Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Toimitusjohtaja Pekka Perää kuultiin monta tuntia Talvivaaran ympäristörikosjutun hovioikeuskäsittelyssä Kajaanissa. Jutussa tärkeässä asemassa olevan kipsisakka-altaan käsittelyssä avuksi otettiin paperi ja tussi.

Talvivaara
Pekka Perä oikeussalissa.
Pekka Perä (keskellä) ja puolustusasianajaja Markus Kokko (oikealla).Niko Mannonen / Yle

KajaaniRovaniemen hovioikeus jatkoi keskiviikkona iltapäivällä Kajaanissa Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnin käsittelyä. Yhtiön toimitusjohtajaa Pekka Perää kuultiin oikeudessa useita tunteja.

Aamupäivällä Perän puolustusasianajaja Markus Kokko kysyi Perältä yhtiön toiminnasta.

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala jatkoi iltapäivällä ja kysyi Perältä yhtiön organisaatiosta, jota Perä oli selostanut jo aamupäivällä power point -esityksen avulla. Pekka Perän mukaan yhtiössä ja kaivostoiminnassa vastuut oli jaettu erittäin selkeästi.

Syyttäjien valituskirjelmän mukaan Perä piti narut tiukasti käsissään ja häntä on vähintäänkin tiedotettu lähes kaikesta kaivoshankkeen kaikissa vaiheissa. Syyttäjien mukaan on selvää, että kaivoksella ei tehty mitään suuria päätöksiä ilman Perän myötävaikutusta, ei edes Harri Natusen toimitusjohtajuuden aikana.

Syyttäjien vastaajiin kohdistama rikoshyötyvaatimus on täysin lakiin perustumaton.

Markus Kokko

Perän asianajaja Markus Kokko taas on sitä mieltä, ettei Perällä ole ollut toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana eikä muutoinkaan osuutta syytteessä väitetyn lainvastainen tilan syntyyn tai jatkumiseen Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnassa. Lisäksi puolustus korostaa, ettei Perä ole ottanut mitään riskejä ympäristövahinkojen syntymisestä.

Huhtikuun 2012 jälkeen Perä jatkoi hallituksen puheenjohtajana, mutta palasi toimitusjohtajaksi jo reilun puolen vuoden kuluttua, marraskuussa.

Jutussa useita lisätutkintoja

Syyttäjien valituskirjelmän mukaan Pekka Perän tehtävänimikkeet kertovat hänen tärkeästä merkityksestään Talvivaaran kaivostoiminnalle, joka oli hänen aloittamansa ja johtamansa. Lisäksi hän on omistanut merkittävän osuuden kaivoksesta ja saanut kaivostoiminnasta huomattavan paljon pääomatuloja. Perän osuus on syyttäjien mukaan useita miljoonia euroja, jopa kymmenen miljoonaa.

– Tässä asiassa on tehty useita lisätutkintoja, esimerkiksi vastaajien pääomatuloista eli on selvitetty sitä, minkälaisia pääomatuloja kaivostoimintaan liittyen on saatu, kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala kertoi.

Talvivaaran kaivos Sotkamossa.
Kaivostoiminta Talvivaaran kaivoksella pysähtyi, kun Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin vuonna 2014. Terrafame jatkoi toimintaa elokuussa 2015.Jarno Kuusinen / AOP

– Lisätutkinnalla ei ole ole mitään vaikutusta oikeudenkäyntiin, asianajaja Markus Kokko kommentoi.

Rikoshyödyn osalta syyttäjien vaatimus on muuttunut. 13,3 miljoonaan euron rikoshyötyä vaaditaan Pekka Perältä, kaivoksen johtajalta ja Talvivaara Sotkamo Oy:ltä.

– Käräjäoikeusvaiheessa tuli ilmi, että kaksi vastaajista on on saanut pelkästään palkkatuloa tästä työskentelystään ja olemme arvioineet, että heidän saamansa korvaus on tasapainossa heidän työpanoksensa kanssa. Eli kaksi vastaajista jätettiin pois, Kimmo Vakkala sanoi.

– Syyttäjien vastaajiin kohdistama rikoshyötyvaatimus on täysin lakiin perustumaton, asianajaja Markus Kokko kommentoi.

Piirrokset sanoja selittämään

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkalan mukaan tehdasalueella ei ollut tarpeeksi allaskapasiteettia.

– Allaskapasiteetti oli riittävä ja luvan mukainen, Pekka Perä vastasi.

Kipsisakka-altaasta muodostui syyttäjä Kimmo Vakkalan ja Pekka Perän välille jopa kiivastakin sananvaihtoa, joten Pekka Perä otti avuksi fläppitaulun ja tussin ja selvitti piirroksella kipsisakka-altaan muotoa eli sen sivuprofiilia.

– Kyllähän lainopillisella koulutuksella pitää tietää mikä on kuperan ja koveran ero, Pekka Perä sanoi ja suuntasi sanansa syyttäjälle.

Syyttäjä Kimmo Vakkala halusi myös selventää omaa kantaansa ja kävi piirtämässä oman näkemyksensä altaasta. Vakkala kuvasi allasta lintuperspektiivistä.

Lue lisää:

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.