Tämän valokuvan on nähnyt yli miljardi ihmistä – ja sen avulla Kakslauttaseen kasvaa 500 hehtaarin matkailualue

Lasi-igluistaan tunnettu Kakslauttanen laajenee satojen hehtaarien elämyspuistoksi Saariselällä. Majoitustila kasvaa 550 vuodepaikkaan jo tänä talvena.

matkailu
Kakslauttasen lasi-iglut, Saariselkä, Sodankylä,Lappi
Kakslauttasen kasvun mahdollisti valokuva lasi-igluista keskellä Lapin kaamosta. Yrittäjän mukaan sen on nähnyt miljardi ihmistä.Kakslauttanen

Saariselän Kakslauttasessa turvekattoisella tienvarsikahvilalla 1970-luvun alussa aloittaneella Juhani "Jussi" Eiramolla on vauhti päällä, vaikka ikää on jo yli 70 vuotta.

Kakslauttasen historian suurinta laajennusta on tehty nyt jo yhdeksän vuoden ajan 5–10 miljoonan euron vuosivauhdilla. Valmista, jos sellaista Lapin matkailussa koskaan on, pitäisi olla 2020.

Kakslauttasen lomakylä on laajentunut Kultaojan ympäristöön, Ivalontien länsipuolelle, jonne Sodankylän kunta on kaavoittanut yrittäjän toiveesta yhteensä 500 hehtaaria maata matkailun käyttöön. Rakennusoikeutta uudella alueella on 50 000 kerrosneliömetriä, josta Sodankylän kunta arvioi olevan jo valmiina 30 000.

Kakslauttanen West Village -kartta
Kakslauttasen länsipuolen alueen karttaKakslauttanen

– Vajaan kuukauden päästä tämän vuoden rakennuskohteet valmistuvat ja sen jälkeen meillä on yhteensä 550 vuodepaikkaa, josta täällä idässä on 150 ja 400 Kultaojan puolella, yrittäjä Jussi Eiramo vahvistaa kunnan tiedot.

Juhani Eiramo, Kakslauttanen, kelomökki
Juhani Eiramo kelomökin edessä Kakslauttasessa.Vesa Toppari / Yle

Majoitustilojen, kuten iglujen ja uusien kelomökki-iglujen lisäksi alueelle on noussut muun muassa yli tuhannen neliön Joulupukin hirsitalo, 450 neliön taidegalleria, iglu-näköalatorni ja parin vuoden kuluttua myös 150 hengen planetario revontulielämyksiä varten. Ravintolatilaa alueella on yhteensä tuhat asiakaspaikkaa.

Bensa loppui Kakslauttaseen

Juhani "Jussi" Eiramo lasi-iglun parisängyllä.
Juhani "Jussi" Eiramo lasi-iglun parisängyllä.Vesa Toppari / Yle

Eiramon tarina on kertomisen arvoinen ja klassikko. Parikymppisenä kuopiolaisena nuorena miehenä Eiramo oli palaamassa Utsjoelta kalareissulta, kun auton bensa yllättäen loppui Saariselän kupeessa sijaitsevalle Kakslauttasen alueelle.

– Se oli vanha auto ja bensamittari rikki.

Eiramo ihastui ympäristöön saman tien.

– Olin juuri joutunut lopettamaan Nilsiässä kalanviljelylaitoksen veteen päässeen loisen vuoksi, ja olin katsellut Rovaniemen yläpuolelta paikkaa uudelle ongintapaikalle. Oli täysin sattuma, että pysähdyin lopulta Kakslauttaseen.

Ongintapaikkaa ei lopulta tullut, mutta matkailukeskus tuli. Paikalla oli rakentamaton tontti ja omistaja halukas myymään sen vuokriin menneellä hinnalla. Jo seuraavana talvena vuonna 1972 Eiramo omisti tontin Kakslauttasesta, ja 1973 alkoi rahoituksen etsiminen.

Kera, nykyinen Finvera, palautti kaksi kertaa rahoitushakemuksen takaisin, koska Eiramolla ei ollut säännöllisiä tuloja. Lopulta hätiin tuli sisko.

– Lopulta kolmas kerta meni läpi, kun sain siskoni mukaan 10 prosentin osuudella. Hänellä oli vakituinen työ meteorologina Rovaniemellä, Eiramo nauraa matkailurityksensä perustamisaikoja.

Öljykriisistä laman kautta hurjaan kasvuun

Turvekattoinen tienvarsikahvila nousi kesällä 1974 ja saman vuoden syksyllä kahdeksan mökkiä. Siitä lähtien Juhani Eiramo on saanut leivän kokonaan matkailusta. Omasta mielestään hän on ainoa Lapissa, joka sen on tehnyt. Kaikilla muilla on ollut myös muita tulonlähteitä.

Kakslauttanen on perheyritys ja Juhani Eiramo sen pääomistaja. Hänen voi perustellusti sanoa kokeneen Lapin matkailussa kaikki sen vaiheet, 1970-luvun öljykriisistä 1990-luvun lamaan ja 2010-luvun hurjaan kasvuun asti.

1980-luku oli Lapin matkailussa tasaisen kasvun aikaa. Eiramon Kakslauttanen palveli kesäisin ulkomaalaisia matkailjoita ja talvisin suomalaisia. Saariselkä oli suomalaisen eliitin vapaa-ajanviettokohde, ja yritysten hulppeat tunturimajat keräsivät ladut täyteen ostovoimaista matkailijaa. Syntyi legendat parfyymiladuista ja monotansseista.

1990-luvun alku muutti lähes kaiken. Lama tyhjensi tunturit kotimaisista matkailijoista, ja yritykset lopettivat yhteistyökumppanimatkat ja Lapin-majojensa käytön. Saariselkä kärsi ehkä pahiten kotimaisen ja ostovoimaisen asiakaskunnan häviämisestä.

Asiakaskunnan vaihto ja uusi nousu

Eiramo ei jäänyt katsomaan tilanteen pahenemista vaan päätti vaihtaa asiakaskunnan kotimaisista ulkomaisiin. Temppu, joka vain harvalla onnistuu.

Kelomökki-lasi-iglu, Kakslauttanen, Saariselkä
Kakslauttanen on yhdistänyt kelomökit ja lasi-iglut uudella tavalla.Vesa Toppari / Yle

Hän kertoo, kuinka keskellä pahinta lamaa hän painatti A4-kokoisen taitetun esitteen kolmella kielellä, pakkasi laatikot autonsa takakonttiin ja lähti kuukaudeksi Keski-Eurooppaan.

– Matkailun edistämiskeskus ja Finnair olivat avainasemassa näiden kontaktien löytymisessä silloin, Eiramo sanoo.

Eiramo kiersi ovelta ovelle eurooppalaisia matkanjärjestäjiä Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa.

– Genovassa kävin kääntymässä ja sitten takaisin. Kotia kun tulin niin varauskirjepino oli kaksikymmentä senttiä paksu.

Kolmessa vuodessa Kakslauttasen koko asiakaskunta oli vaihtunut kotimaisista ulkomaalaisiin matkailijoihin, eikä Eiramon ole tarvinnut sitä katua.

– Se oli kova, mutta hieno homma, Eiramo toteaa.

Kakslauttanen, Kultaoja, Saariselkä
Kakslauttanen kasvaa Saariselällä 500 hehtaarin matkailualueeksi.Vesa Toppari / Yle

Miljoonien valokuva

2010-luku on ollut Kakslauttaselle ja Eiramolle menestystarina, joka hakee vertaistaan. Kansainväliset muotilehdet ja julkisuuden henkilöt värittävät lomakylän talvea joka vuosi. Sports Illustratedin (siirryt toiseen palveluun), Ralph Laurenin (siirryt toiseen palveluun) ja Voguen kuvaus-sessiot Kakslauttasessa ovat levinneet kymmeniin miljooniin koteihin. Näiden kansainvälisten julkaisujen kiinnostuksen taustalla on yksi valokuva.

– Me ollaan ylivoimaisesti tunnetuin matkailutuote Suomessa määrätyistä syistä, joista yksi on ilmakuva lasi-igluista. Sen on nähnyt yli miljardi ihmistä. Nämä muotilehtien päättäjät ovat nähneet tämän kuvan ja ottivat itse yhteyttä, Eiramo sanoo.

Eiramo käyttää some- ja nettinäkyvyyden mittaamiseen amerikkalaista mainostoimistoa.

Ilmakuva Eiramon lasi-igluista keskellä Lapin kaamosta on tehnyt Kakslauttasesta maailmalla tunnetun ja on siivittänyt Eiramon perheyrityksen huimaan kasvuun. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa 13,3 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos neljään miljoonaan, eikä Lapin matkailussa ole nyt hiipumisen merkkejä ilmassa.

– Meille se on antanut tämän mahdollisuuden tehdä näitä investointeja, Eiramo vastaa kysymykseen, minkä arvoinen tämä yksi valokuva Kakslauttaselle on.

Lasi-iglukuvilla on tehnyt tiliä myös amerikkalainen Facebook-sivusto, joka editoi Kakslauttasen nettisivujen materiaalista videon sivuilleen. Eiramo kertoo, että videon näki ensimmäisen kahden viikon aikana yli 15 miljoonaa, kolmen viikon aikana 35 miljoonaa ja muutaman viikon kuluttua jo yli 80 miljoonaan katsojaan. Eiramo sai tiedon mainostoimistoltaan.

– Silloin minä käskin ottaa yhteyttä näihin kavereihin ja lähettää lentoliput tänne Kakslauttaseen. Päätin silloin, että jos meidän lasi-igluja katsoo maailmalla yli 80 miljoonaa ihmistä, saa aina ilmaiset lennot tänne.

Eiramo kertoo miesten matkustaneen Kakslauttaseen 2016 lokakuussa ja kuvanneen materiaalia uutta julkaisua varten. Ensimmäinen julkaisu oli siihen mennessä tavoittanut jo yli 200 miljoonaa ihmistä.

– Se on nämä värit, jotka ihastuttavat. Se kuva otettiin tammikuussa iltapäivällä klo 15, jolloin on tämä sininen väri, Eiramo kertoo.

Igluja ovat käyneet ihastelemassa useat kansainväliset julkisuuden henkilöt, joista muun muassa kauhurokin legenda Alice Cooper välitti ihastuksensa omissa sosiaalisen median kanavissaan.

– Joo, hän kävi meillä, Eiramo toteaa vaatimattomasti ja sanoo kansainvälisten julkkisten olevan asiakkaita siinä kuin muutkin.

– He tulevat hakemaan rauhaa ja lepoa omasta kiireisestä elämästään. Lapin luonto on tärkein syy tulla tänne ja luonnossa sopiva tekeminen. He haluavat osallistua ja touhuta esimerkiksi porojen ja koirien kanssa, Eiramo avaa reseptiään menestyvään matkailutuotteeseen.

Kakslauttasen lasikattoinen näköalatorni.
Kakslauttasen lasikattoinen näköalatorni.Vesa Toppari / Yle

Lentoyhteydet tulppana kasvulle

Yksi asia Juhani Eiramoa kuitenkin huolettaa, ja ne ovat liikenneyhteydet. Kauas on pitkä matka, ja Lapin matkailu on täysin riippuvainen lentoyhteyksistä. Uusia sesonkeja on mahdoton luoda, jos yhteydet ovat riittämättömät ja liian kalliit.

– Menetämme joka vuosi miljoonia euroja yhteyksien vuoksi, Eiramo lataa.

Juhani Eiramo, Kakslauttanen, Saariselkä
Juhani Eiramo, Kakslauttanen, SaariselkäVesa Toppari / Yle

Eiramo viittaa maakuntainsinööri Hanne Junnilaisen Lapin liitolle tekemään kyselytutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) lentoliikenteen vaikutuksista Lapin matkailulle. Tutkimus on vuodelta 2014. Sen mukaan 84 prosenttia matkanjärjestäjistä arvioi menettäneensä keskimäärin 52 prosenttia Lapin-myynnistään riittämättömien ja kalliiden lentoyhteyksien vuoksi.

Eiramo arvioi yli 40 vuoden yrittäjäkokemuksella Saariselän alueen matkailun kaksikertaistuvan, jos saavutettavuusongelma saadaan ratkaistua, etenkin kesällä. Kesämatkailu ei voi kasvaa, jos lentoyhteyksiä ei tule enempää ja jos niiden hinta ei laske.

Kakslauttasen Kultaojan alue, Saariselkä.
Kakslauttasen Kultaojan alue on kooltaan 500 hehtaaria ja sillä on muun muassa lasikattoinen näköalatorni.Vesa Toppari / Yle