Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Rovaniemen hovioikeudessa jatkui keskiviikkona Talvivaaran kaivosyhtiön ympäristörikosoikeudenkäynti. Istuntopaikkakunnaksi on vaihtunut Kajaani.

ympäristörikokset
Pekka Perä oikeussalissa
Pekka Perä Rovaniemen hovioikeuden istunnossa Kajaanissa. Perä vaatii käräjäoikeuden päätöksen kumoamista.Niko Mannonen / Yle

KajaaniRovaniemen hovioikeuden istunto alkoi keskiviikkona 18.10. aamulla Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajan Pekka Perän kuulemisella. Oikeus istuu tällä kertaa Kajaanissa, hovioikeuskäsittely alkoi Rovaniemellä 9. lokakuuta. Yle seuraa hovioikeuden käyntiä Kajaanissa keskiviikkona ja torstaina.

Yksi keskeinen asia Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnissä on tehdasalueen kipsisakka-allas. Sitä käsiteltiin laajasti Kainuun käräjäoikeudessa. Myös Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä se nostettiin esille.

Pekka Perän mukaan Destia vastasi altaan suunnittelusta ja sen rakentamisen toteuttamisesta.

– Meillä ei ollut vastaavaa ammattitaitoa.

Perä kertoi hovioikeudessa, että allas oli rakennettu ympäristölupaehtojen mukaisesti. Hänen mukaansa se oli lieteallas, jossa sai säilyttää myös vettä. Perä sanoi myös, ettei ole ollut mukana tekemässä päätöstä kipsisakka-altaan korottamisesta.

– En ole ollut mukana myöskään tekemässä päätösta raffinaatin johtamisesta kipsisakka-altaaseen.

Kipsisakka-altaalla tapahtui kaikkiaan neljä vuotoa, joista viimeisin oli vuoden 2013 keväällä.

– Siellä oli silloin niin sanottuja ylimääräisiä vesiä. Pidimme tarkoituksella siellä vettä. Jos ne olisi laskettu niin sanotun talvipadon taakse, niin riski olisi ollut isompi. Se oli ympäristöturvallinen ratkaisu, joka oli sovittu ELY:n kanssa, Perä selosti hovioikeudessa.

Perän mukaan vuodoista aiheutui vain hyvin pieniä ympäristövaikutuksia.

Pekka Perä oikeussalissa.
Hovioikeuden keskiviikon istunto alkoi Pekka Perän (kesk.) kuulemisella. Kuvassa myös Perän asianajaja Markus Kokko (oik.).Niko Mannonen / Yle

Lisäksi Perä sanoi oikeudessa, että kaikki toiminta on tapahtunut ELY:n valvonnan alaisena.

– ELY ei käsittääkseni ole huomauttanut missään vaiheessa vesistöpäästöistä. Keskusteluja on käyty, mutta huomautuksia ei ole tullut.

Syyttäjien näkemyksen mukaan kipsisakka-allasta oli käytetty pääosin muuhun kuin mitä esimerkiksi ympäristölupaviranomaiselle oli käytöstä selostettu. Syyttäjien valituskirjelmän mukaan allas ei lainkaan soveltunut siihen, mihin sitä käytettiin.

Perän puolustuksen valituskirjelmän mukaan kipsisakka-altaan osalta Pekka Perä ja 60 päiväsakkoon ympäristön turmelemisesta käräjäoikeudessa tuomittu kaivoksen johtaja ovat toimineet erehdyksen vallassa ja heidän toimensa ovat olleet oikeutettuja. Lisäksi he ovat voineet erehtyä pitämään veden säilyttämistä sallittuna YVL:n eli ympäristö- ja vesitalousluvan hakemusvaiheen lupaehtojen perusteella.

– Kaikki kipsisakka-allasvuodot olivat onnettomuuksia ja vahinkotilanteita, joista ei voi seurata rikosvastuuta. Ympäristöluvan mukaan altaissa sai ja oli velvollisuuskin säilyttää suuria määriä vettä, Markus Kokko sanoi.

Puolustus: Lupa poistaa rangaistavan rikoksen

Kihlakunnansyyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö sekä Pekka Perän puolustusasianajaja Markus Kokko katsovat Talvivaara-tapausta hiukan eri tavoin.

Puolustusasianajaja Kokko toteaa valituksessa hovioikeuteen, että Talvivaarassa kaikki on tapahtunut tiukan viranomaisvalvonnan alla ja viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hän korostaa, että luvalla harjoitettu toiminta ei voi olla rangaistavaa lainvastaisena.

– Ympäristölupaehtoja ei ole rikottu, joten Talvivaarassa ei ole toimittu myöskään ilman ympäristölupaa. Ympäristölupa poistaa lainsäädännössä kielletyn ympäristöä pilaavan toiminnan rangaistavuuden rikoksena, Kokko sanoi.

Talvivaaran portti ja liput
Talvivaarassa kaivostoiminta alkoi vuonna 2008.Kimmo Hiltunen / Yle

Lupaa voisi verrata ajokortin myöntämiseen. Ajokortti antaa ajo-oikeuden eli se on voimassa määräajan, ellei sitä muuteta tai peruuteta. Kun ajokortti on myönnetty, niin sen voimassaoloaikana ei voi syyllistyä esimerkiksi kulkuneuvon kuljettamiseen ilman ajo-oikeutta eli ajokortitta ajoon.

– Ylinopeutta ajaminenkin on rikos, vaikka poliisi ei pysäyttäisikään. Vastuu ei siinä tapauksessa kuitenkaan siirry poliisille, toteaa kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala.

Syyttäjät puolestaan viittaavat muun muassa ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuuteen eli toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

"Totta kai minulla on ollut merkittävä rooli yhtiössä"

Pekka Perä kertoi heti käsittelyn alussa muun muassa koulutuksestaan ja aiemmasta työkokemuksestaan ennen Talvivaaraa.

– Totta kai minulla on ollut merkittävä rooli yhtiössä. Ennen toimitusjohtajan vaihdosta tehtiin myös aktiivinen vaihdos rooleissa. Otin tarkoituksella etäisyyttä päivittäisestä työstä.

Perä sanoi, että hankkeen alkuvaiheessa hänen vastuullaan oli muun muassa suunnittelu, mutta prosessiin liittyvissä asioissa mukana oli alan huippuosaajia.

– Luvitusprosessi piti aloittaa jo heti alkuvaiheessa. Sitä varten piti hankkia kaikki tieto, ja ottaa huomioon ympäristöasiat.

Ympäristöjutun käsittely Kainuun käräjäoikeudessa kiinnosti myös yleisöä, mutta hovioikeudessa keskiviikkona yleisönä oli vain median edustajia.

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2016 sakkoja

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi vuoden 2016 toukokuussa Perän ympäristön turmelemisesta ja langetti hänelle 90 päiväsakkoa eli 20 340 euroa.

Käräjäoikeus hylkäsi Perää vastaan nostetun toisen syytteen ympäristön turmelemisesta. Siinä oli kyse niin sanotusta raffinaattijutusta. Talvivaara Sotkamo johti metallitehtaan väkevää kiertoliuosta eli raffinaattia kaivosalueella olevaan Kuusilammen avolouhokseen vuodenvaihteessa 2013–2014.

Käräjäoikeus katsoi Perän toimineen törkeän huolimattomasti, mutta johtaminen oli käräjäoikeuden mukaan sallittu pakkotilatekona, koska metallitehtaan prosessialtaat uhkasivat tulvia yli kaivoksen vaikean vesitilanteen vuoksi.

Syyttäjät vaativat käräjäoikeudessa, että Perä on tuomittava törkeästä ympäristön turmelemisesta vähintään vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Nämä vaatimukset toistettiin hovioikeudessa.

Pekka Perä vaatii, että hovioikeus kumoaa käräjäoikeuden tuomion ja hylkää syytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta perusteettomina.

– Käräjäoikeus päätyi kuitenkin virheelliseen ratkaisuun katsoessaan, että Perä olisi syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn niin sanottujen hallittujen vesistöpäästöjen ja kahden kipsisakka-allasvuodon osalta, sanoi Perän asianajaja Markus Kokko.

Lue lisää:

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisista lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristönturmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.

Muutettu 18.10.2017 klo 11.52: Otsikko vaihdettu hovioikeudesta saatujen lisäysten perusteella.