Lääkärit pelkäävät sairaalan alasajoa: Sairauskohtauksen hoitoviive voisi olla kohtalokas ja teollisuuden suuronnettomuus mahdoton hoitaa

Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärit pelkäävät, että Kemissä toimiva sairaala ajetaan alas ja siitä tulee terveyskeskus. Lääkäreiden mukaan hoidon siirtyminen yli sadan kilometrin päähän voisi vaarantaa potilaiden hengen.

keskussairaalat
Kyltti, jossa punainen risti ja teksti sairaala.
Antti Heikinmatti / Yle

Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärit ovat ilmaisseet syvän huolensa alueen palveluiden romuttumisesta, kun elokuussa ilmoitetut kiireellisen hoidon asetus ja keskittämisasetus sekä vielä keskeneräiset sote- ja maakuntauudistus tulevat voimaan.

– Suuri vaara on siinä, että leikkaus- sekä teho-osastotoiminta kärsivät kovasti tässä sairaalassa ja sitä myötä dominoefektillä muutkin palvelut tulevat kärsimään ja sairaalaa aletaan ajaa alas, perusterveydenhoidon ylilääkäri Pertti Sakaranaho Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä sanoo.

Uhkakuvana on sairaalan kutistuminen terveyskeskukseksi.

– Pahimmassa tapauksessa tässä toimii terveyskeskustasoinen sairaala, jossa on ehkä vähän sisätautipäivystystä ja kuntoutustoimintaa. Erikoissairaanhoito valuu hiljalleen pois tältä alueelta, Sakaranaho jatkaa.

Käytännössä siitä voi seurata esimerkiksi, että potilas halvaantuu.

Outi Nyberg

Hoidon siirtymisellä yli sadan kilometrin päähän olisi dramaattiset vaikutukset alueen asukkaille. Käytännössä hoidon viivästyminen tarkoittaisi, että esimerkiksi halvausten ja sydänvaurioiden määrä lisääntyisi. Myös potilaiden kuolemanriski kasvaisi.

– Tällä hetkellä meillä on toimivat hoitoketjut esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja potilaat saa nopeasti oikea-aikaisen hoidon. Siinä tilanteessa, että kaikki hoito tapahtuisi muualla, tulee viivästymisiä. Käytännössä siitä voi seurata esimerkiksi, että potilas halvaantuu, sanoo kirurgian ylilääkäri, operatiivisen tulosalueen johtaja Outi Nyberg Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä.

Grafiikka.
Kyösti Vaara/Yle

Hoidon siirtyminen kauas alueelta, jossa on runsaasti raskasta teollisuutta, olisi erityisen riskialtista. Nettipalstoilla poliittisia päättäjiä on varoitettu, että sairaalan alasajo voi johtaa jopa kuolemantapauksiin.

– Onnettomuustapauksissa, joissa on paljon loukkaantuneita, meillä ei ole riittävästi kapasiteettia kuljettaa loukkaantuneita Ouluun. Kyllä potilaat pitää stabiloida täällä, ja jos meillä ei ole päivystystä, päivystävää röntgeniä ja teho-osastoa, niin kyllä se voi myös tarkoittaa sitä [kuolemantapauksia], Sakaranaho sanoo.

Lääkäreiden mukaan myös Meri-Lapin kuljetuskaluston rajat tulisivat nopeasti vastaan.

– Ajatellaan käytännössä, että tällä hetkellä olisi vaikka 20 minuutin matka tapahtumapaikalta sairaalaan ja sitten matka olisi sata kilometriä, niin tämän sadan kilometrin peittoamiseen tarvitaan ambulanssilta 4–5 tuntia. Tuskin ambulansseja ja sairaskuljetuskalustoa tullaan merkittävästi lisäämään, vaikka palvelut siirtyvät kauemmaksi, Nyberg sanoo.

Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärit ovat koonneet esimerkkitapauksia, mitä sairaalan palveluiden alasajo voisi potilaille tarkoittaa esimerkiksi äkillisissä sairauskohtauksissa.

Aivoinfarktin hoidon aikaikkuna on lyhyt, neljä tuntia

Potilas siirretään ensin liuotushoitoon Rovaniemelle (yli 100 km pohjoiseen)

Mikäli liuotushoito ei tehoa, potilas kuljetetaan vaativampaan hoitoon Ouluun (yli 200 km etelään)

Vammautumiset ja kuolemantapaukset lisääntyvät, koska aikaikkuna umpeutuu satojen kilometrien matkalla

Alan työpaikat ja koulutus katoaisivat alueelta

Sairaalan alasajolla olisi myös merkittävät aluetaloudelliset seuraukset työpaikkojen häviämisen myötä. Käytännössä se tarkoittaisi loppua myös alan korkeakouluopetukselle alueella, sillä opiskelijoille ei olisi enää oppimisympäristöä.

Länsi-Pohjan keskussairaalassa työskentelee tällä hetkellä noin tuhat ammattilaista. Arvioiden mukaan sairaalan alasajo liitännäisvaikutuksineen veisi työpaikan 350–400 työntekijältä.

– Se on todella suuri määrä työpaikkoja ja koskettaa erittäin suurta määrää perheitä ja ammattilaisia tällä alueella, Sakaranaho sanoo.

Sairaalan työpaikkojen katoaminen sekä seuraukset ammattikorkeakoulutukselle vaikuttaisivat dramaattisesti koko Meri-Lapin elinvoimaisuuteen.

Vaihtoehdot ovat vähissä

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Lapin sairaanhoitopiirin neuvottelut uudesta toimintamallista ovat karahtaneet kiville jo useaan otteeseen. Maakunnan tukeen sairaalan säilymisessä Länsi-Pohjan lääkärit eivät enää usko.

– Kevään aikana ja syyskuussa näitä neuvotteluita on käyty ja lopputulos on ollut sama. Rovaniemellä on kova keskittämishalu ja yhteistyöhalua ei ole ollut, eikä se siitä tule varmasti miksikään muuttumaan, Sakaranaho sanoo.

Meri-Lapissa on selvitetty vaihtoehtoa, jossa yksityiset lääkäriyritykset muodostaisivat yhdessä kuntien kanssa yhteisyrityksen. Sopimus tehtäisiin vuosiksi eteenpäin, mikä takaisi palveluiden säilymisen alueella. Lääkärit näkevät yhteisyrityksen ainoana oljenkortena, jotta sairaala voisi säilyä Meri-Lapissa.

– En ole mikään yksityisen kannattaja, mutta tällä erää minä ja iso osa kollegoistani ajattelemme, että se on meidän mahdollisuus säilyttää potilaille palvelut tällä alueella, Outi Nyberg sanoo.