Pakolaisten puolustaja kysyy suomensisulaiselta: "Etkö haluaisi Kauhavalle Little Irakia?"

Kuplat-sarjan toisessa osassa helsinkiläinen turvapaikanhakijoiden auttaja Katri Tapola ja heitä arvosteleva suomensisulainen Noora Budde Kauhavalta kohtaavat.

turvapaikanhaku
Katri Tapola ja Noora Budde
Katri Tapola ja Noora Budde pohtivat Kuplat-sarjan 2. osassa maahanmuuttoa.

Noora Budde oli viime kuntavaaleissa Kauhavan perussuomalaisten ehdokas ja kuuluu myös Suomen Sisuun. Järjestö on Suojelupoliisin mukaan äärioikeistolainen. Budde on pitänyt kansallismielisissä tilaisuuksissa puheita, joissa on arvostellut jyrkästi turvapaikanhakijoita.

Budde haluaisi, että Kauhavalla toimiva yli 300 asukkaan vastaanottokeskus suljettaisiin. Sen asukkaista 80 prosentilla on kielteinen turvapaikkapäätös.

– Kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen, ei kyselty papereita. On riski, että joukossa on myös terroristeja, Budde sanoo.

Kirjailija Katri Tapola auttaa turvapaikanhakijoita ja uskoo heidän rikastuttavan suomalaista kulttuuria. Viime keväänä hän ryhtyi käymään turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä Helsingin Rautatientorilla, ja sai sieltä monia ystäviä. Hän suree kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja pitää pakkopalautuksia epäinhimillisinä.

– Ihminen on horkassa ja tärisee pelosta, kun poliisi sanoo, että sulla on kaksi vaihtoehtoa: pakkopalautus tai vapaaehtoinen paluu. Eihän mun tarvitse ajatella kuin, että mä olen äiti, ja mitä jos mun oma poika olisi tuossa tilanteessa. Toivoisin, että joku sitä auttaisi, Tapola sanoo.

Millainen on Budden ja Tapolan kohtaaminen – ovatko he valmiita pohtimaan rauhassa toisen vierasta ajatustapaa vai suojautuvatko omiin lokeroihinsa?

“Jokainen voi joskus huijata”

Katri Tapola ja Noora Budde tapaavat ensi kertaa Kauhavan asemalla ja hämmästyttävää kyllä: halaavat toisiaan. Varsinainen kohtauspaikka on kauhavalaisen hotellin sohva, jolle he istuutuvat vierekkäin jännittyneen oloisina.

Molemmat ovat syntyneet Pohjanmaalla ja arvostavat muistoja turvallisesta lapsuudesta lakeuksilla. Tämä turva on Budden mielestä kuitenkin järkkynyt, kun paikkakunnalle on tuotu turvapaikanhakijoita.

Budde on miettinyt joukon kysymyksiä, joilla haastaa Tapolaa. Olisiko Tapola valmis ottamaan vastaan kaikki avuntarvitsijat Suomeen? Miten meille käy, jos tänne tulee valtavasti islaminuskoisia? Pitäisikö meidän pienenä kansana puolustaa omaa hyvinvointia?

Tapolakaan ei väitä, että Suomi pystyisi auttamaan kaikkia, kunhan edes näitä pakolaisia, jotka jo ovat Suomessa. Tuntemiensa turvapaikanhakijoiden perusteella Tapola sanoo, että he haluavat kaikkein eniten tehdä töitä ja opiskella suomen kieltä.

Budde epäilee turvapaikanhakijoiden motiiveja – eikö Tapolalle ole koskaan tullut mieleen, että he voisivat joissain asioissa huijata? Kaikki eivät olekaan alaikäisiä, vaikka ovat niin väittäneet. Paperit ja passit ovat kateissa.

Jokainen ihminen voi varmaan joissain asioissa huijata riippumatta siitä, mistä on lähtöisin, Tapola miettii. Hän kertoo kuitenkin tuntevansa afganistanilaisia, joilla ei ole ollutkaan passia, koska he ovat jo hyvin pieninä paenneet Afganistanista Iraniin. Syntymäaika saattaa perustua siihen, mitä äiti on joskus sanonut.

“Miten kävisi läskisoosille?”

Buddea ja Tapolaa yhdistää pettymys siihen, miten poliitikot ja viranomaiset ovat hoitaneet maahanmuuttokysymystä. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto on Budden mielestä pimittänyt tietoja, Tapolan mukaan tehnyt turvapaikkaratkaisuissa virheitä.

Aika pian keskustelun edetessä hahmottuu, mihin heidän erimielisyytensä lopulta aina kiertyvät. Noora Buddelle tärkeää ovat valtiot ja niiden rajat, ja oman kulttuurin säilyminen mahdollisimman ennallaan. Hän näkee paljon asioita, jotka uhkaavat tätä.

Miten tulevaisuudessa kävisi Suomessa läskisoosille ja joulukinkulle? Budde huomauttaa, että sianlihan syönti on islaminuskoisilta kielletty.

Käykö niin, että valtioiden sisälle muodostuu erilaisia yhdyskuntia? Buddea järkytti Brysselissä se, miten ympäristö muokkaantui Lähi-idän kaltaiseksi. Myös Singaporessa oli Budden siellä vieraillessa oma Chinatown ja Little India.

– Etkö tykkää moninaisuudesta, etkö haluaisi Kauhavalle jotain Little Irakia? Tapola naurahtaa.

– Mieluummin haluan matkustella ja tutustua eri kulttuureihin kuin niin, että se tulee mun naapuriin, Budde vastaa.

– Mä taas mielelläni otan sen naapuriin ja matkustan siinä mun arjessa.

Kutsu itähelsinkiläiseen kouluun

Tapola myöntää, että siinä maassa, johon muualta tullaan, tapahtuu varmasti muutosta. Mutta hän näkee sen mahdollisuutena. Monimuotoisuus tarkoittaa hänelle erilaisia vaihtoehtoja, joista on mahdollista saada vaikutteita ja inspiraatiota.

– Minkähän takia en näe näitä uhkakuvia - puuttuuko multa mutteri vai kiristääkö sulla ruuvi? Tapola heittää.

– Tai sitten se on sekä että, Budde myötäilee.

Tapola uskoo, että Suomeen mahtuu monenlaista ruokakulttuuria halal-lihoineen päivineen. Hän kutsuu Budden Itä-Helsinkiin katsomaan, miten monikulttuuriset ruokailut on siellä kouluissa hoidettu.

Kaksi tuntia hotellin sohvalla on kulunut, ja molemmat alkavat olla väsyneitä.

Budden mukaan tapaaminen ei hirveästi muuttanut hänen ajatuksiaan, mutta oli mukavaa kuulla toisenlaista näkökulmaa. Tapola sanoo kohdanneensa ihmisen, jollaiseen omissa ympyröissä tuskin törmäisi.

Kun on tullut aika erota, he vaihtavat yhteystietoja ja sopivat tapaavansa uudelleen Helsingissä.

Kuplat-sarjan toinen osa esitetään myös A-studiossa maanantaina 23.10. klo 21, TV1. Sarjan ensimmäisen osan Onko köyhyys ihmisen oma syy? voit katsoa täältä.