Siirtokunnan viinitarhassa kypsyvät kiistellyt rypäleet

Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa kaikki on poliittista, niin myös siirtokunnissa kasvavat viinit.

Israelin siirtokunnat
Psagot viinien valmistamo viinivalmistamo Israel Länsiranta
Vapaaehtoiset kristityt tukevat Israelin siirtokuntia poimimalla rypäleitä.Aishi Zidan / Yle

Har Bracha/Buriin Ilmassa kuuluu tasaista puheensorinaa ja napsahtelua, kun kymmenet ihmiset leikkaavat kypsiä viinirypäleitä köynnöksistä. Kädet ja vaatteet ovat värjäytyneet purppuraisiksi tuntien poimintaurakasta.

Kukkulainen maisema on jylhä Länsirannalla. Kirkkaan vihreät viiniköynnökset kasvavat tasaisissa riveissä rinteellä.

Näkyä ei ajattelisi heti läpeensä poliittiseksi, mutta sitä se on. Viinitarha on nimittäin osa israelilaista Har Brachan siirtokuntaa, joka on rakennettu palestiinalaisalue Länsirannalle. Täällä jopa viinit kietoutuvat syvästi israelilaisten ja palestiinalaisten konfliktiin. Taisteluun maasta.

Kysymys siirtokunnista on yksi polttavimmista, kun maailmalla arvuutellaan millaista rauhansuunnitelmaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump rakentaa kulissien takana.

Viiniköynnöksiä
Viinirypäleet ovat kypsyneet Länsirannalla sijaitsevassa siirtokunnassa.Aishi Zidan / Yle

*Palestiinalaisten ja israelilaisten välille *on jo vuosia yritetty hieroa sopua rauhanneuvotteluissa. Neuvotteluiden lähtökohtana on ollut kahden valtion perustaminen. Jos siihen todella päästäisiin, Länsiranta olisi palestiinalaisvaltion selkäranka.

Länsiranta on ollut vuodesta 1967 lähtien Israelin miehittämää aluetta. Näiden 50 vuoden aikana Israel on laajentanut siirtokuntiaan. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin siirtokunnissa asuu jo 570 000 ihmistä.

Palestiinalaisten mielestä ne ovat yksi suurimmista esteistä rauhanponnisteluille, sillä siirtokunnat pilkkovat Länsirantaa kuin reiät juustoa. Ne tekevät elinkelpoisen palestiinalaisvaltion perustamisesta vaikeaa.

Lähes koko kansainvälinen yhteisö pitää siirtokuntia laittomina. Kanta perustuu Geneven sopimukseen, joka kieltää väestön siirrot miehitetyille alueille. Israelin mielestä sopimus ei koske Länsirantaa, sillä alue ei kuulunut tunnustetusti millekään valtiolle, kun Israel otti sen haltuunsa. Se vetoaa myös juutalaisten historialliseen ja uskonnolliseen yhteyteen maahan.

Ja tässä tullaan takaisin viineihin. Länsirannan maakysymyksiin perehtyneen israelilaisen kansalaisjärjestön Kerem Navotin mukaan viljelyalueet kattavat itse asiassa laajemman alueen kuin varsinaiset siirtokunnat.

Pystyttämällä viinitarhoja tai taateliviljelmiä on helpompaa viedä laajoja maaplänttejä kuin rakennuttamalla kyliä ja kaupunkeja.

– Viinitilat ovat keskeisin maanviljelyn muoto, jolla viedään palestiinalaisten yksityisiä maita, sanoo Kerem Navotin asiantuntija Dror Etkes.

Viinitilan omistaja Yaakov Berg ei ymmärrä siirtokuntatoimintaan kohdistuvaa kritiikkiä.
Viinitilan omistaja Yaakov Berg ei ymmärrä siirtokuntatoimintaan kohdistuvaa kritiikkiä.Aishi Zidan / Yle

*Viinitilan omistaja Yaakov Berg karauttaa *autollaan Migronin siirtokunnassa sijaitsevaan keskukseen, jossa hänen Psagot-merkkisiä viinejään valmistetaan ja myydään.

Kellarissa rypäleet kaadetaan isoihin kanistereihin, joissa ne käyvät hiivan kanssa. Viini saa kypsyä rauhassa vuodesta puoleentoista vuoteen.

Yrittäjällä sen sijaan on kiire, mutta hän aloittaa kertomuksensa alusta. Berg kertoo olleensa kolmevuotias, kun hänen perheensä saapui aikoinaan Lähi-itään Venäjältä. Hän kokee perheen palanneen juutalaisten omille maille.

– Osa isäni unelmaa oli koskettaa maata, istuttaa jotain sinne. Nämä maat olivat olleet tyhjillään aavikolla 2 000 vuotta. Joten me istutimme viinirpäleitä, kirsikoita ja muuta, hän kertoo.

Vuonna 2003 hän itse perusti Psagotin viinitilan, joka on sittemmin kasvanut vauhdilla. Se tuottaa 300 000 pulloa viiniä vuosittain.

Psagot viinien valmistamo viinivalmistamo Israel Länsiranta
Viinit kypsyvät Psagotin viinitilalla. Aishi Zidan / Yle

Bergiltä ei löydy ymmärrystä niille, jotka vastustavat siirtokuntia. Hänen mielestään nyt seistään mailla, jotka kuuluvat historiallisesti juutalaisille.

– Se on rasismia ja antisemitismiä. 60–70 vuotta sitten myös Saksassa sanottiin, etteivät juutalaiset saa tehdä viiniä, omistaa kauppoja tai kävellä tuolla puolella katua. Olemme tottuneet sellaiseen, emmekä ota sitä niin vakavasti. Olen ylpeä siitä, että olen juutalainen täällä Israelissa, Berg sanoo.

Uskonto ja politiikka kietoutuvat tiiviisti yhteen näillä rinteillä. Viinitilalla on joukko vapaaehtoisia kristittyjä, jotka tulevat joka vuosi auttamaan rypäleiden korjuussa. He haluavat osoittaa tukeaan siirtokunnille ja Israelille. Yhdysvalloista kotoisin oleva Caleb Walder on järjestänyt vapaaehtoisia tilalle jo tovin.

– Tämä saattaa kuulostaa hullulta, mutta minä uskon, että me rakennamme uudelleen Eedenin puutarhaa täällä. Tästä maasta tulee ylistys koko Maalle. Kaikki ihmiset katsovat tänne ja sanovat vau, katsokaa mitä Jumala on tehnyt Israelissa, Walder sanoo.

Caleb Walder
Yhdysvaltalainen Caleb Walder tuo vapaaehtoisia tukemaan siirtokuntia.Aishi Zidan / Yle

Viinitilan vapaaehtoisten ja omistaja-Bergin mukaan näillä rinteillä ei ollut mitään, kun Bergin perhe alkoi viljellä sen maaperää. Kivenheiton päässä palestiinalaisessa Buriinin kylässä kuulemme hyvin toisenlaisen tarinan.

Vanha mies Walid Eid ajaa tapaamaan meitä traktorilla. Ikä on tehnyt kävelystä jo hieman vaivalloista. Hän kiihtyy silminnähden, kun kysymme naapurissa sijaitsevista viiniviljelmistä.

– Minulla oli 150 vuohta ja nukuin usein näillä alueilla. Istutimme tänne kaikkea mahdollista. Siirtokuntalaiset ovat valehtelijoita! Eid sanoo.

Psagot viinien valmistamo viinivalmistamo Israel Länsiranta
Palestiinalainen Walid Eid kertoo siirtokuntalaisten anastaneen Buriinin kylälle kuuluneet maat. Aishi Zidan / Yle

Kylä on menettänyt siirtokuntien vuoksi merkittävän määrän maata. Eid kertoo myös Buriinin kylän karjanhoidon kärsineen siirtokuntatoiminnasta paljon.

– Nämä ovat Buriinin maita. Siirtokuntalaiset tulivat ja veivät ne. He istuttivat viinipuita ja veivät vesilähteen, jonka me aikaisemmin jaoimme. Paimenet toivat aiemmin eläimensä juomaan vettä lähteestä, mutta nyt vedet on annettu viinipuiden kasvattamiseen, Eid sanoo.

Vuosia viljelmiä Länsirannalla tutkineen Kerev Navot -järjestön asiantuntija Dror Etkes vahvistaa Eidin kertomaa. Viinitilat istutetaan usein juuri palestiinalaisten yksityisille maille.

Kylän asukkaat eivät uskalla enää lähestyä vanhoja maitaan, sillä he pelkäävät väkivaltaa siirtokuntalaisten tai Israelin armeijan taholta.

Buriinin väen mukaan osa heidän oliiveistaan jää poimimatta, sillä kylän asukkaita ei päästetä lähelle siirtokuntamaita. He kertovat siirtokuntalaisten myös sytyttäneen heidän oliivipuitaan tuleen.

Psagot viinien valmistamo viinivalmistamo Israel Länsiranta
Walid Eid näytti aidan, joka estää palestiinalaiskylän asukkaita menemästä vanhoille mailleen.Aishi Zidan / Yle

Maa on kallista Länsirannalla, joten sen menettäminen on kylien asukkaille suuri isku. Mutta kysymys on polttava tavallisten ihmisten lisäksi myös kansainvälisen politiikan areenoilla.

Aina, kun Yhdysvallat saa uuden presidentin, alkaa uusi yritys palestiinalaisten ja israelilaisten konfliktin ratkaisemiseksi. Niin myös nyt, kun Valkoisen talon isäntänä on Donald Trump.

Hänen rauhansuunnitelmistaan ei vielä tiedetä juuri mitään. Juuri siirtokuntapolitiikka on yksi keskeinen kysymys, jossa Trumpin kannanottoja seurataan tarkasti.

Vielä vaalikampanjansa aikana Trump kehotti Israelia jatkamaan siirtokuntien rakentamista.

Kuten monessa muussakin kysymyksessä, Trumpin puheet ovat muuttuneet hieman varovaisemmiksi vaalien jälkeen. Virkaanastujaistensa jälkeen hän on sanonut, etteivät siirtokunnat auta rauhanprosessia.

Psagot-viinien valmistamo.
Psagotin viinitilan työntekijät puristavat mehun viinirypäleistä ja siivoavat kuivaksi rutistettuja rypäleitä. Aishi Zidan / Yle

Silti ero edelliseen presidenttiin Barack Obamaan on merkittävä. Obama vaati toistuvasti Israelia pysäyttämään siirtokuntien rakentamisen. Nyt painetta tärkeimmältä liittolaiselta on vähemmän. Israelilaisista kansalaisjärjestöistä sanotaan, että se näkyy Israelin hallituksen rohkaistumisena.

– On vielä aikaista arvioida vaikutusta kentällä. Mutta hallituksesta näkee, että sillä on vähemmän painetta. Ilmoitetaan suunnitelmista ja vihjaillaan kiistellyillä hankkeilla, kertoo Peace Now -järjestön edustaja Anat Ben Nun.

Siirtokuntatuotteet ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina myös Euroopassa. EU:n komissio on ohjeistanut, että siirtokunnista tulevat maatalous- ja kosmetiikkatuotteet tulisi merkitä, jotta kuluttaja tietää niiden alkuperän.

Bergin valmistamia Psagot-viinejä ei myydä Suomessa, mutta keskustelu näkyy Alkon hyllyillä asti.

Kansalaisjärjestö Finnwatch on arvostellut Alkoa siitä, että sen valikoimissa on Golanin kukkuloilla valmistettuja viinejä. Järjestön mukaan viinien etiketeissä pitäisi vähintään kertoa, että ne tulevat miehitetyltä alueelta. Merkintöjä ei ole tehty, mutta Alko on siirtänyt viinit ”muut maat” kategorian alle.

Psagot-viinien valmistamo.
Psagotin siirtokuntatilallatilalla valmistetut viinit ovat kosher-viinejä. Aishi Zidan / Yle

Viime vuosina on kasvanut myös kansainvälinen liikehdintä, joka vaatii siirtokuntatuotteiden boikotoimista. Kysymys boikottiliikkeestä on äärimmäisen herkkä Israelissa.

Berg kertoo, että kansainväliset boikottiliikkeet ovat vaikuttaneet heidän toimintaansa, mutta eivät merkittävästi. Osa Psagotin asiakkaista ostaa viinejä poliittista syistä tukeakseen siirtokuntia.

Viinirypäleiden korjuu on lähes ohi Länsirannalla. Viinit jäävät hautumaan ja odottamaan valmistumistaan.