Elimäkeläinen maanviljelijä Lasse Hannola tutkii peltoaan. Noin 68 hehtaarin kaura- ja vehnäviljelykset ovat puimatta viikkokausia jatkuneiden sateiden vuoksi. Puimatta ne jäävätkin. Muuttomatkallaan alueelle pysähtyneet valkoposkihanhet ovat pilanneet sadon.

Muutamien viikkojen aikana alueelle on ilmestynyt arviolta noin kolmesataatuhatta valkoposkihanhea. Hanhet eivät pysty laskeutumaan puimattomalle pellolle pitkän viljan sekaan, eivätkä syö satoa. Ne etsivät ruokaa jo puiduilta alueilta, joille ne eivät aiheuta tuhoa.

Puimattomilla pelloilla hanhien jätökset ovat kuitenkin ongelma.

– Hanhet ulostavat lentäessään peltojen yli. Sato on menetetty siltä osin, missä hanhia on ollut. Viljaa ei voi käyttää edes eläinten rehuksi. Satotoiveet olivat korkealla, Hannola harmittelee.

Hanhet ovat kerääntyneet peltomaaksi kuivatetun järven alueelle. Alueen pellot ovat usean eri maanviljelijän omistuksessa. Alue on suuri ja maan kosteus vaihtelee paljon.

Kovat sateet ovat saaneet osan alueesta tulvimaan, mutta osa viljelijöistä on saanut maansa puitua.

– Minä en ole päässyt puimaan, sillä pellolla on kolmekymmentä senttiä vettä. Edes veden pumppaaminen ei auta, sillä sitä jää väkisin pellon syvimpiin kohtiin. Puimakonetta ei voi käyttää sellaisella pellolla.

Hannolallakin oli toivoa vielä muutama viikko sitten.

– Viljan olisi voinut mahdollisesti vielä puida niiltä alueilta, joille ei ole noussut vettä, ellei uloste olisi pilannut satoa.

Peltoon jääneestä sadosta aiheutuu Hannolalle noin kuudenkymmenen tuhannen euron tappio.

– EU:n maataloustuet onneksi tasapainottavat menetystä.

Erityinen alue

Hannola on omistanut peltoa kuivatun järven alueelta kahdentoista vuoden ajan. Hän viljelee maata myös muualla Elimäen alueella. Kuivatetun järven kasvuolosuhteet ovat kuitenkin erityiset.

– Tämä on tärkeää aluetta, sillä maa on todella kasvuvoimaista ja rakenteeltaan aivan toisenlaista kuin Elimäelle tyypillinen savimaa.

Valkoposkihanhet eivät ole uusi näky Elimäellä. Linnut pysähtyvät alueella muuttomatkoillaan syksyisin ja keväisin. Tänä vuonna hanhia on kuitenkin poikkeuksellisen paljon.

– Tämä on ennennäkemätöntä. Yleensä hanhet viipyvät täällä kolmisen viikkoa. Normaalisti ne käyvät päivisin pelloilla ja lentävät yöksi läheisille järville, sillä ne nukkuvat vedessä suojautuakseen saalistajilta. Koska vesi on noussut tulvien myötä näin ylös, hanhet eivät lähde edes yöksi pois.

Hanhien matka eteläisemmille talvehtimisalueille jatkuu roudan tullessa.

Katse tulevaan

Lintujen karkotukseen pelloilta on olemassa laitteistoja.

– En harkitse laitteiden asentamista. En tiedä, onko sellaisista loppujen lopuksi edes hyötyä. Tämä on poikkeusvuosi.

Hannola ei ole huolissaan ilmiön toistumisesta ensi vuonna.

– Täytyy toivoa parempia säitä, että saa pellot puitua aikanaan.

Hannola aikoo jättää pilaantuneen viljan peltoon talveksi ja kerätä sen keväällä eläinten pehmikkeeksi. Pellon puhdistus ei ole tarpeellista.

– Se on lannoitetta, mitä hanhet jättävät jälkeensä.

Lintujen poikkeuksellinen määrä on houkutellut runsaasti lintuharrastajia alueelle. Viljelijää ihmettelijät eivät hetkauta.

– Harrastushan se on siinä kuin mikä tahansa muukin. Ei lintujen katselulle ole mitään estettä.