Myös Norjassa keskustellaan kulttuurisesta omimisesta – Talousministeri pukeutui intiaanipukuun

Kulttuurinen omiminen on ollut esillä viime aikoina Suomessa, ja nyt myös Norjassa aihe on noussut esille talousministerin pukuvalinnan myötä.

Kulttuurinen lainaaminen
Siv Jensen
Norjan talousministeri syyllistyi kulttuuriseen omimiseen. Screenshot

Miss Helsinki -kilpailusta syntyi somekohu syyskuun lopulla, kun organisaatio julkaisi Instagramissa kuvia, joissa missiehdokkaat oli puettu Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen päähineitä muistuttaviin asusteisiin. Suomen Saamelaisnuoret -yhdistys päätti valistaa Miss Helsinki -kilpailun organisaatiota. Saamelaisnuoret aloittivat kommenttiryöpyn kuvista sosiaalisessa mediassa, mutta kriittisen kommentoinnin seurauksena Miss Helsinki -organisaatio esti yhdistyksen yhteydenotot Instagramissa.

Miss Helsinki 2017 uásálisteeh
Keskustelun taustalla oli alunperin Miss Helsinki -kisan kuvat. Screenshot

Miss Helsinki -organisaatio ei ole halunnut kommentoida asiaa Yle Sápmille, mutta organisaation koordinaattori Rosanna Kulju sanoi MTV:n EVS-keskusteluohjelmassa, että he eivät aio pyytää anteeksi (siirryt toiseen palveluun). Kulju kiisti kulttuurisen omimisen, sillä hänen mukaansa kuvat ovat taiteellisia muotikuvia, joiden teemana on fantasia.

Kulttuurinen omiminen tarkoittaa toisen kulttuurin elementtien hyväksikäyttämistä. Koko Hubara on tuonut esiin (siirryt toiseen palveluun), että kulttuurisessa omimisissa kulttuurinen ryhmä, usein länsimaalaiset ja valkoiset, ottavat haltuun jonkun toisen ryhmän tuotteita, tapoja tai käsityksiä, ja pönkittävät niillä omaa valta-asemaansa, sekä taloudellista asemaansa ilman, että joutuvat koskaan kärsimään asiaan liittyvästä sorrosta.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoille päähineillä on erityinen merkityksensä. Niitä ei voi pitää kuka tahansa, vaan oikeus päähineeseen pitää ansaita. Suomen Saamelaisnuoret -yhdistyksen puheenjohtaja Petra Laiti ihmetteli Yle Sápmin haastattelussa sitä, miten päähineet ovat fantasia-asuja. Laitin mukaan kulttuurisen omimisen raja tulee vastaan silloin, kun lainataan toisen kulttuurin pyhiä elementtejä.

Petra Laiti SSN čoahkkimis Helssegis 6.2.2016.
SSN:n puheenjohtaja Petra Laiti ihmettelee, miten intiaanien päähineet ovat fantasiaa. Kirsti Länsman / Yle

– Jos siihen kuuluu minkäänlaista kunniaa lainatun kulttuurin sisällä, niin silloinhan on aivan selvää, että alkuperäiskansa itse tietää, millaisessa kontekstissa näitä symboleja ja pukuja saa käyttää. Se, että päähinettä saa käyttää, on suuri kunnianosoitus Amerikan alkuperäiskansojen kuttuurissa, sanoo Petra Laiti.

Sanna Ukkola
Ylen Pressiklubin juontaja Sanna Ukkola pukeutui intiaanien päähinettä muistuttavaan päähineeseen. Screenshot

Asiaa puitiin laajalti medioissa, ja se huipentui Pressiklubi-ohjelmassa, jossa ohjelman juontaja Sanna Ukkola intiaanien päähinettä muistuttavaan kopioon. (siirryt toiseen palveluun)

Kulttuurinen omiminen esillä myös Norjassa

Norjan talousministeri Siv Jensen julkaisi viime viikolla Instagramissa kuvan, jossa hän oli pukeutunut intiaanipukua muistuttavaan kopioon tai niin sanottuun feikkipukuun. Jensen osallistui kyseinen puku yllään talousministeriön Halloween-juhliin, joiden teemana oli Villi Länsi, kertoo NRK Sápmi (siirryt toiseen palveluun).

Talousministeri Jensen ei ole halunnut kommentoida asiaa NRK Sápmille (siirryt toiseen palveluun), mutta ministeriön valtiosihteeri Petter Kvinge Tvedt toivoisi, että ihmiset eivät olisi niin herkkiä tässä asiassa.

Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo muistuttaa, että alkuperäiskansojen asusteet eivät ole naamiaisasuja. Hänen mukaansa saamelaiset saattavat olla herkkiä kulttuurisen omimisen suhteen, mutta se johtuu siitä, että saamelaisia on syrjitty ja haukuttu historian saatossa.

– Se saattaa olla niin, että olemme herkkiä, mutta vaikka olisimmekin, niin uskon, että se johtuu siitä, että tulemme syrjitystä kulttuurista kuten myös Amerikan alkuperäiskansat. Me olemme kokeneet syrjinnän ja haukkumisen historiamme aikana. Koenmme, että jos nykyään jotkut käyttävät meidän symbolejamme ja vaatteitamme huvin vuoksi, niin meidän mielestämme he yrittävät pilkata meitä.

Norgga sámedikki presideantta Aili Keskitalo Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkimis.
Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo ei laittaisi päällensä toisen alkuperäiskansan pukua. Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Minä en itse olisi käyttänyt toisen alkuperäiskansan vaatteita niin kuin Jensen, painottaa Keskitalo.

Kuuntele Sohkaršohkka -nuorten radio-ohjelman englannin kielisen haastattelun, jossa Oneida-alkuperäiskansaheimoon kuuluva Frazer Sundown kertoo, miksi sulkapäähineen käyttö ei ole suotavaa.

Lähteet: NRK Sápmi, MTV, HS