Koe uusi yle.fi

Kävimme läpi Suomi-poliitikoiden 6998 Facebook-jakoa – tässä tulokset

Keskusta jakaa linkkejä paikallismediaan, perussuomalaiset iltapäivälehtien uutisiin. Mutta eniten poliitikot rakastavat omaa ääntään.

poliitikot
poliitikot ja fb-jaot

Yle kävi läpi 6 998 linkkiä, jotka suomalaispoliitikot ovat julkisilla tileillään jakaneet tänä vuonna. Tuloksista tehtiin kone, joka kertoo, mitä medioita puolueet suosivat. Juttu jatkuu hakukoneen jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä tuloksista voi päätellä, Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus?

– On helppo jakaa sellaista, minkä kanssa on samaa mieltä, ja mikä vahvistaa omaa agendaa, Isotalus tuumaa.

Tulosten perusteella puolueiden suosikkimedia on selvä: Oma tai puoluetoverin blogi, tai puolueen oma julkaisu.

Omien kirjoitusten jakaminen ja samanmielinen hymistely puoluetoverin blogin äärellä ei kuitenkaan välttämättä ole tie somesuosioon. Isotaluksen mukaan paremmin herättää huomiota, kun jaetun artikkelin kylkeen lisätään kriittinen kommentti.

– Somen idea on herättää vuorovaikutusta. Tutkimuksetkin osoittavat, että kun esittää kriittisiä kommentteja, keskustelua syntyy. Toisaalta aika harva poliitikko on valmis tällaiseen vuorovaikutukseen.

Valeuutisia ei jaeta, ainakaan virallisten Facebook-sivujen kautta

Jaettujen artikkeleiden joukosta ei löydy juuri ollenkaan niin kutsuttujen vastamedioiden uutisia. Vain perussuomalaiset olivat jakaneet yhteensä seitsemän linkkiä konservatiivisen Oikea median ja ulkomaalaisten rikollisuuteen keskittyvän Kansalaisen juttuihin.

Esimerkiksi Donald Trump ei epäröinyt jakaa tai tukea valeuutisia ja salaliittoteorioita viljelevän Breitbartin artikkeleita. Suomessa vastaavien medioiden julkinen suosiminen on poliitikolle edelleen liian suuri maineriski, Isotalus arvioi.

– Ja se on ihan hyvä. Se kertoo suomalaisten poliitikoiden vastuullisuudesta, että provosoida ei haluta ainakaan levittämällä tämän tyyppistä tietoa.

Toisaalta kertaalleen julkaistut ja myöhemmin poistetut artikkelit, kuten Jussi Halla-ahon elokuussa jakama MV-lehden artikkeli, eivät ole päätyneet otantaan. On lisäksi hyvä huomioida, että perussuomalaiset on viettänyt suuren osan vuodesta hallituksessa, Isotalus sanoo.

– Heidän on pitänyt osoittaa olevansa salonkikelpoisia ja hallitusvastuuseen sopivia. Mielenkiintoista nähdä, muuttuuko tilanne.

"Helsingin Sanomien ja Ylen lukeminen sopii poliitikon imagoon"

Jaetuinta valtamediaa ovat kautta puoluerajojen Helsingin Sanomat, Yle, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja MTV. Olennainen syy tähän on tiheä julkaisutahti verkossa, sekä ilmaiseksi luettavien juttujen suuri määrä.

Puolueet jakoivat kuitenkin ylivoimaisesti eniten Ylen ja HS:n juttuja, vaikka Ilta-Sanomilla ja Iltalehdellä on verkossa tavallisesti enemmän lukijoita. Se kertoo ehkä enemmän siitä, mitä poliitikko haluaa esittää lukevansa, kuin mitä hän tosiasiassa lukee, Isotalus sanoo.

– Linkillä osoittaa muille, mitä lukee ja Helsingin Sanomia ja Yleä voi pitää laatuleimalla varustettuina. Se sopii useamman poliitikon imagoon toisin kuin iltapäivälehdet, joilla on ehkä enemmän skandaalinhakuinen maine.

Tämä ehkä selittää sitä, miksi Ylen ja HS:n juttuja jakoivat suhteellisesti eniten vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreiden kannattajista suuri osa on kaupungeissa asuvia korkeakoulutettuja ja Vasemmistoliiton uusista jäsenistä suuri osa on opiskelijoita.

– Ilman muuta se on yksi tekijä siinä. Molemmat puolueet ovat myös oppositiossa. Olisiko näissä medioissa enemmän hallituskriittisiä juttuja, jotka ovat opposition mieleen?

Eniten iltapäivälehtien uutisia jakoivat puolestaan perussuomalaiset.

– Se sopii populistisen puolueen imagoon: Luetaan samoja juttuja kuin suuri yleisökin, Isotalus arvioi.

Paikallisjournalismi kiinnostaa keskustaa

Paikallistason journalismia poliitikot jakoivat suhteellisen vähän. Silloinkin kun Turun Sanomien kaltaisten maakuntalehtien ja Uutisvuoksen kaltaisten pienempien paikallislehtien linkit lasketaan yhteen, ne keräävät harvalla puolueella kymmenesosaa kaikista jaoista.

– Luulisi, että kansanedustajalle olisi suotuisaa nostaa esille paikallisia asioita. Mutta tekniset asiat selittävät tätäkin. Verkkouutisointi ei paikallismediassa ole niin pitkälle kehittynyttä kuin Helsingin Sanomilla ja Ylellä, Isotalus arvioi.

Pienoinen poikkeus puolueiden joukossa on keskusta, joka jakoi 167 linkkiä paikallismediaan, eli 14 prosenttia kaikista jaoistaan. Ja se sopii jälleen kerran puolueen imagoon, professori toteaa.

– Heihin liitetään näkemys, että he pyrkivät huolehtimaan enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisia asioita. Ja heillä on paljon kansanedustajia maakunnista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Jouluvalot

"Tässä käy välillä sellainen autorundi, että hyvä kun sekaan mahtuu"

Isä ja tytär kietoivat kotinsa ympärille yli 20 000 lamppua

Rikosilmoitukset

Helsingin Sanomat perustelee viestikoelaitosjuttuaan: Median tehtävä on valvoa ja kansalaisilla on oikeus tietää

Turvallisuus

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Turvallisuusuhka

Presidentti Niinistö: Tietovuodon laajuus huolestuttavaa