Yle Baskimaassa: Itsenäisyys ei innosta kadunmiestä – "Meillä on asiat hyvin, emme halua ongelmia"

Katalonian ja Baskimaan taustat ovat erilaiset. Baskimaassa itsenäisyys on traumaattinen asia: Moni on kuollut taistelussa sen puolesta tai sitä vastaan.

Baskimaa
Vihanneskauppias
Kauppias Nora ei halua Baskimaalle itsenäisyyttä. Antti Kuronen / Yle

BaskimaaPohjois-Espanjassa Bilbaon keskustassa Nora asettelee esille hedelmiä piskuisessa ruokakaupassaan.

Päällimmäisenä mielessä ovat päivän työt, Baskimaan itsenäisyys ei sytytä.

– En halua itsenäisyyttä. Se olisi paha asia taloudelle, katso Katalonian tilannetta, sanoo Nora.

Atlantin rannalla sijaitsevalla Baskimaalla on paljon yhteistä itsenäisyyshurmoksen valtaaman Katalonian kanssa: On oma kieli, vahva identiteetti ja traumaattinen kokemus Francisco Francon diktatuurista.

Brysselissä EU-johtajat pelkäävätkin, että Katalonian itsenäisyyshanke tuo Euroopan lukuisat vähemmistöt kaduille vaatimaan itsenäisyyttä.

vihanneskauppias
Antti Kuronen / Yle

"Baskimaan asiat ovat hyvin", pohtii kauppias

Juuri baskit ovat vahvimmin pyrkineet irti Espanjasta. Kun itsenäisyysliike Kataloniassa on perinteisesti ollut rauhanomainen, on se Baskimaassa ollut verinen.

Vielä 1990-luvun alkupuolella Baskimaassa kuoli lähes viikoittain ihmisiä poliittisissa iskuissa. Terrorijärjestö ETA taisteli Espanjan hallintoa vastaan väkivaltaisin keinoin.

– Baskimaassa asiat ovat nykyään todella hyvin. Kun ihmiset lähtevät täällä kaduille, johtaa se yleensä ongelmiin. He rikkovat ikkunoita ja tuhoavat paikkoja, sanoo Nora.

Nora viittaa Baskimaan talouteen, joka on Espanjan vahvimpia. Yksi selitys menestykselle on baskien autonomia, joka on Euroopan laajimpia.

Baskimaalla on käytännössä täydellinen verotusoikeus, jota esimerkiksi Katalonialla ei ole. Keräämistään veroista Baskit maksavat vuosittain kiintiön mukaisen summan Espanjalle. Viime vuonna se oli noin 800 miljoonaa 13 miljardin euron verotuloista.

Katalonia joutuu pulittamaan huomattavasti suuremman osuuden tuloistaan Espanjalle.

Baskit ovat olleet vaa’ankieliasemassa tukemassa pääministeri Mariano Rajoyn kansanpuolueen vähemmistöhallitusta. Näin he ovat onnistuneet puristamaan irti enemmän sopimuksestaan Madridin kanssa.

Mielenosoitukset jäävät pieniksi

Parin korttelin päässä Noran putiikista parisataa mielenosoittajaa värjöttelee tihkusateessa.

He vaativat kahden katalonialaisen kansalaisaktivistin vapauttamista. Espanja syyttää näitä itsenäisyysliikkeen johtohahmoja agitaatiosta valtiota vastaan.

Baskimaa
Itsenäisyysmieliset mielenosoittajat kokoontuivat aukiolle Bilbaossa. Antti Kuronen / Yle

– On häpeä, että tänäkin päivänä Espanjassa on poliittisia vankeja, sanoo Galdos Garcia.

Samaan aikaan pitkälti toistasataatuhatta ihmistä vaatii samaa asiaa Barcelonan keskustassa. Kataloniassa itsenäisyys on saanut massat liikkeelle, Baskimaassa vain harva tuntuu innostuvan aiheesta.

Galdos Garcia unelmoi silti itsenäisestä Baskimaasta.

– En tunne itseäni espanjalaiseksi. Espanja on korruptoitunut maa, jossa eläimiä tapetaan raa'asti fiestoissa. Katalonian vanavedessä ehkä mekin saamme aikaiseksi itsenäisyysliikkeen, Garcia toteaa toiveikkaasti.

"Baskimaan itsenäisyys riippuvainen Katalonian tapahtumista"

Eusko Alkartasunan, baskimaan solidaarisuuspuolueen, puoluetoimistolla toivotaan, että Katalonian tapahtumat saisivat lumipallon vyörymään.

– On totta, että Baskimaan itsenäisyys on täysin riippuvainen Katalonian tapahtumista. Jos Katalonia epäonnistuu, tarkoittaa se melko varmasti loppua meidänkin unelmallemme, sanoo puolueen tiedotusjohtaja Iker Ruiz de Egino.

puolue
Baskimaan itsenäisyys on täysin riippuvainen Katalonian tapahtumista, sanoo Baskimaan solidaarisuuspuolueen tiedotusjohtaja Iker Ruiz de Egino. Antti Kuronen / Yle

Eusko Alkartasuna on yksi neljästä vasemmistopuolueesta, jotka ovat liittoutuneet ajamaan itsenäisyyttä Baskimaalle. Viime aluevaaleissa liittouma sai 21 prosentin kannatuksen.

– Tavoittelemme itsenäisyyttä rauhanomaisin keinoin. Se on tärkeää, koska baskit yhdistävät helposti itsenäisyystaistelun väkivaltaan ETA:n takia. Emme missään nimessä halua turvautua väkivaltaan, selittää Iker Ruiz de Egino.

Eginon mukaan nykyisten itsenäisyysliikkeiden suurin haaste on vakuuttaa baskit siitä, että itsenäisyyttä voi ajaa rauhanomaisesti.

ETA, joka perustettiin vuonna 1959, vastustamaan Francon diktatuuria muuttui nopeasti väkivaltaiseksi liikkeeksi, jonka iskuissa on kuollut noin 900 ihmistä. Muun muassa EU on luokitellut sen terroristijärjestöksi.

Seitsemän vuotta sitten ETA ilmoitti luopuvansa aseellisesta taistelusta, ja tänä vuonna se luovutti aseensa.

Arvet Baskimaan yhteiskunnassa ovat silti syvällä.

Ikävät muistot diktatuurista ja ETA:n terrorista

Mielenosoitusta puistonpenkiltä seuraavat vanhukset hymähtävät itsenäisyysliikkeelle.

He muistavat Francon ajan, ETA:n terrorin ja kaikki ikävät asiat, joita baskit ovat menneinä vuosikymmeninä kohdanneet.

– Ikipäivänä emme halua itsenäisyyttä. Se johtaa vain kurjuuteen. Näettekö kuinka Katalonia tuhoaa itsensä ja Espanjan. Näin me asiasta ajattelemme, sanoo Ignacio.

Baskimaa
Mielenosoitusta seuranneet vanhukset eivät kannata itsenäisyysliikettä. Antti Kuronen / Yle

Vieressä istuvat rouvat nyökyttelevät ja toteavat, etteivät he halua palata entiseen.

Päivän mittaan kadulla ei tule vastaan yhtäkään itsenäisyyden intohimoista kannattajaa. Sen sijaan muutamat ihmiset toivovat laillista kansanäänestystä asiasta. Siis sellaista kansanäänestystä, jolla on Espanjan hallituksen hyväksyntä.

Ulkoilmaterassilla Fatima ja Arantza nauttivat paikallisista alkupaloista, joita baskimaassa kutsutaan pintxoiksi.

– Itsenäisyys ei ole ajankohtainen asia arjessamme. Se tuntuu etäiseltä aiheelta, sanoo Fatima Mendoza.

Fatiman ja Arantza Mendozan mielestä Katalonian ja Baskimaan taustat ovat erilaiset. Baskimaassa itsenäisyys on traumaattinen asia. Monia on kuollut taistelussa sen puolesta ja sitä vastaan.

Baskimaa
Fatiman ja Arantza Mendozan mielestä Katalonian ja Baskimaan taustat ovat erilaiset. Antti Kuronen / Yle

– On niin paljon asioita, jotka eivät ole tulleet päivänvaloon liittyen Francon aikaan ja 1980-90-lukujen väkivaltaan. Pelkäämme, että jos Baskimaa vie asian Katalonian tavoin liian pitkälle, niin se päättyy huonosti, sanoo Arantza Mendoza.

Noin 20 prosenttia baskeista arvioidaan kannattavan itsenäisyyttä. Kansallismieliset puolueet ovat sen sijaan enemmistössä, mutta nämä tyytyvät ajamaan vahvempaa autonomiaa.

Baskilippuja ei juuri näkyvillä

Aukiolle kerääntyneet parisataa itsenäisyysmielistä ovat sekalaista joukkoa. Yksi edustetuista ryhmistä vaatii, että kaikki baskivangit siirrettäisiin Baskimaan vankiloihin.

Espanjan vankiloissa viruu lähemmäs neljäsataa vankia, jotka on kiinniotettu baskiterrorin aikana. Heidät on sijoitettu eri puolille Espanjaa. He eivät saa suorittaa tuomioitaan lähellä läheisiään.

– Ystäviäni on vangittuna. He eivät osallistuneet mihinkään terroristiseen toimintaan. Ihan tavalliseen poliittiseen aktivismiin, kertoo mielenosoitukseen osallistuva rouva.

Hän ei halua kertoa nimeään, mutta hänen mukaansa vangit on sijoitettu kauas Baskimaasta poliittisista syistä.

Vankien kohtalo on yksi konkreettisista kiistoista Baskimaan ja Espanjan hallitusten välillä.

Baskimaa
Antti Kuronen / Yle

Francon ajan julmuuksia yhä selvittämättä

Muitakin ongelmia on. Monien baskien mielestä Espanjan hallitus, etenkin kansanpuolue, ei ole tehnyt riittävästi Francon diktatuurin aikaisten ihmisoikeusloukkausten selvittämiseksi.

– Siihen aikaan Baskimaassa hävisi ihmisiä. Kukaan ei tiedä heidän kohtalostaan. Francon aikana baskeja sorrettiin, eikä näistä asioista haluta puhua, sanoo Zelai Nicolas, juristi baskihallinnossa.

Juristi
Zelai Nicolas johtaa kansanliikettä, joka vaatii kansanäänestystä itsenäisyydestä. Antti Kuronen / Yle

Zelai Nicolas johtaa myös kansanliikettä, joka vaatii laillista kansanäänestystä itsenäisyydestä. Hänen mukaansa itsenäisyydessä ei ole pelkästään kyse Francon diktatuurin vääryyksistä. Espanjan hallitus rikkoo baskien autonomiaa tänäkin päivänä.

– Sitä tapahtuu monissa asioissa. He ovat esimerkiksi kieltäneet meitä antamasta tiettyjä sosiaalitukia pakolaisille, vaikka se kuuluu päätäntävaltaamme. Espanja vain ilmoittaa, että pakolaisten tukeminen on Espanjan politiikan vastaista.

Mielenosoitus loppuu lyhyiden puheiden jälkeen. Se kesti puolisen tuntia. Nyt aukio ammottaa tyhjyyttään, eikä ympäröivissä rakennuksissa roiku juurikaan baskilippuja.