Sixten Korkman: Globalisaation häviäjistä täytyy pitää huolta, muuten syntyy katkeruutta ja vihamielisyyttä

Korkmanin uuden kirjan kantavat teemat ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo globalisaatiossa.

globalisaatio
Sixten Korkman.
Vesa Moilanen / Yle

Pitkän ja monipuolisen uran talousasiantuntijana tehnyt emeritusprofessori Sixten Korkman kirjoittaa uudessa teoksessaan globalisaatiosta selkokielisesti ja kiihkotta. Hän on globalisaation kannattaja, mutta myöntää sen monet viat selittelemättä.

Kirjan aluksi kerrataan kaupankäynnin historiaa kauppasotineen ja muine kriiseineen. Mukana ovat keskeiset kansainvälisen kaupan taloudelliset ja poliittiset käännekohdat ja niiden seuraukset Kolumbuksesta Brexitiin.

Kirjan kantavaksi teemaksi osoittautuvat kuitenkin ihmisoikeudet sekä sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo oikeudenmukaisen globalisaation perustuksina.

– Tässäkin on voittajia ja häviäjiä. Täytyy kantaa jotakin huolta niistä häviäjistä, muuten syntyy vihamielisyyttä ja katkeruutta, joka purkautuu sitten, kuten Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa presidentiksi. Syntyy nationalistista populismia, joka aiheuttaa pulmia, Korkman sanoo.

Globalisaation suurimpana kielteisenä piirteenä Korkman pitää varallisuuden epätasa-arvoista jakautumista. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation lisänneen huomattavasti kaikkein rikkaimpien varallisuutta etenkin kehittyneissä maissa.

Britannia ja USA ovat kuin kehitysmaat tuloeroissa

Toisaalta Korkman listaa kirjassaan usein kerrotut globalisaation hyödyt, joiden mukaan valtava määrä ihmisiä on päässyt pois äärimmäisen köyhyyden ikeestä ja monessa kehittyvässä maassa talouden kasvu on ollut erityisen voimakasta nimenomaan globalisaation ansiosta.

– Koko maapallon tasolla voidaan sanoa, että tuloerot eivät ole kasvaneet siksi, että monet köyhätkin maat ovat päässeet kelkkaan mukaan, kuten Kiina ja Intia. Se auttaa asiaa, mutta esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa eriarvoistuminen on kehitysmaiden luokkaa. Se on lähestynyt sellaisia tasoja, että se ei ole ihmisten mielestä enää reilua, Korkman sanoo.

Suomen kasvua estävät työmarkkinoiden rakenteet

Suomi on hyötynyt globalisaatiosta vuosikymmeniä, koska täällä tehdyille tuotteille on riittänyt ostajia ympäri maapallon. Kymmenen viime vuotta on ollut vaikeampaa finanssikriisin takia. Suomen on ollut muita maita vaikeampaa päästä kasvu-uralle.

– Meidän etumme on olla jatkossakin osa avointa maailman taloutta. Se on meille toiminnan edellytys. Globalisaatio on Suomelle tärkeä, ja meillä on hyvät edellytykset pärjätä siinä, Korkman uskoo.

Korkman moittii Suomen jäykkiä työmarkkinarakenteita yhdeksi keskeiseksi talouskasvun esteeksi. Emeritusprofessorin mielestä paikallisen sopimisen tie olisi järkevin tapa saada Suomi uudestaan pysyvämmän talouskasvun tielle.