Kemisti-osastopäällikkö Talvivaarasta: "Olisin varmasti pystynyt tunnistamaan myrkylliset aineet"

Rovaniemen hovioikeus kuuli torstaina Talvivaaran osastopäällikkönä toiminutta miestä. Hänen mielestään jätevesien natrium ja sulfaatti eivät ole myrkyllisiä.

ympäristörikokset
Terrafamen kaivosaluetta Sotkamossa.
Entisen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen, kaivosaluetta Sotkamossa. Niko Mannonen / Yle

KajaaniTalvivaaran ympäristörikosjutun hovioikeuskäsittely Kajaanissa päättyi osastopäällikkönä metallien talteenotossa (MTO) toimineen miehen kuulemiseen. Mies kertoi työskentelevänsä tällä hetkellä Terrafame Oy:ssä.

Entinen osastopäällikkö vaatii hovioikeudessa, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan täysimääräisesti hänen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa eli yhteensä yli miljoona euroa.

– Kiistän ehdottomasti syyllistyneeni mihinkään rikokseen, mies sanoi hovioikeudessa.

Miehen työtehtävä MTO:ssa päättyi maaliskuussa 2012.

Rovaniemen hovioikeus jatkaa Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä ensi viikolla Rovaniemellä. Syyttäjien ja vastaajien loppulausunnot on tarkoitus kuulla marraskuun puolivälissä.

Yksittäisiä kokeita Talvivaaralle

Ennen Talvivaaraan siirtymistään mies työskenteli Keski-Pohjanmaan teknologiakeskuksen tutkijana.

– Tehtäväkseni tuli tehdä erilaisia laboratoriokokeita. Tiesin, että kyse oli Talvivaarasta, mutta ne olivat yksittäisiä kokeita, mies kertoi.

Kemistinä tunnen aineita ja metalleja ja niiden vaikutuksia.

Talvivaara Sotkamo Oy:n entinen osastopäällikkö

Hän kertoi, ettei ole osallistunut Talvivaaran tehtaan tai tuotantolaitoksen prosessien suunnitteluun. Eikä hän ole vaikuttanut myöskään tehtaan ympäristövaikutusten arviointiin tai ympäristölupahakemukseen.

– Kemistinä tunnen aineita ja metalleja ja niiden vaikutuksia. Olisin varmasti pystynyt tunnistamaan myrkylliset aineet. Kun nyt puhutaan jätevesistä ja natrium ja sulfaatti ovat olleet esillä, niin en pidä niitä myrkyllisinä, mies kertoi kun hänen asianajajansa Kristiina Liljedahl tiedusteli Talvivaaran jätevesistä.

MTO:n osastopäälliköksi mies tuli vuoden 2010 alussa.

Hönkäpesureista tuli huomautus

Mies kertoi osastonsa seuranneen muun muassa tehtaan hönkäpesureiden laatua ja määrää.

– Muistaakseni minulle ei osoitettu mitään tehtävää niiden vaikutusten suhteen. Osasto seurasi, miten pesurit toimivat ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Ympäristövaikutusten seuraamisesta entisen osastopäällikön mukaan vastuussa oli ympäristöpäällikkö.

Mies muisteli, että ympäristöluvassa oli maininta, että kapasiteettia tulee olla riittävästi pesemään höngät luvan edellyttämälle tasolle. Lupaviranomainen edellytti, että pesureita on riittävästi ja ne toimivat hyvin.

Kainuun ELY:n maaliskuun 2010 tarkastuksen tuloksena oli huomautus, jonka mukaan hönkien käsittely oli viipymättä saatava ympäristöluvan edellyttämälle tasolle.

– Tarkastuksen aiheena olivat ilma ja melu. Osallistuin tarkastukseen ilman osalta. Tilanne ei ollut viranomaisen mukaan riittävän hyvä, joten piti tehdä toimenpiteitä, jotta hönkien käsittely saadaan riittävälle tasolle, mies kertoi.

"En pidä sulfaattia myrkyllisenä"

Mies ei ollut varma ajankohdasta, jolloin sai tiedon tehtaan ympäristövaikutuksista. Hän muisteli, että kyseessä oli syksy 2010 tai kevät 2011.

– Syksyllä tuli jonkinlainen pH:n lasku, mutta sen syy taisi jäädä epäselväksi. Keväällä 2011 tuli esille, miten sulfaatti mahdollisesti vaikuttaa ympäristössä.

Miehen mukaan keväällä 2011 sulfaatin yhteys ympäristövaikutuksiin selvisi , kun asiaa käsiteltiin ELY-keskuksen kanssa.

– Sitä kautta nousi esille, että fysikaalinen vaikutus voi aiheuttaa pH:n laskua ja kerrostumista. En pitänyt sulfaattia myrkyllisenä aineena enkä pidä edelleenkään, mies sanoi uudelleen.

Syksyllä tuli jonkinlainen pH:n lasku, mutta sen syy taisi jäädä epäselväksi.

Talvivaara Sotkamo Oy:n entinen osastopäällikkö

Kun ympäristövaikutukset oli havaittu, MTO:ssa ryhdyttiin miettimään keinoja, joiden myötä vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä jäteveteen.

– Prosessimuutosten osalta tulokset näkyivät muutamassa viikossa, mies kertoi.

Sulfaatista sähköposteja

Syyttäjät esittelivät oikeudelle sähköpostiviestejä, joissa käsiteltiin jätevesien sulfaattipitoisuuksia. Entisen osastopäällikön yhden sähköpostivastauksen mukaan kohonneet pitoisuudet johtuivat hönkäpesureista.

– Vastasit viestiin 54 minuuttia sen saapumisen jälkeen. Miten ratkaisit ongelman niin nopeasti? kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö kysyi.

– Sulfaatti on ihan normaalia prosessissa, mies vastasi.

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala kysyi mieheltä, olisiko ympäristöongelmilta vältytty, jos tehtaalla olisi toimittu ympäristöluvan mukaisesti.

– En osaa ottaa tuohon kantaa, mies vastasi.

Kihlakunnansyyttäjä halusi tietää myös, mitä tarkoitti osastopäällikön rooli johtaa itsenäisesti metallitehtaan toimintaa.

– Osastopäällikkö on MTO:n esimies, ja siihen sisältyy toiminnan suunnittelu ja asioiden eteenpäin vieminen. Näin sen ymmärrän, mies kertoi.

Syytteet hylättiin käräjäoikeudessa

Talvivaara Sotkamo Oy:ssä osastopäällikkönä toimineen syytteet hylättiin Kainuun käräjäoikeudessa keväällä 2016. Oikeuden mukaan valtio joutuu korvaamaan miehen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat 626 000 euroa.

Entistä osastopäällikköä syytettiin kolmen muun Talvivaaran johtohenkilön kanssa törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Syyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö vaativat osastopäällikölle käräjäoikeudessa vähintään kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Sama vaatimus on esitetty hovioikeudessa.

Syyttäjät pyytävät hovioikeutta kumoamaan Kainuun käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin Suomen valtio on velvoitettu korvaamaan osastopäällikön lakimieskulut käräjäoikeudessa siinä tapauksessa, että hovioikeus toteaa myös hänen syyllistyneen rikokseen.

Lue lisää:

Talvivaaran tuotantojohtaja hovissa: "Minulla ei ollut roolia ympäristövaikutusten tarkkailussa"

Entinen Talvivaara-pomo kertoi hovioikeudessa oman versionsa: "Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä"

Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.