Asunnottomuus oli Miguel Rojasille kova koulu: "On ollut melkoinen jaakobinpaini nöyrtyä autettavaksi"

Miguel Rojas on ollut kahdesti asunnottomana. Suomen opiskelu ja tutustuminen maan tapoihin avaavat hänen mukaansa oven omaan kotiin uudessa maassa.

1990-luku
Miguel Rojas.
Miguel Rojas.Ronnie Holmberg / Yle

Vuoristorata nousuineen ja laskuineen kuvaa ehkä parhaiten Chilestä 24 vuotta sitten Suomeen muuttaneen Miguel Rojasin elämää. Hän on ollut kahdesti asunnottomana ja toisaalta loistanut Olavi Virran musiikista ammentavan Sininen huvimaja -laulukilpailun voittajana. Argentiinalainen tango on Rojasin bravuuri.

– Olen elättänyt itseni 14-vuotiaasta katusoittajana. Siihen maailmaan kuului myös tietynlainen kodittomuus, reissaaminen.

Miguel Rojas kertoo olevansa tuikitavallisen chileläisperheen vesa: äiti oli ajan tavan mukaan kotirouva ja isä elätti 7-lapsisen perheensä sähköasentajana.

Kenraali Pinochetin jälkeisessä Chilessä oli poliittisesti ja taloudellisesti epävakaat olot ja niinpä Rojaksen koko katras pyrki ulkomaille asumaan. Osa Eurooppaan ja loput Latinalaisen Amerikan muihin kolkkiin. Miguel Rojas asettui Suomeen vuonna 1993.

Tänään tiistaina Miguel Rojas antoi panoksensa yhtenä Asunnottomien yön puhujana päivätapahtumassa Helsingin Kontulassa. Hän myös jakaa neuvojaan kokemusasiantuntijana Espoon kaupungille.

Asunnottomista joka neljäs on maahanmuuttaja

Yhä useampi asunnoton on Suomessa maahanmuuttajataustainen. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Aran tilastojen mukaan Suomen yli 7 000 asunnottomasta joka neljäs on yksin eläjä. Asunnottomista perheistä yli puolet on muualta kotoisin.

– Ulkomaalaiselta puuttuvat myös sukulais- ja tuttavaverkostot, mikä tarkoittaa pitkiä kylmiä öitä kadulla. Myös virastokieli aiheuttaa pulmia, kertoo Miguel Rojas.

Käytännössä myös töiden ja asunnon saaminen on vaikeaa huonon kielitaidon takia, Rojas sanoo ja lisää:

– Minun asunnottomuuteni taustalla ovat päihde- ja mielenterveysongelmat, kuten niin monella muullakin asunnottomalla.

Avain tulevaisuuteen – opi pyytämään apua

Kielen ja suomalaisen mentaliteetin omaksumisen lisäksi asunnottoman täytyy oppia nielemään ylpeytensä. Asuntoa ei saa, jollei sitä hae.

– Olen ollut asunnottomana 90-luvun lopulla ja uudelleen eron jälkeen 2011. Meillä oli avovaimoni kanssa kolme yhteistä lasta ja se tyypillinen rivitalonpätkä Espoossa. Sitten tuli ero ja asunto jäi luonnollisesti perheelle.

Miguel Rojasin mukaan chileläinen mies kasvatetaan hankkimaan toimeentulonsa ja elättämään perheensä. Siihen ei sossun luukulla asiointi istu.

– On ollut melkoinen jaakobinpaini, "nöyrtyä" autettavaksi. Sen oppiminen auttoi. Sain asunnon ja pääsin jokaöisestä tuttujen sohvilla yöpymisestä.

Asunnottomuuden pahimmiksi puoliksi Miguel Rojas mainitsee turvattomuuden tunteen kadulla yöpyessä sekä sen ettei tavaroille ole mitään paikkaa. Onneksi asunto lopulta löytyi.

Vuonna 2015 Miguel sai neljän asunnottoman vuoden jälkeen kodin Espoon kaupungilta. Se on mahdollistanut myös tulevaisuuden suunnittelun.

– Valmistun kokiksi Omniasta tänä vuonna ja alan paiskia niitä hommia kaikella tarmollani!