yle.fi-etusivu

Vanha kerrostalo nurin ja uutta tilalle? Helpommin sanottu kuin tehty, ainakin nykyisen lainsäädännön mukaan

Yksikin osakas voi vastustuksellaan pistää asunto-osakeyhtiön purkavan lisärakentamisen jäihin. Ministeriö hakee tilanteeseen muutosta.

täydennysrakentaminen
Julkisivuremontti kerrostalossa.
Tiina Jutila / Yle

Kokoustelua, kysymysten esittämistä, riskien tiedostamista – näitä kolmea on Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnösen mukaan syytä tehdä, mikäli haluaa osakkaana vaikuttaa asunto-osakeyhtiössä päätettävissä täydennysrakentamishankkeissa.

Kun myydään pala tonttia

Jos asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan palan myymistä sen omistamalta tontilta täydennysrakentamista puuhaavalle rakennusliikkeelle, on osakkaan varauduttava pitkään prosessiin ja useampaan kokoukseen.

Rakentamista koskevaan päätöksentekoon kannattaa osallistua ensimetreiltä lähtien. Päätökseen riittää yksinkertainen enemmistöpäätös, jos alueella ei ole osakashallintaisia tiloja, kuten esimerkiksi asuinhuoneistoja.

– Osallistu heti alussa yhtiökokouksiin, esitä paljon kysymyksiä, pohdi vaihtoehtoja rakentamiseen, Kristel Pynnönen neuvoo.

Tähän (purkava lisärakentaminen) päätöksenteon haastavuuteen lainsäätäjä haluaa nyt puuttua.

Kristel Pynnönen

Keskeisimpiä pohdittavia asioita on, kuka hakee vastaavassa tapauksessa vaadittua asemakaavamuutosta kaupungilta: onko se taloyhtiö ennen tonttipalan myymistä vai rakennusliike myymisen jälkeen?

– Muutoksesta syntyy kustannuksia sitä hakevalle, Pynnönen muistuttaa.

Muutoksen hakeminen ei ole myöskään riskitöntä. Taloyhtiön hakiessa muutosta ei sillä aina ole täyttä varmuutta sen läpimenosta tai tonttipalan ostajan löytymisestä.

– Jos tonttipala taas myydään ennen kaavamuutoksen lopputulosta, on sillä varmasti vaikutusta palan hintaan, Pynnönen lisää.

Myydäänkö rakennusoikeutta, toimitaanko rakennuttajana?

Kun tehdään lisärakentamista, esimerkiksi toteuttamalla asuntoja olemassa oleviin ullakkotiloihin, voi taloyhtiö myydä rakennusoikeuden rakennuttajalle tai itse rakennuttaa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa rakennusoikeus myydään ulkopuoliselle, ja se toteutetaan niin sanottuna suunnattuna osakeantina 2/3 määräenemmistöpäätöksellä.

Jälkimmäiselle vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. Pynnönen olisi tämän vaihtoehdon kanssa tarkkana.

– Suositukseni on, ettei tähän lähdettäisi mukaan kovin helposti. Jos rakentamisessa tapahtuu virheitä, kantavat osakkaat vastuun.

Purkava lisärakentaminen on haasteellista

Yksi järeimmistä täydennysrakentamisen konsteista on purkava lisärakentaminen.

Tässä rakentamisen muodossa vanhaa osakashallintaista tilaa pistetään sileäksi, ja tilalle rakennetaan kokonaan uutta. Purkavaan lisärakentamiseen päädytään yleensä silloin, kun asunto-osakeyhtiö toteaa vanhan rakennuksen remointoimisen muodostuvan lähes yhtä kalliiksi tai jopa kalliimmaksi, kuin uuden rakentamisen.

Purkava lisärakentamisen nuijiminen läpi kokouksessa on kuitenkin vaikeaa, Kristel Pynnönen muistuttaa. Se nimittäin vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen.

– Tähän päätöksenteon haastavuuteen lainsäätäjä haluaa nyt puuttua. Sen keventämiseen on jo asetettu työryhmä.

Pynnönen viittaa oikeusministeri Antti Häkkäsen asettamaan työryhmään, joka valmistelee ehdotusta asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta purkavan lisärakentamisen helpottamiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Työryhmä valmistelee ehdotusta, jossa asunto-osakeyhtiö voisi päättää purkavasta lisärakentamisesta määräenemmistöpäätöksellä.