Leipäjonossa odottava Katrin: ”Elämiseen tarvitsee 1000 euroa kuussa” – Saksassa jo joka kymmenes työssäkäyvä on köyhä

Euroopan talousveturin Saksan työttömyys on alimmillaan sitten 90-luvun. Kuitenkin esimerkiksi palvelualojen työntekijöistä yhä useampi luetaan köyhäksi.

köyhyys
Leipäjono Saksassa.
Anna Saraste / Yle

FRIEDRICHSHAIN. Jonossa ollaan jo hieman malttamattomia. Ruoan jakelu on myöhässä, ja kirkon sivuovi, josta jokainen saa kohta vuorollaan astua sisään, on edelleen visusti kiinni.

Laib und Seele -leipäjono on yksi 42 ruoanjakelupaikasta, joita kirkko ja berliiniläinen yleisradioyhtiö RBB pyörittävät vähäosaisille Saksan pääkaupungissa. Kuukaudessa arviolta 50 000 ihmistä saa järjestön kautta ruoka-apua.

– Tänne tulevilla on liikaa rahaa, jotta kuolema korjaisi, mutta liian vähän, jotta summalla voisi oikeasti elää, ruokaa odottava Katrin kuvailee.

Katrin
40-vuotias Katrin on käynyt leipäjonossa pari vuotta, mutta toivoo uuden koulutuksen tuovan taas säännöllisemmät tulot.Anna Saraste / Yle

40-vuotias seisoo kirkosta hieman sivummalla ja nauttii lämmittävästä syysauringosta.

"Tänne tulevilla on liikaa rahaa, jotta kuolema korjaisi, mutta liian vähän, jotta summalla voisi oikeasti elää"

Hän tekee pätkätöitä elokuva-alalla, mutta jää sinkun kuukausituloillaan alle 900 euroon, jonka takia hän on oikeutettu leipäjonon avustukseen.

– Laadukkaaseen elämään tarvitsisi ainakin tuhat euroa kuussa. Jostain vaatteetkin pitäisi maksaa, ja puhelinliittymästä ei voi luopua, jos työkeikoista soitetaan, Katrin kuvailee.

Laib und Seele -ruoanjakelupiste avaa ovensa kerran viikossa. Ruoat kerätään seitsemästä lähikaupasta ja ajetaan aamulla kirkon tiloihin, jossa ne lajitellaan jakoa varten.

Leipäpusseja lähetyksestä pöydille mätkivä Barbara Gretz on tehnyt jakelutyötä vapaaehtoisena reilun 10 vuoden verran.

Barbara Gretz
Barbara Gretz lajittelee aamun ruokalähetyksen antimia. Hän on tehnyt vapaaehtoistöitä Leib und Seele -järjestössä yli 10 vuotta.Anna Saraste / Yle

– Alun perin apua hakivat ainoastaan eläkeläiset. Nyt joukossa on myös keski-ikäisiä ja opiskelijoita, Gretz kertoo.

Saksassa moni jakaa hänen huolensa siitä, että töissä olevat ihmisetkään eivät enää selviä arjen menoista. Arvioiden mukaan joka kuudennella saksalaisella on käytettävänään alle 870 euroa kuussa, joka lasketaan köyhyysrajaksi.

Kun Saksassa puhutaan köyhyydestä, puhuttavat kaksi asiaa: kutistuvat eläkkeet ja niin kutsutut työssäkäyvät köyhät. Kumpikin ryhmä on jo vuosia ollut kasvamaan päin.

Kuluneena kesänä Saksassa kohahdutti erityisesti tilasto, jonka mukaan niiden saksalaisten määrä, jotka työpaikasta huolimatta elävät köyhyysrajan alapuolella, on kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2014 mennessä: heitä on nyt yli 8 miljoonaa.

Työssäkäyväksi lasketaan henkilö, jonka työsuhde kestää yli kuusi kuukautta.

Tutkijat selittävät työssäkäyvien köyhien ilmiötä pätkä- ja puolipäivätöiden lisääntymisellä.

Andreas Splanemann
Tiedottaja Andreas Splanemann työskentelee Saksan toiseksi suurimmalle ammattiliitolle Ver.dille.Anna Saraste / Yle

– Myös kaupunki muuttuu. Täällä Berliinissä on esimerkiksi nyt paljon start up -yrityksiä, jotka eivät välttämättä tee ollenkaan työsopimuksia ja joissa töitä tehdään myös ilmaiseksi, tiedottaja Andreas Splanemann Ver.di-ammattiliitosta kertoo.

Splanemannin mukaan monilla palvelualoilla kasvatetaan tällä hetkellä työssäkäyvien köyhien määrää. Mukaan mahtuvat ravintola-ala, hotelli- ja majoitusala, kampaamot ja lentokentät, mutta riskiryhmään kuuluvat myös esimerkiksi vartijat ja poliisit.