1. yle.fi
  2. Uutiset

Papukaijat onnistuivat pesimään salaa lintutarhalla – yllätyspoikaset herättivät epäilyt huonosta hoidosta

Pesintä Heinolan Lintutarhalla oli vahinko, jollaisia ei pitäisi papukaijaharrastajien mukaan antaa tapahtua.

papukaijat
Uutisvideot: Papukaijojen höyhenettömät poikaset
Uutisvideot: Papukaijojen höyhenettömät poikaset

Otto-papukaija on asunut Heinolan Lintutarhalla vuodesta 2000 lähtien. Se muutti lintutarhalle kakaduneitokaisen kanssa, joka sekin oli nimeltään Otto.

Muutama vuosi sitten Otto-tyttö kuitenkin kuoli, jolloin Otto-poika jäi yksin.

Vuosi sitten kuvioihin pölähti celebesinkaduneitokainen Irmeli, joka saapui uutena tulokkaana Heinolan lintutarhalle. Otto ja Irmeli tulivat keskenään heti hyvin juttuun, ehkä jopa liiankin hyvin.

Olin lomalla, ja sinä aikana nuo kerkesivät munia ja poikaset kuoriutua.

Olli Vuori

– Pariskunta alkoi pian tavattuaan kaivaa pesäkoloa isoon pajupölkkyyn. Se valmistui viikossa, Heinolan Lintutarhan hoitaja Olli Vuori kertoo.

Pesäpuuhat eivät Otolla ja Irmelillä jääneet pelkkään pajupölkyn kovertamiseen, vaan pölkkypesän pohjalle ilmestyi neljä munaa.

Eikä mennyt aikaakaan, kun kahdesta munasta kuoriutui poikaset.

– Olin lomalla, ja sinä aikana nuo kerkesivät munia ja poikaset kuoriutua.

Perheenlisäys ei ollut hyvä uutinen

Papukaijojen poikasuutista ei otettu varsinkaan sosiaalisessa mediassa pelkästään lämpimästi vastaan. Kakadujen lisäännyttäminen ei ollut lintutarhan isäntä Olli Vuorenkaan mielestä toivottu asia.

Heinolan Lintutarhalla hoidetaan loukkaantuneita, luonnonvaraisia lintuja.

– Papukaijojen lisääminen ei ole missään nimessä tarkoitus, vaan pääpaino on kotimaisissa luonnonvaraisissa linnuissa. Missään nimessä emme kuitenkaan elävää elämää lopeta, Vuori toteaa.

Jos se minusta olisi kiinni, papukaijaharrastus loppuisi Suomessa.

Olli Vuori

Ylipäätään papukaijaharrastuksessa ei Vuoren mukaan ole järkeä, koska isoimmat papukaijat saattavat elää ihmisen eliniän. Pitkäaikaisen sitoutumisen lisäksi niiden hoito on haastavaa.

Tästä syystä Heinolan Lintutarhallekin on Vuoren mukaan koko ajan jonossa papukaijoja, jotka pitovaikeuksien vuoksi tarvitsisivat uuden hoitopaikan.

– Jos se minusta olisi kiinni, papukaijaharrastus loppuisi Suomessa. En ymmärrä sitä, että isoja lintuja pidetään liian pienissä häkeissä. Kyllä sen näistä huomaa, että linnut on luotu elämään vapaina.

Papukaijapoikaset Heinolan Lintutarhalla
Vihtori Koskinen / Yle

Kaksi höyhenetöntä poikasta

Vahinko kuitenkin pääsi lintutarhalla sattumaan, ja papukaijojen pääluku lisääntyi kahdella pienellä poikasella.

Nyt muutaman neliön perhekopissa eletään kiireistä poikasten hoidon täyttämää arkea. Kummatkin vanhemmat osallistuvat hoitoon ruokkien jälkikasvuaan kotikoppinsa lattialle.

Ihmisillä ei kuitenkaan ole mitään asiaa Oton ja Irmelin silmäterien lähelle.

– Annan poikasille hedelmäsosetta pitkän tikun nokasta. Liian lähelle ei ole mitään asiaa, koska emo kävisi päälle, Vuori summaa.

Papukaijaharrastajat huolissaan

Lintutarhan perheenlisäysuutinen synnytti sosiaalisessa mediassa keskustelun papukaijojen mahdollisesta huonosta hoidosta. Otto ja Irmeli ovat nyppineet suuren osan omasta ja poikastensa sulkapuvusta.

Yksi yleisimmistä nyppimistä aiheuttavista syistä on papukaijaharrastajien mukaan stressi.

– Silloin, kun lintu on oppinut jonkin käytösmallin esimerkiksi vanhassa hoitopaikassaan, kuten sulkien nyppimisen, sitä on jälkeenpäin todella vaikea katkaista, Vuori kertoo.

Pesintä on stressaava suoritus, kuten pariskunnan höyhenpuvusta näkee.

Olli Vuori

Lintutarhan isäntä Olli Vuori kuitenkin kiistää, että Otto ja Irmeli olisivat erityisen stressaantuneita hoidon vuoksi.

– Pesintä on stressaava suoritus, kuten pariskunnan höyhenpuvusta näkee. Ne ovat sukineet itsensä lähes höyhenettömiksi. Näillä on kuitenkin neljä ja puolimetriä korkea häkki. Lisäksi niillä on oikeanlainen ruokavalio, joten suuria stressitekijöitä ei pitäisi olla. Kaikki lintutarhalla teemme töitä sen eteen, että linnuilla olisi hyvä olla täällä.

Harrastajien mukaan se ei ole normaalia käytöstä, että papukaijat nyppivät omat ja myös jälkikasvunsa sulkapeitteet lähes olemattomiin.

Lemmikkilintu ja papukaijayhdistys Kaijuli ry (siirryt toiseen palveluun):n puheenjohtaja Ida-Emilia Kaukonen toivoisi, että Heinolan Lintutarhalla olisi oltu paremmin hereillä papukaijapariskunnan pesintäaikeista.

Rajusti nyppiviä emoja ei missään nimessä saa pesittää

Ida-Emilia Kaukonen

– Nyppivät emot nyppivät usein myös poikasiaan. Toisinaan nyppiminen pahenee sille tasolle, että emot repivät myös poikasen ihon. Jos emot nyppivät rajusti, voi sulkien kasvualusta vaurioitua niin pahasti, ettei poikanen koskaan saa kasvatettua sulkia. Tämän vuoksi rajusti nyppiviä emoja ei missään nimessä saa pesittää, Kaukonen summaa.

Papukaijaharrastaja Kaukosen mukaan pesintä olisi pitänyt estää, koska sulkia nyppivät emot siirtävät käytöshäiriönsä helposti jälkikasvulle.

Vakavampi peruste pesinnän estämiselle on kuitenkin Kaukosen mukaan se, että celebesinkakadut kuuluvat uhanalaisiin lajeihin, joiden pesintäpuuhien pitäisi käyttää erityisen suurta harkintaa.

– Kyseessä on CITES A -laji (siirryt toiseen palveluun), eli uhanalaisten lajien kauppaa säätelevän sopimuksen korkeimman tason liitteeseen kuuluva laji, joten kyseessä on jo astetta vakavampi virhe. Uhanalaisuuden takia noiden kanssa saa olla hiukan skarpimpi siitä miten pesintä tapahtuu.

Pesintä olisi ollut harrastajan mukaan estettävissä muun muassa ”abortoimalla” munat pesinnän alkuvaiheessa.

Papukaijapariskunta Irmeli ja Otto
Papukaijapariskunta Irmeli ja Otto.Vihtori Koskinen / Yle

Vahinko pääsi tapahtumaan – poikasia odottaa uusi koti

Papukaijapoikasia odottaa uusi koti, johon ne muuttavat, kunhan ovat oppineet syömään omatoimisesti.

Papukaijaharrastaja Kaukonen toivoisi, että lintutarhalla seurattaisiin papukaijapoikasten tilannetta ennen muuttoa tarkalla silmällä.

Poikasille on hommattu jo hyvä koti, jossa niille on rakennettu isot tilat.

Olli Vuori

– Tässä vaiheessa poikasten tulisi antaa olla emoilla, kunnes ne syövät itse. Sen jälkeen ne pitäisi siirtää toipumaan mahdollisimman pian, jotta olisi pieni mahdollisuus pelastaa sulkapuku. Mikäli emot alkavat repiä ihoa tai tehdä isompaa vahinkoa, joudutaan poikaset ottamaan käsiruokittaviksi, Kaukonen toteaa.

Lintutarhan isäntä Olli Vuori on kuitenkin toiveikas tilanteen suhteen. Poikaset syövät hyvin, ja uusi kotikin on löytynyt.

– Poikasille on hommattu jo hyvä koti, jossa niille on rakennettu isot tilat. Niille pitää vain hommata tarvittavat hallussapito- ja muut luvat. Ennen muuttoa seuraamme niiden kasvua ja tarjoamme oikeanlaista poikasruokaa. Sitten kun ne syövät omatoimisesti, ne pääsevät uuteen kotiinsa.

Lue seuraavaksi