yle.fi-etusivu

Sibelius, Sinuhe egyptiläinen, Aki Kaurismäki... – Listasimme kaikki Vuosisadan Kulttuurigaalassa palkitut

Turun Logomossa järjestetyssä Vuosisadan Kulttuurigaalassa jaettiin illan aikana seitsemän palkintoa.

kulttuurit (kulttuurimuodot)

1

Jean Sibelius
Jean SibeliusSanteri Levas / Suomen valokuvataiteen museo

Vuosisadan kulttuuripersoona: Jean Sibelius

Yleisöäänestyksellä valittu Vuosisadan kulttuuripersoona julkistettiin Kulttuurigaalan viime hetkillä. Tittelin sai säveltäjä Jean Sibelius (1865–1957). Sibelius on kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. Sibeliuksen musiikilla oli merkittävä rooli Suomen itsenäistymisprosessissa.

2

Aki Kaurismäki.
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki.Alejandro Garcia / EPA

Kulttuurin kansainvälistymispalkinto: Aki Kaurismäki

Kolmen vuosikymmenen aikana peräti kuusi kertaa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa palkittu auteur-ohjaaja Aki Kaurismäki on kerännyt pystejä myös muilla arvostetuilla elokuvafestivaaleilla muun muassa Berliinissä ja Chicagossa.

Kaurismäen kansainvälisesti tunnetuin teos Mies vailla menneisyyttä (2002) pääsi ensimmäisenä suomalaiselokuvana kilpailemaan Oscar-patsaasta ja voitti Cannesin Grand Prix -palkinnon.

Vuonna 2011 Kaurismäen Le Havre oli ehdolla Euroopan parhaaksi elokuvaksi. Se nousi lopulta kriitikoiden suosikiksi.

Kulttuurigaalan kansainvälistymispalkinnon ehdokkaina olivat Kaurismäen lisäksi taiteilija Eija-Liisa Ahtila, arkkitehtiprofessorit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki, oopperalaulaja Karita Mattila, Nightwish-yhtye, kirjailija Sofi Oksanen sekä säveltäjä Kaija Saariaho.

3

Sinuhe egyptiläinen -kirjan kansi.

Vuosisadan kirja: Sinuhe egyptiläinen

Mika Waltarin historiallinen romaani Sinuhe egyptiläinen (1945) valittiin vuosisadan kirjaksi.

Kärkikolmikkoon ylsivät lisäksi Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) sekä romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla (1959, 1960 ja 1962). Jälkimmäinen nousi kolmen eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukkoon ehdokaslistan ulkopuolelta.

100 ehdokasta yleisöäänestykseen valitsi Ylen Kirjojen Suomi.

4

Näyttelyvieras katselemassa August Uotilan maalausta Amos Andersonin taidemuseossa.
Näyttelyvieras katselemassa August Uotilan maalausta Amos Andersonin taidemuseossa.Yle

Vuosisadan kulttuurivaikuttaja: Amos Anderson

Amos Anderson (1878–1961) vaikutti suomalaisen kulttuurin arvoon ja arvostukseen Suomen suurimman ruotsinkielisen päivälehden Hufvudstadsbladetin kustantaja-päätoimittajana 1922–1945. Hän testamenttasi liikemiehenä keräämänsä vaurauden kokonaisuudessaan kulttuurin tukemiseksi perustamalleen Föreningen Konstsamfundetille muun muassa Amos Andersonin taidemuseon ylläpitämiseen.

Kuvataiteiden mesenaattina tunnettu Anderson tuki elinaikanaan merkittävästi myös Ruotsalaista teatteria ja Taidehallia. Lisäksi hän teki aloitteen Suomen Rooman instituutin perustamisesta klassisen kulttuurin tutkimukseen ja rahoitti Villa Lanten hankinnan Roomasta instituutin käyttöön. Myös Urho Kekkosen museona nykyisin toimiva Tamminiemi on Andersonin lahjoitus presidentin asunnoksi.

Ehdokkaat voittajan lisäksi olivat teatterijohtaja Vivica Bandler (1917–2004), professori ja taiteen mesenaatti Maire Gullichsen (1907–1990), musiikkivaikuttaja Juhani Merimaa (s. 1947) sekä professori ja toimitusjohtaja Heikki A. Reenpää (s. 1922).

Kuvassa näyttelyvieras katselemassa August Uotilan maalausta Amos Andersonin taidemuseossa.

5

Suomen Kulttuurirahaston logo
Suomen Kulttuurirahasto

Vuosisadan kulttuuriteko: Suomen Kulttuurirahaston perustaminen

Suomen Kulttuurirahasto -niminen säätiö perustettiin vuonna 1939. Alkupääoma saatiin kokoon vuotta aiemmin järjestetyssä kansalaiskeräyksessä suomenkielisen kulttuurin ja tieteen tukemiseksi. Politiikan ja historian tutkijan Lauri Aadolf Puntilan johdolla ja kansakoululaitoksen avustamana suoritettu keräys tuotti yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa.

Yhteensä 30 000 kansakoululaisen ovelta ovelle -keräykseen osallistui 170 000 suomalaista, joista suurimman, puolen miljoonan markan, lahjoituksen antoi asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila.

Suomen Kulttuurirahasto on nykyisin yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä lähes 1,5 miljardin euron pääomallaan. Säätiö tukee suomalaista kulttuuria ja tiedettä vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla.

Ehdokkaat voittajan lisäksi olivat Lallukan taiteilijakodin rakennuttaminen (1932–33), Muumi-hahmojen maailmanvalloitus (1945–), Cantores Minores -poikakuoron perustaminen ja ylläpitäminen (1952-) sekä asemakaavapäätös Vanhan Rauman puutaloalueen säilyttämisestä (1981).

6

Vapriikin sisäänkäynti.
Terri Niemi / Yle

Vuosisadan museo: Museokeskus Vapriikki

Tampereella sijaitseva Museokeskus Vapriikki avattiin yleisölle syksyllä 1996. Vapriikin näyttelyissä esitellään muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, luonnontieteitä ja taidetta.

Vapriikin yhteydessä sijaitsevat Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Nukkemuseo, Pirkanmaan maakuntamuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen pelimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.

Viisi muuta finalistia olivat Aboa Vetus & Ars Nova, Ateneum, Serlachius-museot, Suomen kansallismuseo ja Visavuoren museo.

Suomen museoliiton hallituksen asiantuntijaaraati valitsi yleisöäänestyksessä kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta kuusi finalistia. Voittajan valitsi muusikko ja kirjailija A.W. Yrjänä.

7

Linda Liukas, Santtu-Matias Rouvali, Meeri Koutaniemi ja Alma.
Milla Vahtila, Marja Väänänen, Tiina Jutila, Jouni Immonen / Yle

Kulttuurin tulevaisuus: Alma, Meeri Koutaniemi, Linda Liukas ja Santtu-Matias Rouvali

Kulttuurin tulevaisuutta edustavat Vuosisadan Kulttuurigaalan mukaan Iso-Britannian musiikkimarkkinoille tähtäävä laulaja Alma (Alma-Sofia Miettinen, s. 1996), maailmalla palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi (s. 1987), muun muassa Hello Ruby -kirjasta tunnettu lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas (s. 1986) sekä maailman konserttilavat jo nuorena valloittanut kapellimestari Santtu-Matias Rouvali (s. 1985).

Ehdokkaina voittajien lisäksi olivat graffititaiteilija EGS, ohjaaja Pauliina Feodoroff, sirkustaiteilija Salla Hakanpää, kirjailija Elina Hirvonen, valotaiteilija Mikki Kunttu, arkkitehti Anssi Lassila, kuvataiteilija Jani Leinonen, tanssija Sonya Lindfors, kapellimestari Klaus Mäkelä, laulaja Robin Packalen, kirjailija Pajtim Statovci, muusikko Olavi Uusivirta, elokuvaohjaaja Selma Vilhunen ja säveltäjä Lotta Wennäkoski.