Entinen Talvivaara-pomo kertoi hovioikeudessa oman versionsa: "Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä"

Talvivaaran toimitusjohtajana vuoden verran toiminut Harri Natunen vaatii Rovaniemen hovioikeudessa tuomionsa kumoamista.

Talvivaara
Harri Natunen ja asianajaja Mikko Erkkilä hovioikeudessa 18.10.2017.
Harri Natunen ja puolustusasianajaja Mikko Erkkilä Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä Kajaanissa 18.10.2017. Tiina-Leena Kurki / Yle

KajaaniRovaniemen hovioikeus jatkoi keskiviikkona iltapäivällä Talvivaaran laajan ympäristörikosjutun käsittelyä Kajaanissa. Kuulemisvuorossa on Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana toiminut Harri Natunen, joka työskentelee nykyisin Terrafamen metallien tuotannon tuotantojohtajana.

Istunnon alussa Harri Natunen kertoi työhistoriastaan. Hän tuli Talvivaaran kaivosyhtiön palvelukseen toimitusjohtajaksi huhtikuussa vuonna 2012.

– Minulta kysyttiin kiinnostusta tehtävään. Head hunter -toimisto suoritti valinnan.

Varsinaisesti toimenkuvassa ei Natusen mukaan eritelty muuta, kuin kaivosyhtiön toimitusjohtajan työ. Toimitusjohtajuus päättyi marraskuussa 2012 kipsisakka-allasvuodon jälkeen.

– Niin sanotusti sain potkut, mutta olin edelleen yhtiön palveluksessa toisissa tehtävissä.

Vesien hallinnasta muodostui tärkeä ja tuotantoon vaikuttava tehtävä. Suurin Natusen kohtaama yllätys oli hänen mukaansa juuri vesienhallinta. Natusen mukaan vesien hallintaan perustettiin myös projektiryhmä hänen aloitteestaan.

Kaksi ihmistä katsoo suojapadon rakentamista.
Talvivaaran kipsisakka-allas pääsi vuotamaan useita kertoja. Paula Hiljanen / Yle

Sulfaatti-, natrium- ja magnaanipitoisuuksille ei Natusen mukaan ollut luparajoja.

– Käsitykseni mukaan toiminta ei ollut luvan vastaista, koska raja-arvoja ei ollut, Natunen kertoi.

"Kaikki pantiin peliin"

Kaivoksen lähivesissä oli Natusen mukaan lievää kerrostumaa, mutta muuten sulfaattipitoisuuksilla lähivesistöissä ei ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

– Kaivospiirialueella olevissa pienissä järvissä oli viitteitä kerrostuneisuudesta.

Ei sitä vuotoa olisi pitänyt päästä syntymään, mutta niin siinä vain kävi.

Harri Natunen

Kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa 2012 aiheutti toimenpiteitä. Natusen mukaan kaikki pantiin peliin rahoitusta myöten, ja muun muassa puolustusvoimilta tuli apua.

– Suurin osa metallipäästöistä ei joutunut kuitenkaan vesistöön, mutta pitoisuudet olivat koholla, Natunen kertoi.

– Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä padon rakentamisessa.

Natunen kertoi, että hän oli vuotopäivänä tiiviisti paikalla. Natusen mukaan vuoto aiheutui joko repeämästä pohjamuovissa tai aiemmin muodostuneen repeämän aukeamisesta, jota Teknologian tutkimuskeskus VTT:n raportti Natusen mielestä kuvasi.

– Ei sitä vuotoa olisi pitänyt päästä syntymään, mutta niin siinä vain kävi.

Natusen mukaan tilanteen torjumiseksi olisi pitänyt ottaa huomioon myös sademäärä.

– Muun muassa keräilyalueen koko eli allaspinnat ja sademäärät aiheuttivat tilanteen, Natunen kertoi.

Vesiä ei voitu Natusen mukaan johtaa ulkopuolelle, sillä esimerkiksi avolouhokseen tuleva vesi pitää käsitellä ja puhdistaa.

Kun ei ole kielletty, on sallittu

Natunen työskenteli Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana ja tuotantojohtajana noin vuoden ajan vuosina 2012 - 2013. Kainuun käräjäoikeus tuomitsi hänet kipsisakka-altaan vuotojen seurauksena.

Kipsisakka-altaan rakenne petti ennalta arvaamatta marraskuussa 2012. Sen seurauksena jätevesiä pääsi vuotamaan ympäristöön.

Syksyllä 2012 kaivoksella päätettiin alkaa johtaa metallien talteenottolaitokselta raffinaattia kipsisakka-altaalle. Raffinaatin johtaminen keskeytettiin marraskuun alussa 2012, kun kipsisakka-altaan vuoto alkoi.

Natusen mukaan ELY-keskus oli tietoinen raffinaatin johtamisesta kipsisakka-altaaseen.

– Sitä ei kielletty, eli silloin sille oli siunaus, Natunen sanoi.

Hänen mukaansa se tehtiin yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa.

Perä oli pomo

Harri Natusen mukaan hänen esimiehensä oli Pekka Perä. Syyttäjä Kimmo Vakkala tiedusteli hovioikeuden istunnossa heidän työnjakoaan.

– Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Tämä oli kanava, jolla yhteydenpitoa pidettiin, Harri Natunen sanoi.

Natunen kertoi, että oli perehtynyt toimintaa koskevaan ympäristölupaan, mutta luvassa ei ollut natriumin ja sulfaatin osalta sitovia rajoja.

Natunen kertoi olleensa tietoinen, että kipsisakka-allas oli vuotanut myös aiemmin, ennen hänen toimitusjohtaja-aikaansa. Kipsisakka-altaan korotus piti tehdä kesällä, jotta saatiin lisää allaskapasiteettia likaisille vesille.

– Ainoa vaihtoehto oli luvan mukainen kipsisakka-allas 1:n korottaminen. Sulan aikana ei olisi millään ehtinyt luvittaa ja rakentaa uutta allasta, Natunen kertoi.

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2016 Talvivaaran entiselle toimitusjohtajalle Harri Natuselle 60 päiväsakkoa eli 7 740 euroa ympäristön turmelemisesta. Syyttäjät vaativat hänelle vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeutta törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Natunen vaatii valituksessaan Kainuun käräjäoikeuden tuomio kumoamista ja vapauttamista kaikista rikosoikeudellisista seuraamuksista ja korvausvelvollisuudesta. Lisäksi hän vaatii, että Suomen valtio on velvoitettava korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

Lue lisää:

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.