Sisällissodan punaisille ja valkoisille uhreille vireillä yhteinen, moderni muistomerkki – toimii kuin Pokemon-peli

Muistomerkistä on tarkoitus järjestää veistoskilpailu, jonka voittajan valitsisi presidentti Martti Ahtisaari.

Patsaat ja muistomerkit
Valkoisten muistomerkki Korian sillan kupeessa.
Valkoisten muistomerkki Korian sillan kupeessa Kouvolassa.Minna Heikura / Yle

KOTKA Kotkaan vireillä olevasta, vuoden 1918 sisällissodan uhrien yhteisestä muistomerkistä on tulossa rauhan symboli, jonka tarkoitus on katsoa kohti tulevaisuutta. Punaisten ja valkoisten yhteiset muistomerkit ovat Suomessa harvinaisia.

– Aluksi esitettiin perinteistä muistelupaatta, johon olisi laitettu sodassa menehtyneiden nimiä. Kansalaiskeskustelun pohjalta aloimme pohtia, olisiko syytä miettiä sittenkin eteenpäin katsovaa taidehankintaa, kertoo Kotkan kulttuurijohtaja Antti Karjalainen.

Muistelupaaden sijaan suunnitelmissa on nyt veistos, jonka työnimi on "Tie eteenpäin". Siihen on tarkoitus liittää kirjailija Algot Untolan teksti: "Kun kaikki tiet päättyvät, on syytä ajatella matkan jatkamista."

Veistos on tarkoitus toteuttaa kutsukilpailuna, johon kaupunki pyytää vedokset viideltä veistäjältä. Suunnitelmissa on, että voittajateoksen valitsisi Nobel-palkittu presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen.

– Ahtisaaren perustama CMI-järjestö tekee erittäin hyvää työtä rauhanvälityksen saralla, joten olisi loistava juttu, jos voisimme jollain tapaa kytkeä heidät mukaan tähän, Karjalainen toteaa.

Kaupunki myös lahjoittaisi CMI-järjestön kautta 20 000 euroa konfliktien ratkaisutyöhön.

AR-tekniikkaa

Veistos paitsi kunnioittaisi sisällissodan uhreja myös heijastelisi nykypäivää ja maailman levottomuuksia.

– Maailmalla sisäisten konfliktien määrä on lisääntymässä, ja se on huolestuttavaa. Mutta kaikki konfliktit, jotka ihmiset ovat saaneet aikaan, voidaan myös ratkaista, sanoo Karjalainen.

Alkuperäinen suunnitelma herätti närää poliitikkojen välillä, koska samaan muistomerkkiin olisi kirjattu sekä punaisten että valkoistenuhrien nimet. Se on edelleen suunnitelmissa, mutta tarkoitus on hyödyntää nimien esiintuonnissa nykyteknologiaa kuten AR-tekniikkaa. Se tarkoittaa eräänlaista lisättyä todellisuutta. Tekniikkaa käytetään esimerkiksi suositussa Pokemon-pelissä. Älypuhelimen kameran läpi voi tietyn sovelluksen kautta ja paikannuksen avulla nähdä asioita, joita ei paljain silmin näy.

– Pariisissa on elävöitetty vanhoja patsaita näin. Kun patsaan kyltti on mennyt ajan saatossa siihen kuntoon, ettei sitä enää pysty lukemaan, teksti on AR-teknologian avulla pystytty tuomaan esiin.

Tekniikkaa on hyödynnetty myös esimerkiksi suomalaisissa taidemuseoissa.

Kipeitä kysymyksiä

Muistomerkin suunnittelu käynnistyi Kotkan kaupunginvaltuutetun Pentti Tiusasen (vas.) aloitteesta, ja alustavaan suunnittelutyöhön osallistui lisäksi SDP:n, vihreiden ja keskustan edustajia. Kaupunginhallitus äänesti veistoshankkeen aloittamisen puolesta elokuussa äänin 8-5.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten riveissä hanketta ei ole katsottu hyvällä. Yksi hankkeen vastustajista on alusta saakka ollut Kotkan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jari Elomaa (kok.).

– Ajatus on kummallinen. Vanhoja on turha kaivaa esiin. Nämä asiat ovat joillekin vielä kipeitä kysymyksiä, Elomaa sanoi Ylelle huhtikuussa.

Kulttuurijohtaja Antti Karjalaisen mukaan seuraavaksi selvitetäänkin, mitä mieltä vainajien omaiset ovat nimien liittämisestä muistomerkkiin.

– Se voi olla omaisille herkkä asia, joten tässä pitää edetä varovasti ja diplomaattisesti.

Yleensä omat muistomerkit

Punaisten ja valkoisten yhteismuistomerkit ovat Suomessa harvinaisia. Tavallisesti punaisille ja valkoisille on omat muistomerkit. Näin on esimerkiksi Kouvolassa, joka oli Etelä-Kymenlaakson tapaan sisällissodan verinen näyttämö.

Ilmeisesti seurakunnat ovat joillakin paikkakunnilla tehneet yhteisiä muistomerkkejä. Tutkijat ovat ehdottaneet, että sellainen tehtäisiin esimerkiksi Kouvolan Jaalan hautausmaalla kunnostamatta jääneestä, mahdollisesti valkoisen vainajan haudasta.

Kotkassa ja Kymissä on arvioitu kuolleen sisällissodassa yli 700 ihmistä.

– Yhteismuistomerkki on tärkeä, koska tänä päivänä yhdistyminen ja yhtenäisyys ja anteeksi antaminen menneille tapahtumille puolin ja toisin on yhdessä eteenpäin katsomisen edellytys, sanoi sisällissotaan perehtynyt tietokirjailija Sakari Viinikainen huhtikuussa.

Teokseen on varattu rahaa 50 000 euroa, ja se sijoitetaan osaksi Kotkan veistospromenadia. Veistoksen on määrä valmistua ensi vuoden itsenäisyyspäiväksi.