuonna 2014 puhdistaa Gangesin. Hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Modi asetti operaation takarajaksi vuoden 2020.

Modin hallitus on myöntänyt puhdistushankkeelle yli 2,5 miljardin euron rahoituksen.

Rahoilla on tarkoitus rakentaa muun muassa kymmeniä jätevedenpuhdistamoja ja ohjata varoja valistuskampanjoihin sekä vessojen rakentamiseen joen varren kyliin.

Puhdistushankkeen hitautta ovat arvostelleet niin Intian ympäristötuomioistuin National Green Tribunal kuin ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestötkin. Heidän mielestään hallitus ei ole saanut kolmessa vuodessa mitään konkreettista aikaiseksi.

Hallitus on perustellut puhdistusprojektin tulosten puutetta muun muassa keskushallinnon, osavaltioiden ja paikallisviranomaisten välisen koordinaation ongelmilla.

Nahkatehtaat myrkyttävät jokea

Roskia jätekanavassa
Jajmaun teollisuusaluetta halkovat avoimet jätevesipurot.Kaisu Jansson / Yle

Intian saasteviraston lisäjohtaja Rajendra Mohan Bhardwaj kertoo, että joen varrella on vain muutama tasku, joihin saastuttava teollisuus on keskittynyt.

Yksi näistä on nahkateollisuudestaan tunnettu Kanpur. Kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa on noin 400 nahkatehdasta.

Intian ympäristötuomioistuin on nimennyt nahkatehtaat yhdeksi pahimmista Gangesin pilaajista. Nahkan parkitsemisessa käytetään runsaasti kromia ja muita kemikaaleja.

Nahkapajojen lisäksi suuria saastuttajia ovat muun muassa tekstiiliteollisuus, tislaamot, sokerimyllyt ja paperitehtaat.

Kanpurissa Jajmaun teollisuuskaupunginosassa nahka näkyy kaikkialla. Kapeilla kaduilla vastaan tulee hevosia ja traktoreita, jotka vetävät perässään vuotia täynnä olevia kärryjä.

Nahkasilppua lojuu teiden varsilla. Huonosti peitetyissä viemäreissä virtaa sinisenharmaata vettä. Ilmassa leijuu kemikaalien ja nahan haju.

"Meillä ei ole intressiä saastuttaa"

Nahan mankelointia
Makhdoom Tanning Industriesin työntekijät mankeloivat nahkaa tehtaan pihalla.Kaisu Jansson / Yle

Automme pysähtyy Makhdoom Tanning Industries -nahkatehtaan rapistuneen portin eteen. Vartija avaa oven ja auto matelee sisään.

Kaksi työntekijää mankeloi nahkaa tehtaan pihalle pystytetyn katoksen alla. Laitteesta kuuluu kova meteli. Mankelista valuu jatkuvana norona tummaa vettä maahan.

Meidät ottaa vastaan tehtaan omistaja ja pienten nahkatehtaiden edunvalvontajärjestö Leather Industries Welfare Associationin pääsihteeri Qazi Naiyer Jamal.

Jamalin mielestä nahkateollisuuden nostaminen joen pahimmaksi saastuttajaksi on syrjintää. Hän sanoo, että kaikenlainen teollisuus ja tavalliset ihmiset ovat yhdessä syyllisiä Gangesin saastumiseen.

– Olemme keskushallinnon saasteviraston tiukan tarkkailun alaisena. Noudatamme kaikkia jätevedenpuhdistamon määräyksiä. Vakuutamme, että meillä ei ole intressiä saastuttaa Gangesia, Jamal sanoo kiihtyneesti.

Paikalla on myös muita pienten nahkatehtaiden edustajia. He ovat kuulleet suomalaistoimittajien vierailusta. Jokaisella on sanansa sanottavana hallituksen nahkateollisuuteen kohdistamista kontrollitoimista. Hallitukselle ei löydy täältä ymmärtäjiä.

Kemikaalit haisevat myrkkypuron äärellä

Ihmisiä joen törmällä
EcoFriends-järjestön edustaja Piuysh Jaiswal kertoo, että Jajmaun teollisuusalueelta johtaa lukuisia laittomia jätevesikanavia Gangesiin.Kaisu Jansson / Yle

Pyhän joen penkkaan kaivettua uraa pitkin valuu sinisenharmaata vettä. Ryhmä poikia istuu soutuveneessä kalastamassa puron läheisyydessä.

Ilmassa leijuu lemu, jota on vaikea kuvailla. Siinä on ripaus märkäneviä kasviksia, hiustenvärjäysainetta ja vanhan sellutehtaan hajua. Haju pistää nenään, vaikka se on jo tuttu Jajmaun kaduilta.

– Tämä vesi tulee suoraan eri nahkatehtaista. He rakentavat maanalaisen putken ja laskevat jätevetensä tätä kanavaa pitkin suoraan Ganges-jokeen, kertoo oppaanamme toimiva ympäristöjärjestö EcoFriendsin edustaja Piyush Jaiswal.

Vastaavia myrkkypuroja on alueella monia, sillä parikymmentä vuotta vanha Jajmaun jätevedenpuhdistamo ei pysty käsittelemään kaikkia nahkapajojen jätevesiä. Puhdistamon tekniikka on vanhentunutta ja mitoitettu tilanteeseen, jolloin nahkatehtaita oli vain 175.

Muutaman kilometrin päässä joesta Jaiswal näyttää meille betonista valetun avonaisen vesikanavan, jota pitkin jätevedenpuhdistamon käsittelemää nahkatehtaiden vettä ohjataan maanviljelykseen ja karjan juomavedeksi.

Vesikanavassa kelluu epämääräisen näköistä vaaleaa vaahtoa. EcoFriends on tehnyt tutkimuksen veden sisältämistä kemikaaleista. Tutkimuksessa paljastui, että vesi on kromin pilaamaa. Jaiswalin mukaan viljelykasvit saastuvat, kun niiden kasteluun käytetään karsinogeenista vettä.

Nahkateollisuuden vastarannan kiiski

Miehet työstävät nahkaa Super Tanneryn tehtaassa.
Super Tanneryn tehdasalueella on lukuisia suuria tehdashalleja. Yritys valmistaa muun muassa turvajalkineita ja laukkuja.Kaisu Jansson / Yle

Tehdasalue halleineen on huomattavan siisti. Likavettä ei näy paikoissa, joihin pääsemme vierailemaan. Olemme saapuneet Super Tanneryyn, yhteen Kanpurin suurimmista ja vanhimmista nahkatehtaista.

Yksikön johtaja Imran Siddiqui on profiloitunut ympäristöasioissa. 40 vuotta alalla ollut konkari ei suostu puhumaan kameran edessä, eikä anna tallentaa puheitaan.

Siddiqui perustelee varovaisuuttaan sillä, että hän on joutunut ympäristöasioita koskevien kommenttiensa takia muiden nahka-alan toimijoiden painostuksen kohteeksi.

Johtaja kertoo, että esimerkiksi hänen vaatimuksensa Jajmaun jätevedenpuhdistamon päivittämisestä nykyaikaisemmaksi ärsyttävät monia nahkatehtailijoita. Tehtaat joutuisivat osallistumaan laitoksen uusimisesta aiheutuviin kuluihin.

Siddiqui ei kuitenkaan myönnä, että nahkateollisuus olisi Kanpurin pahin saastuttaja.

Hän sanoo, että kaupungissa on yhteensä 28 000 teollisuusyksikköä, jotka tuottavat yhteensä 750 miljoonaa litraa jätevettä päivässä. Tehtaiden joukossa on muun muassa tekstiili-, akku- ja lääketeollisuutta.

– Nahkatehtaiden jätevedet vastaavat kolmea prosenttia kokonaismäärästä. Jajmaussa sijaitsevat tehtaat ovat rakentaneet jäteveden esikäsittelylaitokset omille tonteilleen. Esikäsitelty jätevesi menee nahkatehtaiden jätevettä varten rakennettuun viemäriin, joka johtaa osavaltion hallinnoimaan jätevedenkäsittelylaitokseen.

Suuri osa Kanpurin nahkasta päätyy länsimaihin

Nahkavuotia rullalla
Kaisu Jansson / Yle

Super Tannery vie Siddiquin mukaan nahkaa lähes kaikkiin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kaukoitään ja varsinkin Kiinaan.

– Emme vie nahkaa suoraan Suomeen, vaan välikädelle Vostokiin Venäjälle. Sieltä nahkaa voi päätyä Suomeen, Siddiqui arvelee.

Kanpurissa tuotetusta nahasta osa työstetään Intiassa valmiiksi tuotteiksi ja osa myydään tukkukaupalla raaka-aineeksi ulkomaille. Nahasta syntyy esimerkiksi kenkiä, vöitä, vaatteita ja hevostarvikkeita.

WWF Intian vesistöjohtaja Suresh Babu kertoo, että on hyvin vaikea selvittää, mitkä yritykset viime kädessä ostavat nahkaa Kanpurista. Tämä johtuu siitä, että toimitusketjussa on useita välikäsiä._

Kanpurin nahkatuotteiden top 10 ostajat, ja Suomi

– Saimme selville, että eri puolilla maailmaa sijaitsevat 12 maata ostavat 75 prosenttia Kanpurissa tuotetusta nahkasta. Ostajat kaikissa näissä maissa ovat hyvin huolissaan ympäristöjalanjäljestään ja maineestaan, Babu sanoo.

Babun mukaan Saksa, Britannia ja Yhdysvallat ovat kolme suurinta vientikohdetta. Myös Suomessa myydään paljon näissä maissa valmistettuja nahkatuotteita. Lisäksi pieni osa kanpurilaisesta nahkasta päätyy suoraan Suomeen.

Suomalaisyritysten kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökulmaan

Kemikaalipulloja
1990-luvulla nahkatehtaat käyttivät nahan parkitsemisessa vihannespohjaista menetelmää. Nykyisessä prosessissa käytetään kromia ja muita kemikaaleja.Kaisu Jansson / Yle

Suomen Intian suurlähetystön lähetystöneuvoksen Mikko Pötsösen mukaan suomalaisyritykset vastaavat itse siitä, että heidän käyttämänsä nahan tuotanto on kestävällä pohjalla.

Pötsösen mukaan Suomi pyrkii osana eurooppalaisia toimia vaikuttamaan siihen, että saastuttava nahkateollisuus parantaisi tapansa Intiassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja ja valistustyötä muun muassa tekstiiliteollisuuden etujärjestöjen kanssa.

Pötsönen arvioi, että suomalaisyritykset ovat jo valveutuneita työntekijöiden oikeuksista ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

– Ympäristönäkökulma on vielä asia, joka pitää ottaa laajemmin huomioon, lähetystöneuvos sanoo.

Kestävästi tuotetulle nahkalle pitäisi myöntää erityinen merkki, ehdottaa Parmarth Niketan -ashramin amerikkalaisguru Sadhvi Bhagawati Saraswati. Merkistä yritykset ja kuluttajat tunnistaisivat kestävästi tuotetun nahkan.

Gurun mielestä Intiaan olisi syytä perustaa taho, joka myöntäisi sertifikaatteja jätevetensä sääntöjen mukaisesti kierrättävien nahkatehtaiden tuotteille.

Pyhä Varanasi hukkuu likaan

Aurinko nousee Varanasissa
Aurinko nousee Varanasissa.Kaisu Jansson / Yle

Jatkamme matkaamme Kanpurista kaakossa sijaitsevaan Varanasiin. Shiva-jumalalle omistettu hindujen pyhin kaupunki on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutetuista kaupungeista. Buddhan uskotaan pitäneen ensimmäisen saarnansa Varanasin lähellä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Varanasin vanhan kaupungin kadut ovat kapeita kujia, jonne aurinko ei paista. Maassa on pyhien lehmien jätöksiä ja ilmassa pörisee kärpäsiä. Moottoripyöräilijät tööttäilevät ja pujottelevat ajopeleillään ihmisten keskellä.

Rihkamakauppiaat houkuttelevat turisteja ja pyhiinvaeltajia liikkeisiinsä, joiden hyllyt pursuavat kankaita, koruja ja uskonnollisia patsaita.

Vanhan kaupungin edustalla Gangesin rantaa reunustavat ghatit eli kylpyportaikot. Ihmiset ja vesipuhvelit kylpevät vedessä. Pyykkärit hakkaavat vaatteita rannassa pyykkikiviin. Pestyt vaatteet on levitelty kuivamaan portaille ja kiveykselle.

Joessa kelluu runsaasti kynttilälauttojen alumiinista valmistettuja alustoja, kukkaseppeleitä ja muuta uskonnollisiin rituaaleihin liittyvää roskaa. Myös harmaata, tuhkaa muistuttavaa jätettä on ajautunut rantaan.

Kaupungissa polttohaudataan vuosittain yli 40 000 vainajaa, sillä monet vanhukset ja sairaat tulevat Varanasiin kuolemaan. Hindut uskovat, että Varanasissa kuoleva vapautuu uudelleensyntymän kiertokulusta. Vainajien tuhkat lasketaan Gangesiin.

Ongelmia aiheuttaa myös miljoonakaupungin viemärivedet. Lähes puolet Varanasin jätevesistä lasketaan yläjuoksulla puhdistamatta sivujoki Assia pitkin Gangesiin.

Pyhiinvaeltajat eivät saasteita pelkää

Pyhiinvaeltajia kylpemässä
Shishram, Shantidevi ja Shantidevi saapuivat Varanasiin Haryanan osavaltiosta.Kaisu Jansson / Yle

Likaisen veden aiheuttamista terveysriskeistä huolimatta joka vuosi sadattuhannet pyhiinvaeltajat tulevat Varanasiin huuhtomaan syntinsä Gangesissa.

Matkamme ajankohta syyskuu ei ole ruuhkaisinta pyhiinvaelluskautta. Kylpyportailla käy kuitenkin tasainen pyhiinvaeltajien virta.

Haryanan osavaltiosta asti henkistä puhdistautumista ovat tulleet hakemaan Shishram, Shantidevi ja Shantidevi. He ovat vasta menossa pyhään kylpyyn, mutta lika ei haittaa.

– Ei ole väliä, miten sairas äiti on. Äiti pitää aina huolen lapsistaan, Shishram sanoo.

– En ole huolissani saasteista. Puhdistun äitini sylissä, jatkaa toinen Shantidevi.

Shishram ottaa paidan pois ja suuntaa veteen valkoisissa housuissa. Naiset vaihtavat vaaleat vaatteensa värikkäämpiin kylpyportaiden yläpäässä.

He laskeutuvat veden rajaan, nyökkäävät vedelle kämmenet yhteen liitettynä ja auttavat toisensa Gangesin syleilyyn. Käsi kädessä, yhtenä rintamana he kyykistyvät ensimmäistä kertaa pinnan alle. Pulahduksen jälkeen jokainen kahmaisee vettä käteensä ja ottaa ryypyn.

Varanasilaiset sairastuvat likaisesta vedestä

Poika ajaa veneellä
Varanasilainen Rahul Nishad kertoo uivansa joka päivä Gangesissa.Kaisu Jansson / Yle

Joukko nuoria poikia hyppii Gangesiin kylpyportaikon vieressä sijaitsevalta korokkeelta. Yksi heistä on työkseen turisteja veneellään kuljettava 19-vuotias Rahul Nishad.

Hän kertoo, että paikalliset ovat huolissaan veden likaisuudesta, koska monet sairastavat usein.

– Viime viikolla olin tosi sairas. Menin lääkärille ja hän sanoi, että olin saanut likaisesta vedestä bakteerin elimistööni. Hän sanoi, että juon huonoa vettä. Kun minulle tulee jano ajaessani venettä, niin juon jokivettä. Siksi sairastun, Rahul sanoo.

Kaupungin huono hygieniataso näyttää kyntensä meillekin. Sairastumme molemmat ilkeään vatsatautiin.

Ponnistelut joen tilan parantamiseksi ovat saamassa jatkoa vielä tänä vuonna. Intian parlamentin on määrä käsitellä Ganga Act -nimistä lakialoitetta, joka pyrkii turvaamaan Gangesin katkeamattoman virtauksen koko joen matkalla sekä määrittelee veden laadulle minimiarvot.

Varanasista käsin toimiva uskonnollinen Gangesin suojelujärjestö Ganga Mahasabha oli mukana valmistelemassa lakialoitetta.

– Yritimme määritellä, mitkä ovat Gangesiin kohdistuvia rikoksia. Näille rikoksille luonnostelimme rangaistuksia, kertoo Ganga Mahasabhan pääsihteeri Govind Sharma.

Lisäksi Intian keskushallinnon saastevirasto on ohjeistanut joen varren osavaltioita rakentamaan uusia jätevedenpuhdistamoja hallituksen tuella.

– Jätevedenkäsittelylaitoksen suunnittelu ja rakentaminen vie noin 5-6 vuotta. Toivomme, että ehkä seuraavan viiden vuoden aikana tilanne muuttuu huomattavasti ja jäteveden virtaus jokeen vähenee, Bhardwaj sanoo Delhissä.

Joen alajuoksulla saasteiden määrä lisääntyy

Roskia Gangesin varressa
Rituaalijätteet houkuttelevat eläimiä aterialle.Kaisu Jansson / Yle

Massiivinen terässilta ylittää Gangesin sivujoen Hooghlyn. Sillalla kulkee jatkuva ajoneuvojen ja jalankulkijoiden virta. Joen rannasta kantautuu voimakas puheensorina.

Pappien lausumat mantrat sekoittuvat veden läiskyttelyyn, lasten ääniin ja ihmisten keskusteluun. Sadat hindut ovat tulleet joen varteen osallistumaan Mahalaya-juhlaan, jossa uskovaiset kunnioittavat esi-isiään.

Olemme saapuneet Intian kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Kolkataan. Se on viimeinen suuri kaupunki, jonka läpi Ganges mutkittelee ennen kuin se laskee Ganga Sagarin saaren edustalla Bengalinlahteen.

Täällä Länsi-Bengalin osavaltiossa Ganges on saastunein. Teollisuuslaitokset ja yli 14 miljoonan asukkaan Kolkata puskevat suuren osan jätevesistään jokeen.

Näky kylpypaikalla on meille tuttu aiemmista kaupungeista. Värikkäisiin asuihin sonnustautuneet kylpijät pulahtavat pinnan alle useita kertoja, nostavat vettä kämmenissään ja valuttavat takaisin jokeen. Jotkut nappaavat vettä suuhunsa saakka.

Vanhemmat saippuoivat lapsiaan. Toiset sytyttelevät suitsukkeita, täyttävät pullojaan vedellä ja valuttavat sitä erilaisilla astioilla toistensa päälle.

Vedessä kelluu kukkien terälehtiä, kasvien osia, suitsukkeita, styroksia, kynttilälauttojen alumiinisia osia, muovisia sandaaleja ja jumalhahmoja. Tämä on ensimmäinen paikka, jossa rantaan kerääntynyttä roskaa on niin paljon, että kylpijät hätistelevät jätteitä kauemmaksi ennen pulahtamistaan.

Kylpypaikan viereen, alajuoksun puolelle on muodostunut roskakumpu. Kun siihen astuu, uppoaa lähes polveen saakka. Maatuvat jätteet lämmittävät jalkoja.

Jotkut kylpijöistä astelevat ennen kotiin lähtöään kumpareen viereen ja heittävät roskia veteen. Yksi mies viskaa muovipussillisen rituaalijätettä jokeen. Pussi jää kellumaan Gangesin pinnalle.

Mies heittää roskapussin Ganges-jokeen.