yle.fi-etusivu

Jussi Viitala: Evoluutio on luonnon laki

Kriitikot katsovat evoluutiota väärästä suunnasta. Ihminen ei ole syntynyt sattumalta valmiina, eikä valmiina muutenkaan, muistuttaa Jussi Viitala.

evoluutioteoria
Jussi Viitala.
Onni Koivisto / Yle

Osalle ihmisistä on vaikea hyväksyä, että evoluutio on luonnon monimuotoisuuden perusta.

Tavallisimmin esitetty vastaväite on, ettei sattuma voi tuottaa meidän kaltaistamme monimutkaista oliota.

Jo yhden entsyymin rakentaminen sattuman avulla on niin epätodennäköinen tapahtuma, että sitä voidaan huoletta pitää täysin mahdottomana. Entsyymit ovat biologisina katalysaattoreina toimivia valkuaisaineita. Ne saavat aikaan kemiallisia reaktioita, jotka muutoin vaatisivat korkeita lämpötiloja ja suuria paineita.

Bakteerin geeni toimii ihmisen solussa ja päinvastoin

Yllä mainitun päättelyn harha johtuu siitä, että meitä ja muita lajeja pidetään tavoiteltuna lopputuotteena ja siksi prosessia katsotaan väärästä suunnasta.

Evoluutiolla ei ole tavoitetta. Se on päättymätön prosessi, joka jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää. Mikään laji ei ole evoluution päätepiste – ei myöskään ihminen. Kun katsotaan sen edellä mainitun entsyymin kehitystä toisesta suunnasta, mahdottomuuden harha häviää.

Evoluutio perustuu kilpailuun. Se on mekaaninen tapahtumasarja, jossa sattumanvaraiset mutaatiot tuottavat ainesta luonnonvalinnalle.

Jokainen muutos – mikä tahansa, joka vähänkin tehostaa entsyymin toimintaa, antaa sen kantajalle kilpailuedun ja se saa enemmän jälkeläisiä kuin kilpailija. Jokaisessa vaiheessa on rajaton määrä mahdollisuuksia ja sattuma ja luonnonvalinta määräävät, mikä niistä toteutuu. Tällaisten vähittäisten muutosten ansiosta entsyymit samoin kuin populaatiot muuttuvat.

Kun aikaa on ollut neljä miljardia vuotta, vähäiset muutokset ovat ennättäneet tuottaa koko elämän jatkuvasti muuttuvan monimuotoisuuden. Toisessa maailmassa evoluutio tuottaisi täysin erilaisia ratkaisuja. Evoluutio tuottaa vain kilpailun voittajia.

Ihmisen evoluutio koki hyppäyksen, kun kaksi hyödyllistä pistemutaatiota mahdollistivat puheen kehittymisen

Elämän kehitystä yhdestä alkumuodosta todistaa geneettisen koodin yleismaailmallisuus. Bakteerin geeni toimii ihmisen solussa ja päinvastoin.

Evoluutio on ollut vähittäistä muutosta, kun satojen ja tuhansien miljoonien vuosien aikana aina paremmat geenit ja geeniyhdistelmät ovat syrjäyttäneet huonommin sopeutuneita.

Joskus evoluutio voi edetä myös hyppäyksin. Huomattava joukko geenejä toimii toisten geenien säätelijöinä. Vaikka mutaatiot pääasiassa ovat haitallisia ja karsiutuvat pois, niin joskus sattuma tuottaa myös hyödyllisiä geenien muutoksia.

Kun tällaisessa ehkä monen sadan geenin kanssa yhteistyössä olevassa säätelijägeenissä tapahtuu suotuisa mutaatio, se vaikuttaa kaikkiin sen kanssa vuorovaikutuksessa oleviin geeneihin ja aiheuttaa joskus hyvinkin suuren nopean muutoksen ilmiasussa.

Yksi tällaisista ohjaajageeneistä on ihmisen puheen kannalta ratkaiseva FoXP2 (siirryt toiseen palveluun). Se toimii yhteistyössä 300 – 400 muun geenin kanssa ja sen virheet estävät normaalin puheen oppimisen. FoXP2 ohjaa niin lintujen kuin nisäkkäiden laulua ja muuta ääntelyä ja aivojen muovautuvuutta.

Moottoripiireissä ihmisen silmän kaltaisia hätäisiä viritelmiä sanotaan pielavetisiksi

Ihmisen evoluutio koki hyppäyksen, kun meidän FoXP2-geenissämme tapahtui muista ihmisapinoista eriytymisen jälkeen kaksi hyödyllistä pistemutaatiota. Ne mahdollistivat puheen kehittymisen, siis yhden inhimillisen kulttuurin peruskivistä.

Kädentaidon parantumisen kanssa se loi perustan ihmisen teknisen ja henkisen sivilisaation synnylle.

On myös ehdotettu, että elämän taustalla olisi älykäs suunnittelu. Saattaa toki ollakin, mutta kovin heikkoa se suunnittelu on ollut. Ajatellaan vaikka ihmisen silmää.

Minkä takia piti laittaa verkkokalvon päälle vielä hermosäikeiden, verisuonten ja hermoganglioiden sekamelska sotkemaan ja hämärtämään näkymiä. Moottoripiireissä tällaisia hätäisiä viritelmiä sanotaan pielavetisiksi (nimitys todennäköisesti Pielaveden kateellisten naapureiden antama).

Elämän suunnittelija ei ole suunnitellut mitään, vaan läiskinyt pielavetisiä entisten pielavetisten päälle periaatteella "Kunhan jotenkin toimii. Viilataan paremmaksi sitten seuraavien sukupolvien aikana, jos on tarpeen".

Tämä on juuri se tapa, millä evoluutio toimii.

Tiede perustuu epäilylle. Jo yli 160 vuotta evoluutiotutkijat ovat koettaneet osoittaa Darwinin teoriaa vääräksi onnistumatta.

Tiedon lisääntyessä siihen on tehty korjauksia ja täsmennyksiä, mutta evoluution periaate on pitänyt pintansa ja todistusaineisto on kasvanut niin musertavaksi, ettei sitä millään saivartelulla enää voi kumota.

Evoluutio on luonnon laki.

Jussi Viitala

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija. Viitalaa kiinnostavat eläimet ja ihmiset ja suhde luontoon.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa