Koe uusi yle.fi

Tuulivoimahankkeilla edessä kova pudotuspeli – verotus kiristyy ja metsäteollisuus kiilaa tukiapajille

Metsäteollisuuden ennakoidaan vievän puolet tuista uusiutuvan energian uudessa kilpailutuksessa. Samalla tuulivoiman investointien pelätään karkaavan kiristyvää verotusta ulkomaille.

uusiutuvat energialähteet
tuulivoimaloita ja synkkiä pilviä
AOP

Tuulivoima on suurten muutosten edessä Suomessa. Sillä on ollut merkittävä osa valtion suunnitelmissa nostaa uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa, mutta jatkossa valtion tavoitteet tuulivoiman suhteen ovat paljon maltillisemmat.

Syöttötariffeihin perustunut järjestelmä loppuu, ja uusi kilpailutus korostaa kustannustehokkuutta ja vie tuulivoimayhtiöitä kohti omavaraisuutta. Samalla järjestelmä näyttäisi suosivan suuria hankkeita.

Myös tuulivoiman verotusta ollaan kiristämässä merkittävästi. Hallitus esittää eduskunnalle, että tuulipuistojen verotus muutetaan yleisen kiinteistöveron piiristä voimalaitoksia koskevan verotuksen piiriin.

Kunnat voisivat jatkossa verottaa tuulivoimasta 3,1 prosenttia entisen kunnan kiinteistöveroprosentin (0,93—1,80) sijaan.

Suomessa jo valmiiksi korkea verotus

Ruotsalaisen tuulivoimayhtiö OX2:n Suomen maajohtaja Teemu Loikkanen pelkää, että korotus johtaa investointien karkaamiseen naapurimaihin.

– Muutos kolminkertaistaa kiinteistöveron määrän. Olemme ruotsalainen yhtiö ja pääsen aitiopaikalta seuraamaan, että Suomi kilpailee ensi vuoden investoinneista Ruotsin kanssa. Investoinnit toteutetaan tietenkin maahan, jossa kannattavuus on parempi, Loikkanen sanoo.

Tuulivoiman verotus on jo ennestään Suomessa Ruotsia tiukempi.

– Tuulivoimalasta maksetaan sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa Ruotsissa 70 000 euroa ja Suomessa 140 000 euroa. Sen tason kanssa pystyisimme vielä elämään, mutta jatkossa Suomessa tuo summa on yli 400 000 euroa. Se alkaa olla huolestuttavaa. Kahdenkymmenen tuulivoimalan puiston kohdalla ero Ruotsiin on miljoonia euroja, Loikkanen toteaa.

Veromuutosta on perusteltu muun muassa sillä, että se tuo kunnille lisää verotuloja ja edistää tuulivoiman hyväksyttävyyttä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ymmärtää korotuspaineet kuntien näkökulmasta. Hän kuitenkin muistuttaa, että tuulivoimalasta sen elinkaaren aikana maksettavaa kiinteistöverokertymää kaksinkertaistettiin jo vuonna 2014.

– Erityisen haastava muutos on jo olemassa oleville voimaloille. Jo rakennettujen voimaloiden investointipäätös ja kannattavuus on laskettu nykyisillä kustannuksilla. Nyt esitetyn kaltaiset, ennakoimattomat muutokset heikentävät näiden hankkeiden kannattavuutta ja rahoittajien luottamusta Suomeen vakaana investointikohteena, Mikkonen linjaa.

Kiinteistöveroon liittyvää lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Tuulimylly Ykspihlajan tuulivoimapuistossa.
Kalle Niskala / Yle

Uusiutuvan energian eri muodot kisaavat keskenään

Tuulivoiman syöttötariffeihin perustunut tuotantotuki on päättymässä. Viimeiset hakemukset vanhaan järjestelmään tulee jättää lokakuun loppuun mennessä. Tulevaisuudessa siirrytään markkinavetoisempaan tukijärjestelmään, jossa uusiutuvan sähkön tuotantomuodot kilpailevat keskenään.

– Todennäköisesti kilpailu tulee olemaan todella tiukkaa. Lopputulosta on vaikea ennustaa. Näyttää siltä, että aurinkoenergia ei pärjää vielä, samoin aaltovoima on vielä niin koettelematonta teknologiaa, että sieltä tuskin tulee hanketta kilpailuun, sanoo hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lakiesityksen mukaan uusiutuvan sähkön tuotantoa on tarkoitus lisätä kaksi terawattituntia. Vuonna 2010 valtion tavoitteena oli, että kuusi terawattituntia saataisiin pelkästään tuulivoimasta. Uusia tuulivoimaloita ei todennäköisesti siis nouse jatkossa entiseen malliin.

Liukko kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen tehneen konsulttifirman mukaan metsäteollisuuden investoinnit lisäävät uusiutuvan energian osuutta.

Konsulttien arvio oli, että purua ja kuorta raaka-aineena käyttävä CHP-teollisuus voi haukata hankkeita tulevassa kilpailutuksessa jopa yhden terawattitunnin edestä. Se jättäisi tuulivoiman kilpailemaan toisesta terawattitunnista muiden uusiutuvien tuotantomuotojen kanssa.

– Entinen järjestelmä tuki tuulivoimaa, koska yritettiin saada uutta tuotantomuotoa liikkeelle, tarvittiin erityisiä toimia. Nyt tuulivoima ei ole enää uutta, vaan aika vakiintunut tuotantomuoto, Liukko toteaa.

"Mikään ala ei voi elää pitkäjaksoisesti tukien perusteella"

Tuulivoimayhdistyksen mielestä suunnitellut korotukset kiinteistöveroon heikentävät merkittävästi tuulivoiman asemaa kilpailussa muita uusiutuvia energiamuotoja vastaan.

– Veronkorotukset nostavat tuotantokustannuksia, kun niitä on ollut tarkoitus laskea. Hallituksenkin tavoitteena on ollut tehdä tuulivoimasta taloudellisesti kannattavaa ilman tukia. Tuota markkinaehtoisuutta siirretään tällä verotuspäätöksellä eteenpäin, harmittelee Anni Mikkonen.

– Tuntuu siltä, että kun tariffijärjestelmä on ohi ja ollaan menossa kohti markkinaehtoista järjestelmää, niin sitten aletaan rankaisemaan tuotantoa korotettujen verojen kautta, sanoo puolestaan OX2-yhtiön Teemu Loikkanen.

Itse kilpailutuksen Loikkanen näkee järkevänä tuulivoiman ja Suomen kannalta.

– Mikään ala ei voi elää pitkäjaksoisesti tukien perusteella. Tariffi on ollut tarpeellinen, että on saatu alan osaajia ja hyviä hankkeita aikaiseksi. Tuulivoiman aika ottaa askel eteenpäin ja siirtyä kohti markkinaehtoista rakentamista, Loikkanen linjaa.

Tuulimyllyjä Lapuan Jouttikalliolla
Pasi Takkunen / Yle

Pienet hankkeet putoavat

Syöttötariffin ulkopuolelle jääneet valmistautuvat uuteen kilpailutukseen, jossa vain kustannustehokkaat hankkeet pärjäävät. Se tarkoittaa hankkeiden priorisointia.

Esimerkiksi OX2 on uuden järjestelmän kynnyksellä lakkauttanut noin puolet tuulivoimahankkeistaan. Jatkossa yhtiö keskittyy hankkeisiin, joilla on parhaat mahdollisuudet onnistua ja pärjätä kilpailutuksessa ja ajassa sen jälkeen.

– Meillä suuntaus on siinä, että mennään suurempiin projekteihin, joissa saadaan kustannusetuja määrien kautta. Silloin pystymme rakentamaan isompia hankkeita, jolloin yksikkökustannus megawattitunnille putoaa.

OX2:n kohdalla puolet hankkeista tarkoittaa 5–6 tuulivoimapuistoa. Yhtiö luopui hiljattain esimerkiksi kahdesta Karijoelle suunnitellusta projektista Kakkorin ja Perkiön alueille.

– Molemmat olivat kooltaan alle 30 megawattia, eli suhteellisen pieniä hankkeita. Tuulet eivät olleet siellä erityisen hyviä ja verkkoliitännän kustannukset hankkeen kokoon nähden olivat suhteettoman suuret. Nämä ovat juuri sellaisia tapauksia, jotka toimisivat tariffihintatasolla, mutta kilpailutuksessa niiden kannattavuus ei riitä.

Kakkorin ja Perkiön alueille oli suunnitteilla yhteensä 18 tuulivoimalaa. Karijoen kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä harmittelee etenkin menetettyjä kiinteistöveroja, jotka olisivat tuoneet kunnalle yli 100 000 euroa vuodessa.

Tuulivoimaloiden koko kasvaa

Karijoki on kuitenkin saamassa osansa tuulivoiman kiinteistöveroista. Esimerkkinä uudenlaisesta, suuresta hankkeesta toimii OX2:n Rajamäenkylän tuulivoimapuisto, joka on osittain Karijoen ja osittain Isojoen alueilla. Noin 400 miljoonaa euroa maksavaan tuulivoimapuistoon on suunniteltu 83 turbiinia.

Loikkanen kertoo, että Rajamäenkylän projektissa voimaloiden lukumäärä tulee todennäköisesti tippumaan suunnitellusta, koska tuulivoimaloiden koko kasvaa. Markkinoille tulevat mallit ovat lähes 5 megawatin kokoisia, kun aiemmin rakennettiin pääsääntöisesti 3–3,5 megawatin voimaloita. Fyysisesti tulevien mallien napakorkeus on 140–160 metriä ja roottorin halkaisijan pituus on 150–160 metriä.

– Kustannustehokkuus tuulivoimassa syntyy koon kasvun kautta. Tuulesta saadaan silloin aikaisempaa enemmän irti. Jatkossa ainoa keino pärjätä kilpailussa on hakea alueita, joissa on hyvät tuuliolosuhteet, kustannustehokas verkkoliitäntä ja jonne voi sijoittaa uusimman teknologian tuulivoimaloita.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Luhanskin alue

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä