180 astetta: Seksuaaliväkivallan parissa työskentelevä Satu Hintikka: "Seksuaalinen häirintä on miehelle tehokas tapa osoittaa naiselle tämän paikka"

#Metoo-kampanja on tällä viikolla nostanut esiin seksuaalista häirintää kohdanneiden kokemuksia. Tekijöiden on usein vaikea nähdä oman toimintansa vaikutuksia, kertoo seksuaaliväkivallan parissa työskentelevä Satu Hintikka.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

"Ne sanoo ei, mutta ei ne sitä tarkoita."

"Tämähän on vain vitsiä."

"Kyllähän kaikki naiset tykkää tällaisesta."

Seksuaaliväkivaltatyön yksikössä johtajana työskentelevä Satu Hintikka tietää, miten seksuaaliseen häirintään syyllistyneet perustelevat käytöstään.

– On monta tapaa oikeuttaa oma toiminta itselleen. Meillä on tarve pitää yllä hyvää kuvaa itsestämme, vaikka olisimme tehneet todella törkeitä tekoja toisillemme. 

Tällä viikolla sosiaalisessa mediassa levinnyt #metoo-kampanja nostaa esiin aiheita, joiden parissa Hintikka työskentelee päivittäin.

Seksuaaliväkivaltatyön yksiköstä apua hakevien uhrien ja tekijöiden kanssa keskustellaan seksuaaliväkivallasta, johon lasketaan myös henkinen ahdistelu, puheet ja vihjaukset.

– Oleellista on, että on tapahtunut jotain, joka ylittää toisen henkilökohtaisen koskemattomuuden rajat ja aiheuttaa ahdistusta, Hintikka sanoo.

Sosiaalista avuttomuutta vai vallankäyttöä?

Syitä seksuaaliselle häirinnälle löytyy yhtä paljon kuin ahdistelijoita, mutta pääpiirteittäin ahdistelijat voidaan jakaa motiivin mukaan kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä ahdistelijoilla on seksuaalinen tarve, mutta esimerkiksi sosiaaliset taidot eivät riitä asian käsittelyyn. 

– Useimmat seksuaalista kontaktia hakevat osaavat kuulostella, onko toinen samalla aaltopituudella. Jotkut jättävät tämän vaiheen kokonaan väliin ja ajattelevat, että heillä on oikeus esimerkiksi kouraista toista intiimeiltä alueilta, Hintikka kuvailee.

Seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneet ja avun piiriin hakeutuneet saattavat Hintikan mukaan itsekin olla ymmällään tilanteesta, sillä toisen lähettämiä selkeitäkään signaaleja ei ole osattu tulkita oikein.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Toisilla seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneillä taas kyse ei ole niinkään seksistä vaan vallasta.

– Seksuaalinen häirintä on miehelle tehokas tapa osoittaa naiselle tämän paikka. Osa miehistä kokee naiset uhkana tai alempiarvoisina. Törkeä lausahdus tai käsiksi käyminen on tehokas tapa pudottaa itsevarminkin nainen maan pinnalle.

Seksuaalisella häirinnällä toista osuu hyvin aralle ja intiimille alueelle, mikä aiheuttaa paljon häpeää ja lamauttaa. Tämä tekee seksuaalisesta väkivallasta tehokkaan vallankäytön muodon.

– Vallankäyttöön liittyvä ahdisteleva käytös ei ole usein tietoista. Joissain tapauksissa tekijä saattaa tiedostaa tämän ja jatkaa silti. Toisen tietoinen satuttaminen kertoo vielä syvemmästä ongelmasta. 

Miten ahdistelu loppuu?

Vakavaankaan seksuaaliväkivaltaan syyllistyneen voi olla vaikea saada näkemään tekojensa vaikutuksia. Tästä huolimatta käyttäytymismalleja voidaan muuttaa, Hintikka kertoo.

– Avun piiriin hakeutuneet täytyy kohdata kuuntelun ja kunnioittavan kohtaamisen kautta. Se tiedetään, että mitä enemmän heitä häpäistään, sitä korkeammat suojamuurit he rakentavat, ja se lisää riskiä tekojen uusimiseen.

Keskusteluissa seksuaaliväkivaltaan syyllistyneiden kanssa pyritään löytämään keinoja, joilla tekijät saadaan itse haastamaan rakentamansa oikeutusmalli toiminnalleen.

Seksuaaliväkivaltaan syyllistyneet kuitenkaan harvoin hakeutuvat avun piiriin. Yksi syy tähän on se, että apua on vaikea löytää.

– Pulmana on se, että edes ne joilla olisi motivaatiota, eivät tiedä mihin ottaa yhteyttä. Suomeen tarvittaisiin valtakunnallinen matalan kynnyksen anonyymi palvelu, josta seksuaaliväkivaltaan syyllistyneet saisivat apua.

Kokemusten vähättely oli odotettavissa

#Metoo-kampanja on herättänyt sosiaalisessa mediassa myös vastareaktion, jossa ahdistelusta kertoneiden naisten kokemuksia vähätellään. Hintikan mukaan tämä oli odotettavissa.

– Seksuaalisen väkivallan ilmiöistä puhuminen herättää aina suuria tunteita ja ei ole mukavaa ajatella, että tällaista tapahtuu. Tämä on myös meiltä apua hakevien uhrien mukaan tavallista, että läheiset eivät välttämättä ensin usko heitä.

Osalla miehistä on myös tarve puolustautua, sillä he kokevat olevansa sukupuolensa takia syytetyn penkillä.

Hintikan mielestä keskustelussa ei pitäisi juuttua sukupuolten keskinäiseen syyttelyyn.  

– Suurin osa seksuaalisesta häirinnästä kohdistuu naisiin, mutta on totta, että meillä on myös paljon piilossa olevaa häirintää, joka kohdistuu poikiin ja miehiin ja näihin tekoihin voivat syyllistyä myös naiset. Kaikki kokemukset pitää ottaa vakavasti.