Pidron EM-kisoissa tärkeintä on voitto tai lihasoppa – lähes 80 vuoden pelikokemus toi Ahti Salolle vihdoin kultaa

Sitä harrastetaan nelistään mutta pareittain. Yleensä jonkun kotona. Oikeastaan vain louisianalaiset, kokkolanseutulaiset ja nicaragualaiset tietävät sen salat. Se on pidro, omalaatuinen korttipeli.

korttipelit
Pelikortteja kädessä.
Kalle Niskala / Yle

Lappilaisilla on tuppi, itäsuomalaisilla moska, eteläsuomalaisilla marjapussi ja kokkolalaisilla pidro. Pohjalaisrannikolla pidro imetään äidinmaidossa ja pelitaito siirretään sukupolvelta toiselle.

Kokkolan naapurissa, piskuisessa Alavetelissä, pelataan kaksi kertaa vuodessa pidron EM-kilpailut.

– EM-tason kisat siksi, että se on alaveteliläisiltä hyväntahtoista piruilua kokkolalaisille, nauraa pidron pelaaja Store Lågland.

"Aloitus on tärkeää - ässällä vai kuninkaalla?"

Kaukaisimmat kortinlyöjät tulevat EM-kisaan yleensä reilun 200 kilometrin päästä Närpiöstä. Onpa kilpailussa nähty ainakin kerran osallistuja jopa Ruotsista asti. Pelaaja tuli samalla kisaan, kun oli muutenkin moikkaamassa sukulaisiaan kotikonnuilla.

Pidroa pelataan Suomessa Kokkolasta Närpiöön ulottuvalla rannikkokaistaleella. Pelaajia on tuhatkunta, valtaosa Kokkolasta ja lähiympäristöstä.

– Luultavasti pelaajia on enemmänkin. Vaikea sanoa, kun pelin harrastaminen on tavallaan piilossa perhepiireissä. Pelataan kotona kavereiden kanssa, ei välttämättä missään kerhotaloilla, sanoo kokkolalainen Raimo Harsunen.

Ahti Salo, Raimo Harsunen ja kaksi muuta pelaamassa korttia.
Pidron EM-taiturit Ahti Salo (vasemmalla) ja Raimo Harsunen.Kalle Niskala / Yle

Raimo Harsunen voitti syksyllä 2017 Alavetelissä EM-kultaa parinsa Ahti Salon kanssa. 60-luvulta pidroa pelannut Harsunen on noviisi pelipariinsa verrattuna. 91-vuotias Salo opetteli pelin 12-vuotiaana. Lähes 80 vuoden pelaamisen jälkeen tuli viimeinkin kulta.

– Olihan siinä keskittymistä ja tuuriakin, että pärjää. Ollaan Raimon kanssa pelattu niin kauan, että tunnemme toistemme pelityylin. Aloitus on tärkeä. Aloitatko ässällä vai kuninkaalla, vaikka sinulla olisikin ässä. Voi taktikoida ja juonia, Salo myhäilee.

Mainareiden ja metsätyöläisten huvi

What? Kokkola? Finland? Perässä itkunauru-hymiö. Eksyminen netin uumenissa lousianalaiselle somesivustolle paljastaa, että paikallisia pidron pelaajia, tai oikeastaan pedron pelaajia, huvittaa ajatus, että peliä pelataan jossakin pohjoisessa, jossakin kaukana.

Fiilis on sama Pohjanlahden rannalla. Näyttää siltä, että pidro tunnetaan nykyään vain ruotsinkielisen rannikon ja Yhdysvaltojen Louisianan lisäksi Keski-Amerikan Nicaraguassa.

Pidron juuret ovat 1670-luvun all fours -pelissä, kertoo pelikirjoja ja -oppaita kirjoittanut tamperelainen peliasiantuntija Mikko Saari.

– Amerikkalaiset kehittivät pelistä omia versioitaan. Denverin seudulla all fours -pelin muunnelmista kehittyi pitch ja pitchistä pedro, joka on lähes identtinen pidron kanssa, Saari kertoo.

1880-luvun lopulla pedroa pelattiin Yhdysvalloissa metsäkämpillä ja kaivoksilla. Suomalaiset siirtolaiset oppivat pelin, ja paluumuuttajat toivat sen Suomeen. Peliasiantuntija Mikko Saaren tietojen mukaan luultavasti ensimmäisenä juuri Kokkolaan, missä pedro vääntyi kansan suussa pidroksi. Myös merimiehet ovat tuoneet pidrotaitoa mukanaan Kokkolaan.

Millainen peli?

Pidro on tikkipeli, missä jokainen pelaa yhden kortin tikkiin, ja suurimman kortin lyönyt voittaa. Kaksi paria pelaa toisiaan vastaan. Vaikka koko korttipakka on käytössä, pidrossa pelataan vain valtit.

– Valteista yhden pisteen arvoisia kortteja ovat ässä, sotilas, kymppi ja kakkonen. Itse pidro, valttimaan vitonen, on viiden pisteen arvoinen, kuten myös saman värinen toinen vitoskortti, selittää Mikko Saari.

Pelaajille jaetaan yhdeksän ”käsikorttia” kolmen kortin nipuissa. Nämä saa katsoa heti. Lisäksi jokainen saa neljä apukorttia kuvapuoli alaspäin. Ne katsotaan vasta ”huudon” jälkeen.

Peli alkaa, kun joukkueet ”huutavat” eli lupaavat, montako pistettä saavat valitsemallaan valtilla. Korkeimman huudon tehnyt saa valita pelattavan maan eli valtin. Vain valttimaan kortit pelataan, muut ovat kädessä hämäyksen vuoksi.

Yhdellä kierroksella voi Mikko Saaren tuntemien pelisääntöjen mukaan voittaa enintään 14 pistettä. Peli päättyy, kun toisella parilla on kasassa 62 pistettä.

Pidro-kilpailuissa voitettuja pokaaleja.
Kalle Niskala / Yle

"Jos pudotaan pelistä, keskitytään ruokailuun"

Pidro on peliasiantuntija Mikko Saaren mukaan fiksu, taitoa vaativa taktiikkapeli. Myös tuurilla on osansa onnistumisessa. Samaa mieltä on tuore EM-kultamies Ahti Salo.

– Vaikka olisi kuinka hyvä pelaaja, mutta jos ei ole yhtään pistekorttia kädessä, ei pärjää. Pidro on kiehtova peli. Pitää yrittää arvailla mielessään oman parin ja vastustajan kortit. Osata lukea, että onko pidro vai onko kuningas, vai mikä on, Salo selittää.

Pass, neljän pää, tuplien huutaminen. Pidron taitajien puheissa vilisevät termit, jotka saattavat vaihdella paikkakunnittain ja jopa peliporukoittain.

Pelaajat puhuvat myös holaamisesta, tilanteesta, kun taktikointiyritys pelissä epäonnistuu ja pisteet menevät sivu suun.

– Luotan siihen, että tämä korttipeli säilyy. Aina kun pojanpoika tulee Kokkolaan, pelaamme pidroa, sanoo Salo.

91-vuotias Ahti Salo on lähdössä parinsa Raimo Harsusen kanssa puolustamaan "poikaa", EM-kultapyttyä, huhtikuussa taas Alaveteliin. Kokkolaan on jo myös kantautunut huhuja mahdollisista MM-kilpailuista Vaasassa.

– Ei ole vielä kutsua tullut, mutta jos kutsutaan, niin mennään luottamuksella, ennakoinnilla ja riskinotolla. Jos pudotaan, keskitytään ruokailuun. Näin teemme Alavetelissäkin. EM-kisoissa on tarjolla aina erittäin hyvää lihasoppaa, Harsunen kertoo.