Maallikot innostuivat ikiaikaisista rajakivistä – yksi niistä haastaa löytäjänsä mukaan käsitykset kuuluisasta rauhanrajasta

Historiallisesti merkittäviä rajakiviä löytyy yhä mitä syrjäisemmistä paikoista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoelta on paljastunut rajakivi, joka löytäjänsä mukaan kumoaa ydinvoimalahankkeesta kuuluisan Hanhikiven roolin Pähkinäsaaren rauhan rajana.

Suomen historia
Yle Oulun toimittaja Arto Veräjänkorva ihmettelee Pyhäjoen Hanhikiven suurta kokoa. Kivi on noin kuusi metriä korkea.
Pyhäjoen Hanhikivi tunnetaan ydinvoimatyönmaan lisäksi myös tiettävästi Pähkinäsaaren rauhan rajaa merkkaavasta kuusimetrisestä kivenjärkäleestä.Timo Nykyri / Yle

Pohjois-Pohjanmaan metsissä tiedetään olevan useita kruunun kuvalla koristeltuja rajakiviä.

Usein tieto niiden olemassaolosta on kulkeutunut pirtistä pirttiin suullisena perinteenä. Joidenkin historiaa on myös selvitetty akateemisestikin.

Lähialueen maastossa piileksivät kruunukivet alkoivat kiinnostaa myös ylivieskalaista eläkeläistä Unto Pinolaa.

Sukuperintönä kulkeva tieto "Numerokivestä" osoittautui oikeaksi, kun komea, 70-senttinen kaiverrus löytyi isosta siirtokivestä, ikiaikaisen talvitien varresta Ylivieskan Kantokylältä.

Unto Pinola.
"Numerokiven" löytyminen innosti ylivieskalaisen Unto Pinolan kartoittamaan paikallishistoriaa laajemminkin. Hän valokuvasi Ylivieskan ja Haapaveden rajalta löytyvät noin viisikymmentä metsäkämppää.Timo Nykyri / Yle

– Vaimon kanssa päätettiin pari vuotta sitten lähteä etsimään sitä. Tässä on ollut kruunun maita ja kivestä löytyy Ruotsin kruunun lisäksi merkintänä 1760 ja n:o 2, Pinola kertoo.

Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola vahvistaa kruunusymbolin viittaavan Ruotsiin.

Kiveen kaiverrettu vuosiluku ja numero puolestaan viittaavat hänen mukaansa 1700-luvun jälkipuoliskon keskeiseen maatalousuudistukseen isoonjakoon.

Tuolloin muun muassa kyläyhteisöjen yhteismaat, kuten metsät, vedet ja niityt, siirrettiin valtiovallan käskystä talonpoikien yksityiseen omistukseen.

– Kun jaettiin talojen kesken, se tehtiin hyvinkin tarkasti. Silloin kaiverrettiin näitä kiviä, Vahtola kertoo.

Numerokiven kaivertajaa on Vahtolan mukaan lähes mahdotonta tietää. Hänen mukaansa asialla on todennäköisesti ollut talonpoika, jonka on pistänyt asialle vouti tai tuomari.

– Aikamoista työtä on maanmittareilla aikanaan ollut näitä merkata, Unto Pinola ihmettelee.

Numerokivi Kantokylällä Ylivieskassa.
Kantokylän Numerokiven kaiverruksia on tässä kuvassa keinotekoisesti vahvennettu. - Kivestä löytyy Ruotsin kruunun lisäksi merkintänä 1760 ja n:o 2, Unto Pinola kertoo.Timo Nykyri / Yle

Sukuperintönä saatu tieto herätti tutkimusinnon

Kiinnostus kotiseudun rajakiviin heräsi myös kalajokisessa Sulevi Juholassa sukuperintönä, kun hän vanhoilla päivillään löysi Kalajoen Himangalta Pahkalanjoen maastosta kivirakennelman, jota tuolloin pidettiin vanhana lääninrajana.

Kruununkiveksi kutsuttu alttarityyppinen rajakivi koostuu neljästä pystyyn nostetusta kivipaadesta ja kaiverretusta keskuskivestä.

Kiven takaa paljastui kuitenkin lisää harvinaisia kaiverruksia, joissa yhdistyvät Ruotsin ja Venäjän rajasymbolit.

Vaikka kiven historiaa ei ole akateemisella tasolla tutkittu, on paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoituksia harrastajapohjalta julkaisseella Juholalla teoria kiven merkityksestä.

Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi.

Jouko Vahtola

Hänen mukaansa se ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomelle ensimmäisen itärajan määrittäneen vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksen rajaa merkkaava kivi.

Ruotsi-Suomen ja Venäjä-Novgorodin välille solmittu rauhanraja merkittiin maastoon vasta kuusikymmentä vuotta myöhemmin.

– Se on pystytetty vuonna 1383, lähes sataprosenttisen varmasti, Juhola vakuuttaa.

Juholan mukaan Kruununkivessä ovat yhteismerkissä läntisen Suomen ainoat venäläiset rajasymbolit, Ruotsin kruunun symboli sekä vanha rajan merkitsemismuoto, "väkä".

– Tätä lähemmäs merenrantaa ruotsalaiset eivät rajavaltuuskuntaa päästäneet, Juhola sanoo.

Uusi teoria Hanhikivestä?

Tästä päästäänkin ruotsalaisten ja venäläisten rajan merkkaamiseen, joka Pähkinäsaaren rauhan jälkimainingeissa oli Juholan mukaan kaikkea muuta kuin kitkaton.

Harrastajahistorioitsija Sulevi Juhola.
Harrastajahistorioitsija Sulevi Juholan mukaan Himangan Kruununkivi on Pähkinäsaaren rauhan rajaa merkkaava kivi.Timo Nykyri / Yle

Näitä niin sanottuja rajankäyntejä oli useita ja niistä laaditut kartat olivat hyvin summittaisia. Ruotsi myös valtasi rajan takaa lisää maita sotimatta, asutuspolitiikan keinoin, Juhola muistuttaa.

– Siksi sen maanmittarit pyrkivät myös eksyttämään venäläistä rajavaltuuskuntaa ja jopa tuhosivat rajamerkintöjä jälkeenpäin.

Suuret vesistötkin vaihtoivat ruotsalaisten suussa paikkaa, Juhola kertoo. Hänen mukaansa he muun muassa kertoivat venäläisille, että Oulujärvi on Perämeri, tuohon aikaan Kainuunmereksi nimetty rajan päätepiste.

– Tähän havahtuivat venäläiset ja lopettivat rajankäynnin.

Professori suhtautuu varauksella

Rajanvedon pohjoisena merkkikivenä on perinteisesti pidetty Pyhäjoella sijaitsevaa kuusimetristä Hanhikiveä.

Sen ja ylipäätään Pyhäjoen rooli Pähkinäsaaren rauhan rajana on emeritusprofessori Jouko Vahtolan mukaan tiedemaailmassa varsin laajasti tunnustettu.

– Rajan linjauksesta on kyllä erilaisia tulkintoja, Vahtola pohtii.

Uuden tulkinnan esittää Sulevi Juholakin. Toisin kuin Kruununkivi Himangalla, Hanhikivi ei hänen mielestään voi olla Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Hänen mukaansa se sijaitsee liian pohjoisessa.

Vahtola pitää maallikoiden erilaisiin rajakiviin kohdistuvaa kiinnostusta hyvänä. Hän kuitenkin suhtautuu varauksella aika ajoin syntyviin uusiin tulkintoihin Pähkinäsaaren rauhan rajasta.

Kun ajassa mennään niinkin kauas taakse kuin 1300-luvulle, ovat historialliset lähteet tiukassa.

– Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi, Vahtola muistuttaa.

Hanhikivestä on kuitenkin vanhoja perimätietoja, jotka yhdistävät sen Pähkinäsaaren rauhaan, Vahtola kertoo. Myös kiven suuri koko puhuu sen puolesta, että siihen on kaiverrettu jotain merkittävää.

– Tällaiset suuret kivet yleensä valittiin tärkeiden rajojen merkkikiviksi.