Hyppää sisältöön

Otimme selvää, miksi jätevettä päästetään puhdistuslaitoksilta luontoon: "Muita keinoja ei kovien sateiden aikaan ole"

Viime viikkojen rankkasateiden aikana sekä Suomenojan että Nurmijärven vedenpuhdistamoilta on päästetty jätevettä vesistöihin. Ilman ohijuoksutusta jätevesi saattaisi tulvia ihmisten kellareihin ja asuntoihin.

Vanhankaupunginlahti ja Matinkaarensilta kuvattuna Helsingissä 19. lokakuuta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Vantaanjoki liplattaa läpi koko Uudenmaan. Sen varrella on kauniita pelto- ja lehtomaisemia, uimarantoja, isoja teitä ja pieniä teitä, siltoja ja peräti 50 koskea.

Melkein 100 kilometriä pitkä joki (siirryt toiseen palveluun) saa alkunsa eteläisestä Hämeestä, Hausjärveltä. Mereen se laskee Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Vantaanjokeen valuu vettä 14 kunnan alueelta. Tästä valuma-alueesta melkein 40 prosenttia on savikkoa. Ei siis ihme, että Vantaanjoen vesi on luonnostaan niin ruskea.

Mutta viime viikkoina Vantaanjoessa on virrannut muutakin kuin saviperäisen maaston vettä. Nurmijärven Vesi (siirryt toiseen palveluun) on päästänyt ihmisten wc-pönttöjen jätevesiä Vantaanjokeen. Myös HSY:n (siirryt toiseen palveluun) on pitänyt turvautua ohijuoksutuksiin vedenpuhdistamollaan Suomenojalla, ilman että jätevesi on käynyt kokonaan läpi tavanomaisen puhdistusprosessin.

– Suomenojan tapauksessa ohitettiin esikäsiteltyä jätevettä. Fosfori on poistettu mekaanisesti osittain ja vesi ohjattiin purkutunnelin kautta suoraan mereen, kertoo HSY:n jätevedenpuhdistuksen yksikön päällikkö Petteri Jokinen. 

Jokisen mukaan vain pieni osa vesimäärästä ohjattiin ohi kemiallisesta ja biologisesta puhdistusprosessista. HSY:n Suomenojan puhdistamon vesi ei tosin päätynyt Vantaanjokeen, vaan mereen.

– Suurin osa mereen päätyneestä jätevedestä oli niinsanottua vuotovettä. Laimeatahan se on, mutta kyllä siinä normaaleja ulostebakteereita on. Näin on varmaankin käynyt myös Vantaanjoella, arvioi HSY:n Jokinen.

HSY:n alueella on 600 jätevedenpumppaamoa, jotka toimivat itsenäisesti, kaukovalvottuna. Petteri Jokinen on tämän kaukokäyttö- ja automaatioyksikön päällikkö. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Suomenojan jätevedenpuhdistamossa jätevettä ohitettiin lopullisesta puhdistusprosessista vähän yli 15 tunnin ajan. Suomenoja on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Sen vuorokausivirtaama on keskimäärin noin 100 000 kuutiota. Tästä määrästä hieman yli puolet siis päätyi mereen ohijuoksutuksena.

Miksi jätevesiä ohijuoksutetaan?

Viime viikkojen rankkasateet nostivat joet tulvakorkeuksiin monin paikoin Uuttamaata. Turun moottoritielle pääsi tulvavesiä, ja armeija huhki tielle tulvavalleja, jotta moottoritie saatiin pidettyä auki edes yksikaistaisena. Pelastuslaitoksia työllistivät kiinteistöjen kellareihin päässeet vedet, teitä oli paikoin poikki.

Rankkasateet aiheuttivat myös vedenpuhdistamoiden ohijuoksutuspäätökset. Erillistä lupaa ohijuoksutukseen ei tarvita.

– Laitoksen kapasiteetti mitoitetaan tiettyyn normaalimäärään vettä. Nyt rankkasateiden aikaan vesimäärät olivat kolmin- tai jopa nelinkertaisia, niin paljon oli vuotovettä. Ohitimme puhdistusprosessin huipun, jottei koko prosessi mene sekaisin vesimäärästä, kuvailee HSY:n Petteri Jokinen.

Jos jokin muu hyvä keino olisi niin kyllähän se olisi jo tehty.

Petteri Jokinen, yksikön päällikkö, HSY

Jos ohijuoksutusta ei tarvittaessa tehtäisi, olisi biologisen puhdistusprosessin kuntoon laittaminen Jokisen mukaan viikkojen työ ja ohijuoksutusta suurempi haitta. Lisäksi jätevesi saattaisi tulvia ihmisten kellareihin ja asuntoihin.

Jokisen mukaan jätevedenpuhdistamojen kapasiteetti mitoitetaan niin, että ne toimivat hyvin suurimman osan ajasta, 364 päivää vuodessa.

– Sitten on tällaisia poikkeuspäiviä. Oikeastaan muita keinoja puhdistamoilla ei kovien sateiden aikaan ole, tai emme me ole sitä ainakaan keksineet. Jos jokin hyvä keino olisi niin kyllähän se olisi jo tehty, Jokinen sanoo.

Hänen mukaansa kaiken aikaa kehitetään laitosten prosesseja sellaisiksi, että yhä suurempia vesimääriä voitaisiin käsitellä nykyistä kevyemmillä prosesseilla. Tällä varaudutaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan mahdollisesti tuomiin entistä suurempiin sademääriin ja tulviin tulevaisuudessa.

Rankkasateet onni ympäristön kannalta

Nurmijärven vedenpuhdistamosta ja muilta alueen jätevedenpumppaamoilta valutettiin Vantaanjokeen noin 5 500 kuutiota jätevettä. Ympäristön kannalta oli onni, että Vantaanjoessa virtasi rankkasateiden takia niin paljon vettä, johon jätevedet sekoittuivat.

Hygieniahaitta on vähäinen, koska Vantaajoen uimakausi on ohi, eivätkä bakteerit elä ensi kesään saakka. Sen sijaan ylimääräiset ravinteet jäävät jokeen ja kulkeutuvat mereen saakka.

Vanhankaupunginkoski laskee mereen kahdesta uomasta. Niiden välissä on Kuninkaankartanonsaari, joka näkyy kuvan oikeassa reunassa. Tässä näkyvä pato on suojeltu osa koskesta, sen läntinen haara. Itäisessä haarassa on kalojen reitti kutupaikoille. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

– Jätevesi ei missään nimessä ole "sitä itseään", vaan se on esikäsitelty puhdistamolla. Puhdistamon päästöjen osalta jätevesi on jäänyt paitsi vain biologisen puhdistusprosessin, jossa poistetaan nimenomaan ravinteita. Virtaamaan suhteutettuna jätevesimäärä on prosentin kymmenyksiä, eli hyvin pieni. Esimerkiksi lohikalojen kudulta ei varmasti happi lopu, koska sadevettä on niin paljon, kertoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Ville Hahkala.

Päästöistä suuri osa oli hulevettä, joka on kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta valuvaa sadevettä.

– Etenkin Vantaanjoen alajuoksulla Vanhankaupunginkoskella on rankkasateiden aikoihin suuret virtaamat, ja jätevesien vaikutukset jäävät pieniksi, sanoo myös ylitarkastaja Sara Poijärvi Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa pienemmissä uomissa vesistön latvaosissa vaikutukset veden laatuun ja eliöstöön voivat olla suurempia. Jätevesien ohijuoksutusten vaikutuksia voivat olla hapen kuluminen vedessä sekä hygieeninen kuormitus eli bakteeripitoisuuksien nousu.

Vesistöistä otetaan säännöllisesti näytteitä veden laadun varmistamiseksi ja ylimääräisiä näytteitä otetaan juuri esimerkiksi ohijuoksutustilanteissa.

Vuosien varrella Vantaanjokeen on johdettu jätevesiä tolkuton määrä sekä puhdistettuna että puhdistamattomana. Virtavesien hoitoyhdistys kertoo (siirryt toiseen palveluun), että huonoimmillaan Vantaanjoen vedenlaatu oli 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin Vantaanjoki oli "varsinainen likaviemäri". Viime vuosikymmeninä jokea on kunnostettu ja jätevesien puhdistus parantunut. Vantaanjokeen on perustettu Natura-alue vuollejokisimpukan ja saukon suojelemiseksi. Natura-alue ulottuu Nurmijärven Nukarinkoskelta Helsingin Vanhankaupunginkoskelle.

Vantaanjoki on myös kalastajien suosiossa. Siinä on tavattu peräti 24 kalalajia. Vanhankaupunginkoskeen puolestaan on rakennettu kalatie, jota pitkin kalat pääsevät nousemaan merestä ylös Vantaanjokeen, kutupaikoilleen. Ensimmäisenä saapuvat lohet ja meritaimen heinäkuussa. Syyskuussa saapuvat siiat. Lohi- ja siikakautta kestää marraskuulle.