Uutta tietoa Lapin sodasta: "Lasten ristiretkellä" 600 nuorta kävi asemasotaa, kun muu Suomi eli jo rauhan aikaa

Torniolaisen historioitsijan Mika Kuljun uudessa kirjassa käsitellään vähälle huomiolle jäänyttä Käsivarren sotaa, jota kutsuttiin myös lasten ristiretkeksi.

Lapin sota
Käsivarren sota -kirjan kansi
Jari Vesa / Yle

TornioSota-ajan tietokirjoihin erikoistunut torniolainen Mika Kulju avaa sotahistoriaa kirjoissa, mutta on pelastanut myös konkreettisesti muutaman sotamuiston. Kuljun mökin pihalla on pari mielenkiintoista Tornion taisteluihin liittyvää esinettä. Ne on pelastettu mitä erikoisimmista paikoista. Toinen sota-ajan muisto on lokakuun alkupäivinä 1944 suomalaisten tuhoaman, ranskalaisvalmisteisen panssarivaunun tornin tähystysluukku. Toinen on saksalainen tykin hylsy. Molemmille suomalaiset löysivät sodan jälkeen hyötykäyttöä.

Saksalaisten tuhotun panssarivaunun luukku
Suomalaiset tuhosivat Tornion taistelun alkupäivinä saksalaisten Ranskasta sotasaaliiksi ottaman panssarivaunun, jonka tornin luukkuosaa käytettiin sodan jälkeen torniolaisperheen saunankiukaan osana.Jari Vesa / Yle

– Kurkistusluukku oli Skantsin Ramin mummolassa saunankiukaan tulisijana. Siihen oli laitettu tynnyri päälle, tynnyriin kiviä ja hyvin oli toiminut pitkänkin aikaa. Tuota saksalaisten tykin hylsyä käytettiin salaojaputkien osana. Suomalaiset olivat siis hyvin innovatiivisia kaiken saksalaisten jättämän sotaromun suhteen, tutkija ja kirjailija Mika Kulju naurahtaa.

Saksalainen tykin hylsy JV -17
Saksalaisten tykin hylsyä hyödynnettiin salaojaputkena.Jari Vesa / Yle

Juuri julkaistussa tietokirjassaan Kulju on keskittynyt kertomaan Käsivarren sodasta, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle Suomen sotahistoriassa.

Lapin sota alkoi lokakuussa 1944 ja päättyi vasta huhtikuussa 1945

Lapin sodan katsotaan alkaneen Tornion maihinnoususta 1. lokakuuta 1944. Rajuin taisteluvaihe kesti vain kuukauden, mutta viimeiset saksalaiset poistuivat Käsivarren alueelta vasta huhtikuussa 1945.

600 nuorta suomalaista kävi asemasotaa puolen vuoden ajan. Siitä tuli nimitys lasten ristiretki.

– Marraskuun alussa 1944 jatkosodan käyneet ikäluokat kotiutettiin. Sodan viimeiset kuukaudet rintamalla olivat nuorimmat varusmiesikäluokat. Siitä tulee tämä nimitys lasten ristiretki, Kulju tarkentaa.

Miksi Käsivarren sodasta on kirjoitettu niin vähän?

Talvi- ja jatkosodasta ja niiden taisteluista on kirjoitettu kirjoja kymmenittäin – jopa sadoittain. Myös Lapin sodan alkuvaiheita on käsitelty kattavasti. Miksi Käsivarren sota eli Lapin sodan viime vaiheet ovat kuitenkin jääneet niin vähälle huomiolle?

Mika Kulju
Mika Kuljun uusimman kirjan työstämiseen kului neljä vuotta. Seuraava teos on jo suunnitteluvaiheessa.Jari Vesa / Yle

– Tutkimusaiheena se on hyvinkin haastava koska sotapäiväkirjat eivät aina pidä paikkaansa. Loppuvaiheen sotapäiväkirjat tehtiin osin valvontakomission miellyttämiseksi, joten niissä ei aina kerrota totuutta. Se vaatii tutkijalta hyvinkin paljon työtä, että saa selvitettyä mitä ihan oikeasti tapahtui.

– Toinen tekijä on varmaankin kulttuurillinen. Tutkijan pitää myöskin ymmärtää Lappia ja sen ihmisiä, toimintaympäristöä ja etäisyyksiä, Mika Kulju kertoo.

Kirjassa kuuluu myös sotilaan ääni

En kerinnyt pitkääkään matkaa hiihtää, kun takanani kuului kova räjähdys. Ensimmäinen ajatukseni oli, että olimme hiihtäneet saksalaisten syliin, ja että meitä kohti heitettiin käsikranaatti.

Ote Lapin sodan luutnantti Martti Takkisen muistelmista, jotka ovat näkyvässä osassa Kuljun kirjan kerronnassa. Takkisen muistelmat antoivat myös lopullisen sysäyksen neljän vuoden kirjoitusurakalle. Kulju oli luennoimassa ja luennon jälkeen eräs henkilö tuli puhuttelemaan tätä.

– Eeva-Liisa Hietala kertoi kirjoittaneensa puhtaaksi isänsä Martti Takkisen nauhalle kertomat muistelmat. Hän lähetti minulle sekä nauhat että tekstin. Lisäksi sain Hietalalta valokuvia ja arvokkaan kartan saksalaisten asemista Kilpisjärvellä kevättalvella 1945.

Martti Takkinen
Käsivarren sota -teoksen kertojaäänenä on kemiläinen Martti Takkinen (1919 - 2008), joka kävi jatkosodan aikana kadettikoulun ja oli Lapin sodassa luutnantti. Kuvassa Takkinen on kapteenina vuonna 1948.Jari Vesa / Yle

Mika Kulju käsittelee kirjassaan Käsivarren sotahistorian johdantona muitakin Lapin sodan tapahtumia Tornion maihinnoususta alkaen.

Mukana on myös lyhyitä tarinoita muun muassa Kaakamon Hirsikankaalla sijainneesta sotahevossairaalasta, Kuusiluodon saaren sahayhteisön tuhosta ja mystisestä ilmataistelusta Kemin ja Rovaniemen välillä. Kirjassa on myös ennen julkaisemattomia valokuvia.