Musiikki soi täysillä ja pingispallot sinkoilevat Apollon yhteiskoulun aulassa. Auditorio on vallattu konsolipeliturnauksen areenaksi. Tämä ei ole koulukapina vaan nuorten oma ilta Malminkartanon lähiössä.

Kun alueen nuorisotalo suljettiin syksyllä 2016 sisäilmaongelmien vuoksi, se oli iso menetys talossa käyville nuorille. Nuorisotyötä jatkettiin tilapäisesti Asukastalo Rengissä, kunnes Apollon yhteiskoulun tilat saatiin tänä syksynä nuorisotoiminnan käyttöön kahtena iltana viikossa.

Nyt nuoriso-ohjaajat tulevat suoraan koululle tapaamaan teinejä. Nämä suunnittelevat yhdessä ohjaajien kanssa, mitä koululla tehdään iltaisin.

Nuoriso-ohjaaja Anniina Koivumäki avaa liikuntasalin ovet. Salin toinen puoli täyttyy futiksen pelaajista, ja toiselle puolelle kerääntyy koripalloa heittelevä porukka. Välillä pallot karkaavat väärille puolille, mutta kukaan ei hermostu, koska tunnelma on rento. Nyt on selvästi vaihdettu vapaalle, vaikka koulussa ollaankin.

Helsinki on lisännyt koulujen nuorisotoimintaa viime vuosina. Nuoriso-ohjaajat voivat viettää nuorten kanssa aikaa koululla, tai mennä heidän kanssaan harrastuksiin myös koulun ulkopuolelle.

Keväällä kaupunki julkaisi kouluissa tehtävää nuorisotyötä käsittelevän Hyvä vapaa-aika tutkimuksen, (siirryt toiseen palveluun) jossa oli mukana 170 nuorta viidestä yläkoulusta.

Uusien asioiden kokeilemiseen voi olla hirveän suuri kynnys.

Projektipäällikkö Eeva Ahtee, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Tutkimuksen aikana kävi ilmi, että nuorten harrastaminen on polarisoitunut. Toisissa perheissä lapsia kannustetaan aktiivisesti harrastusten pariin, kun taas osa nuorista on jäänyt kokonaan harrastusten ulkopuolelle. Esimerkiksi uimahalli saataa olla joillekin vieras paikka.

– Mukana oli sellaisia nuoria, jotka eivät ole koskaan käyneet uimahallissa. Silloin nuoriso-ohjaaja kertoi, mitä uimahalliin otetaan mukaan ja miten lippukassalla toimitaan. Hän tapasi nuoret koululla ja meni heidän kanssaan yhdessä ihan sinne altaaseen saakka, kertoo Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan projektipäällikkö Eeva Ahtee.

Nuoristyön vaikutukset näkyvät myös opinnoissa

Kukaan tutkimuksessa mukana olleista nuorista ei ole jäänyt tyhjän päälle peruskoulun jälkeen. Suurin osa heistä on jatkanut opintoja. Tulokset ovat niin rohkaisevia, että koulujen nuorisotoimintaa päätettiin jatkaa. Nuoriso-ohjaaja voi näyttää kädestä pitäen, miten palveluita käytetään.

– Jos nuori on lähellä itsenäistymisikää, häntä voidaan auttaa asunnon etsimisessä. Kun nuori lopettaa yläasteen, häntä neuvotaan opiskelupaikan haussa. Vapaa-ajalla autamme nuoria etsimään harrastuksia, kertoo nuoriso-ohjaaja Anniina Koivumäki.

Koivumäki painottaa, että nuorille opetetaan omatoimisuutta. Hän sanoo, että nuoriso-ohjaajat ovat "mahdollistajia".

– Emme tee mitään nuoren puolesta vaan pyrimme opettamaan hänelle, miten asioita tehdään.

Kaupungin nuoriso-ohjaajat ovat tehneet nuorten kanssa retkiä esimerkiksi elokuviin. Kun nuorten elinpiiri laajenee nuorisotyön kautta, he saavat lisää itsevarmuutta.

– Uusien asioiden kokeilemiseen voi olla hirveän suuri kynnys, jos ei ole tottunut semmoiseen. Nuoret saavat käsitystä siitä, mitä kaikkea voi tehdä. He oppivat tuntemaan kaupunkia ja liikkumaan siellä, Ahtee sanoo.

Ahtee uskoo, että tulevaisuudessa nuorisotoiminta siirtyy yhä enemmän koulujen tiloihin. Kouluissa tavoitetaan myös ne nuoret, jotka eivät käy nuorisotaloissa.

Apollon yhteiskoulun rehtorin Hilla Etelämäen mukaan yhteistyö nuorisotoimen ja koulun välillä sujuu hyvin. Iltaisin käytössä olevat tilat rajataan sermillä. Yhteiset pelisäännöt ovat toimineet.

– Jos meillä on siihen aikaan tilaa vapaana, niin miksi emme käyttäisi sitä? Se kasvattaa yhteisöllisyyttä.