Talvivaaran tuotantojohtaja hovissa: "Minulla ei ollut roolia ympäristövaikutusten tarkkailussa"

Talvivaaran entinen tuotantojohtaja kertoi hovioikeudessa, ettei valvovilta viranomaisilta tullut viestiä ristiriidoista ympäristöluvan ja kipsisakka-altaiden kanssa.

Talvivaara
Henkilöt kävelevät kaivoksella.
Rovaniemen hovioikeus jalkautui katselmukseen entisellä Talvivaaran kaivoksella 17.10.2017Niko Mannonen / Yle

KajaaniRovaniemen hovioikeus jatkoi torstaina Talvivaaran ympäristörikosjutun käsittelyä Kajaanissa.

Talvivaara Sotkamo Oy:n tuotantojohtajana toiminut mies vaatii, että Rovaniemen hovioikeus kumoaa Kainuun käräjäoikeuden tuomion ja velvoittaa Suomen valtion korvaamaan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.

Hän kertoi toimineensa aiemmin myös yhtiön ympäristö- ja infrastruktuuripäällikkönä, jolloin hän oli yhteyshenkilönä YVA-menettelyvaiheessa ja ympäristölupaa haettaessa.

– En havainnut mitään puutteita näissä menettelyissä, mies kertoi.

"Tuotannossa ei rikottu raja-arvoja"

Mies kertoi siirtyneensä vuonna 2008 tuotantojohtajan tehtäviin. Hän kertoi, että tehtävän vastuut oli kirjattu niin sanottuun vastuumatriisiin. Organisaatiokaavio esitettiin todisteena hovioikeudessa.

Hänen mukaansa kestävän kehityksen osasto vastasi muun muassa ympäristövaikutusten tarkkailusta. Entisen tuotantojohtajan mukaan hänen tehtäviinsä ei kuulunut ympäristövaikutusten tarkkailu tai raportointi.

Terrafamen kaivosaluetta.
Talvivaaran entinen tuotantojohtaja kertoi hovioikeudessa, ettei hänellä ollut valtuuksia keskeyttää tuotantoa.Niko Mannonen / Yle

– Olin kyllä perehtynyt Talvivaaran ympäristölupaan. Sain myös tiedot velvoitetarkkailusta. Jätevesien päästöt olivat ympäristöluvan mukaisia, mies kertoi.

Miehen mukaan tuotannossa ei rikottu raja-arvoja, eikä siitä tullut tietoa myöskään valvovalta viranomaiselta. Entinen tuotantojohtaja kertoi, ettei hänellä ollut valtuuksia esimerkiksi keskeyttää tuotantoa.

– Tuotannon keskeyttäminen ei olisi ratkaissut esimerkiksi alueelle johdettavan veden tuloa.

Korjaavia toimenpiteitä tehtiin

Kaivoksen lähivesistöjen tilassa havaittiin ensimmäinen muutos heinäkuussa 2010, jolloin mies kertoi olleensa kesälomalla.

– Seuraavaksi havaittiin pohjoisen suunnan vesistössä pH:n alenemista. Sitä muutosta ei tiedetty eikä ymmärretty, mies kertoi.

Miehen mukaan jätevesien johtaminen luontoon keskeytettiin ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittiin menettelyistä. Myöhemmin ELY-keskus hyväksyi jäteveden uudelleenjohtamisen aloittamisen.

– Toimitusjohtaja Pekka Perä nimitti työryhmän, jonka piti selvittää pH:n alenemaa. Minä en siihen ryhmään osallistunut, mies kertoi.

Kipsisakka-altaiden vesi oli luonnollisesti ympäristöluvan mukaista.

Talvivaaran entinen tuotantojohtaja

Työryhmä raportoi vuodenvaihteessa 2010–2011, että jäteveden sulfaattitasoja pitäisi saada alemmaksi.

– Metallien talteenotossa toteutettiin erittäin merkittäviä muutoksia niissä puitteissa, mitä laitos mahdollisti. Toimenpiteet olivat rajallisia ja niitä toteutettiin tehokkaasti. Pidemmän tähtäimen toimenpide oli, että konsultiksi otettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT, jotta sulfaattitasoa pystyttäisiin alentamaan edelleen.

"Luonnollisesti ympäristöluvan mukaista"

Hovioikeus käsitteli myös tehtaan kipsisakka-altaita. Miehen mukaan esimerkiksi niiden rakentamisessa ei ollut mitään puutteita. Rakentamista valvoi hänen mukaansa myös Kainuun ELY-keskus.

– Laaja valvontaorganisaatio ei esittänyt mitään huomioita altaiden rakentamisessa tai tarkastuksissa.

Tuotantojohtajan mukaan hän ei osallistunut mitenkään altaiden suunnitteluun tai rakentamiseen.

– Kipsisakka-altaiden vesi oli luonnollisesti ympäristöluvan mukaista. Allasta käytettiin esimerkiksi vesi- ja lietevarastona. Luvassa ei ollut minkäänlaista määräystä, ettei sitä saisi käyttää vesivarastona. Viranomaisilta ei tullut koskaan sellaista viestiä, että ristiriitaa olisi ympäristöluvan kanssa, mies kertoi.

En ole syyllistynyt tässä asiassa rikokseen.

Talvivaaran entinen tuotantojohtaja

Hänen mukaansa ympäristölupa ei tarjonnut mitään menettelyä, jonka mukaan vesi oltaisiin voitu poistaa kipsisakka-altaista.

Kipsisakka-altaissa tapahtui kaikkiaan neljä vuotoa Talvivaaran toiminta-aikana. Miehen mukaan vesi tai altaiden rakenne ei ole ollut millään tavallaan vuotojen syynä.

– En ole syyllistynyt tässä asiassa rikokseen, mies sanoi.

Mies lopetti työskentelyn Talvivaarassa 30.4.2012, jolloin hän jäi sairaslomalle.

Tuotantojohtaja valvoi osastoja

Syyttäjä Kimmo Vakkala kysyi tuotantojohtajana toimineelta mieheltä hänen aiemmasta työhistoriastaan. Ennen Talvivaaraa mies kertoi työskennelleensä Lapin Vesitutkimuksen palveluksessa.

– Työhöni kuului vesikonsultointikohteita, myös Talvivaaraan liittyviä asioita, mies kertoi.

Syyttäjä tiedusteli myös miehen käsitystä Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Talvivaaran Kaivosyhtiö Oyj:n välisestä suhteesta.

– Kaivososakeyhtiö oli emoyhtiö ja Sotkamo oli tytäryhtiö. Minulla ei ollut kuitenkaan käsitystä, mitkä asiat kuuluvat kummallekin. Kun tulin taloon, niin se taisi olla silloin Talvivaara-projekti Oy. Olin oman käsitykseni mukaan aluksi sen työntekijä. Kun jäin pois huhtikuussa 2012, niin olin ollut kaivososakeyhtiön työntekijä, mies kertoi.

Mies kertoi, että hänellä oli tuotantojohtajana velvollisuus valvoa, että osastot toimivat huolellisesti.

– Olen mielestäni täyttänyt sen velvollisuuden erittäin hyvin.

Hajut olisivat sulkeneet tehtaan

Mies kertoi, että hänen tuotantojohtaja-aikanaan otettiin käyttöön osastopäällikköpalaverit.

Syyttäjä tiedusteli, osallistuiko mies muun muassa ongelmien ratkaisuun, jos niitä käsiteltiin palavereissa.

– Olin läsnä suurimmassa osassa näitä kokouksia, mies kertoi, mutta hän ei kuitenkaan muistanut, oliko läsnä syyttäjän viittaamissa muutamissa kokouksissa, joista yhdessä käsiteltiin muun muassa pH:ta.

Tehtaalla oli myös hajuongelmia, jotka tuntuivat ajoittain myös Kajaanissa asti. Miehen mukaan johto määräsi tuolloin, että tehdas pitää sulkea. Mies tarkoitti johdolla tehtaan ylempiä toimihenkilöitä, kuten toimitusjohtaja Pekka Perää.

– Miten hajujen takia tehtaan olisi voinut sulkea, mutta ei jätevesipäästöjen vuoksi? syyttäjä Heikki Ylisirniö kysyi mieheltä.

Mies totesi lyhyesti, että tehtaan mahdollinen sulkeminen oli ylempien toimihenkilöiden päätettävissä.

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2016 tuotantojohtajana toimineelle miehelle ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakkoa eli 6 540 euroa. Syyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö vaativat hänelle törkeästä ympäristön turmelemisesta vähintään 10 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Tämä vaatimus on toistettu hovioikeudessa.

Lisäksi käräjäoikeudessa vaadittiin, että kaikki neljä vastaajaa on tuomittava menettämään valtiolle yhteisvastuullisesti Talvivaara Sotkamon kanssa rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 13,3 miljoonaa euroa.

Hovioikeudessa syyttäjien vaatimus on, että Pekka Perä, tuotantojohtaja ja Talvivaara Sotkamo Oy tulee tuomita yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 13,3, miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Entinen Talvivaara-pomo kertoi hovioikeudessa oman versionsa: "Jonkinlainen maailmanennätys saatiin synnytettyä"

Talvivaara-jutusta myös useita lisätutkintoja – syyttäjät haluavat selvittää Pekka Perän pääomatuloja

Pekka Perä kiisti Talvivaaran allasvuotojen ympäristövahingot hovioikeudessa – "Onnettomuuksia, joista ei voi seurata rikosvastuuta"

Talvivaaran ympäristörikosjuttu alkaa hovioikeudessa – käräjillä puolustus toi 1 000 sivua yllätystodisteita

Pattitilanne: Ihmiset odottavat korvauksia Talvivaaran ympäristövahingoista, maksajaa ei löydy

Kuusi kohtaa Talvivaara-tuomioista – Oikeudenkäynnissä nähtiin vasta ensimmäinen erä

Tuomiopäivä – syyllistyivätkö Talvivaara-pomot ympäristörikokseen? Massiivinen oikeusjuttu pähkinänkuoressa

Talvivaaran tapahtumat vuosilukuina

2004: Helmikuussa Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet. Maaliskuun 10. päivä Pekka Perän ja kaivoksen johtajan rikosepäily alkaa.

2005: Kesällä Talvivaaraan rakennettiin pilottikasa, jonka koko oli noin 1/900 todellisesta tuotannosta.

2007: Kaivosalueen rakentaminen alkaa, Talvivaara saa ensimmäisen ympäristö- ja vesitalousluvan.

2008: Kaivoksen tuotantoa aloitellaan. Kipsisakka-allas vuotaa ensimmäisen kerran.

2009: Talvivaara poistaa rikin hajua ja saostaa metalleja lipeällä, joka nosti päästövesien natrium- ja sulfaattipitoisuudet nopeasti monikymmenkertaisiksi.

2010: Osastopäällikön rikosepäily alkaa. Kipsisakka-allas vuotaa.

2011: Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistus vireille. Kainuun ELY-keskus tekee poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran päästöistä, jotka ovat monikymmenkertaisia lupahakemukseen verrattuna. Yhtiön malminliuotus ei toimi toivotulla tavalla.

2012: Harri Natunen Talvivaaran toimitusjohtajaksi, Natusen rikosepäily alkaa. Kesä on sateinen, Talvivaaralla on isoja ongelmia vesien kanssa, louhinta keskeytyy. Kipsisakka-allasta korotetaan kesällä. Altaaseen pumpataan syksyllä raffinaattia eli metallien talteenottolaitoksen hapanta paluuliuosta. Kipsisakka-allas vuotaa marraskuussa, vuotovettä päätyy kaivosalueen ulkopuolelle 240 000 kuutiometriä. Pekka Perä palaa toimitusjohtajaksi.

2013: Kipsisakka-allas vuotaa keväällä. Talvivaara saa tiukemman ympäristö- ja vesitalousluvan. Esitutkinta valmistuu lokakuussa, materiaalia on 4 000 sivua.

2014: Neljä Talvivaara-pomoa ja Talvivaara Sotkamo Oy saavat syytteen törkeästä ympäristönturmelemisesta. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu marraskuussa konkurssiin.

2015: Ympäristörikosjuttua käsitellään Kainuun käräjäoikeudessa kaksi kuukautta.

2016: Kainuun käräjäoikeuden tuomio: ympäristön turmeleminen, yhden vastaajan syytteet hylätään.

2017: Lokakuun 9. päivä alkoi Rovaniemen hovioikeuden käsittely.

Korjattu 19.10.2017 klo 16.16: Vaihdettu VTT:n lyhenne oikeaksi, aiemmin se oli virheellisesti VVT.